Lasinpuhaltaja Olavi Helander työssään. Kuvaaja: Lasinpuhallus elävän perinnön kansallisessa luettelossa
Lasinpuhaltaja Olavi Helander Humppilan Lasi Oy:n lasitehtaalla Humppilassa 10. lokakuuta 1963. Kuva: Erkki Voutilainen, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto

Suomi mukaan käsin valmistettuun lasiin liittyvään Unesco-hakemukseen

Suomi liittyy mukaan Ranskan koordinoimaan monikansalliseen hakemukseen, jonka tavoitteena on saada käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikka ja taito nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Mukana hakemuksessa ovat myös Saksa, Italia, Tšekki ja Espanja. Hakemus lähetetään Unescolle maaliskuussa 2022.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt Suomen liittymisestä mukaan monikansalliseen hakemukseen ja on valtuuttanut Museoviraston vastaamaan hakemuksen valmistelusta Suomen osalta yhteistyössä Suomen lasimuseon ja lasialan yhteisöjen kanssa. Tavoitteena on, että monikansallinen hakemus toimitetaan Unescolle maaliskuussa 2022. Päätöstä odotetaan joulukuussa 2023.

Lasin puhaltaminen on nimetty Suomessa Unescon sopimukseen liittyvään Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.

”Käsin valmistettuun lasiin liittyvä hakemus vahvistaa käsityöosaamisen arvostusta ja tuo samalla designin ja kulttuuriperinnön näkökulmia lähemmäs toisiaan. Nimeäminen tuo Suomellekin näkyvyyttä lasialan osaajana ja vahvistaa kansainvälisiä verkostoja.” iloitsee erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Hakuprosessin etenemisestä on tähän saakka vastannut Suomen lasimuseo, joka on aktiivisesti kerännyt tietoa lasinpuhalluksen historiasta ja nykypäivästä 40 vuoden ajan. 1600-luvun lopulta asti yltävä perinne elää mutta uhkaa hiipua Suomessa – sama ongelma on muissakin hakemuksessa mukana olevissa maissa.

”Olen todella iloinen, että Suomi on mukana hakemuksessa. Meille on muodostunut paikallista perinnettä ja osaamista, jota olemme jakaneet jo pidempään kansainvälisissä yhteisöissä. Vastavuoroisesti suomalaiset lasinpuhaltajat seuraavat alan monikansallista ja -kulttuurista perinnettä. Yhteistyöllä voimme tukea harvinaisen ammattikunnan elinvoimaa ja elinvoimaisuuden säilymistä,” kertoo lasimuseon amanuenssi Uta Laurén.

Ensimmäisenä Unescon maailmanlaajuiseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääsi Suomesta saunaperinne vuoden 2020 lopulla. Joulukuussa 2021 odotetaan Unescon päätöstä kaustislaisen viulunsoiton sekä yhteispohjoismaisen limisaumaveneperinteen lisäämisestä luetteloon.

Lisätietoja:

Uta Laurén, amanuenssi, Suomen lasimuseo, p. 040 330 4104, uta.lauren@riihimaki.fi

Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto, p. 0295 33 6017, leena.marsio@museovirasto.fi

Lisätietoa aineettomasta kulttuuriperinnöstä

Muita uutisia aineettomasta kulttuuriperinnöstä

Lasinpuhallus elävän perinnön kansallisessa luettelossa