Ohjeet

Ohjeita aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin myönnettävien avustusten hakijoille 2018

Mitä avustuksilla tavoitellaan?
Avustuksen tavoitteena on edistää Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa, levittää tietoisuutta niistä sekä laajentaa yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia sopimuksen koskemasta kulttuuriperinnöstä. Avustusta voi hakea sopimuksen toimeenpanoa edistäviin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin.

Kuka voi hakea avustusta?   
Avustusta voi hakea kunta, yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö.  

Kuka ei voi hakea avustusta?
Avustusta ei myönnetä apurahana yksityishenkilöille.

Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea?
Avustuksen tavoitteena on edistää Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa, levittää tietoisuutta niistä sekä laajentaa yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia sopimuksen koskemasta kulttuuriperinnöstä. Avustusta voi hakea sopimuksen toimeenpanoa edistäviin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin.

Avustettavat hankkeet voivat koskea seuraavia alueita:

  • Aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja vaalimista edistävät yhteistyö- ja kehittämishankkeet
  • Yhteisölähtöisten toimintamallien kehittäminen ja koordinointi, erityisesti perinneyhteisöjen näkökulmasta
  • Aineettoman kulttuuriperinnön siirtämistä ja välittämistä tukevien menetelmien kehittäminen
  • Tietoisuuden lisääminen, tiedon välittäminen ja tiedon saatavuuden parantaminen erityisesti aineettoman kulttuuriperinnön näkökulmasta
  • Aineettoman kulttuuriperinnön kiinnostavuutta ja vaikuttavuutta tukevat kehittämishankkeet

Hankkeella tulee olla selkeä yhteys Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen toimintaperiaatteisiin.

Aineettomaan kulttuuriperintöön liittyviin hankkeisiin voi sisältyä muun muassa toimintamallien kehittämistä, työpajoja, tapahtumien tuottamista ja tiedon välittämistä.    

Mihin tarkoitukseen avustusta ei myönnetä?

  • toiminta-avustuksina, esim. vakinaisen henkilökunnan palkkamenoihin tai kiinteistömenoihin (kuten lämpö-, sähkö- ja vesikustannukset)
  • talkootyön laskennallisiin kustannuksiin
  • laite- tai ohjelmistohankintoihin
  • korjaushankkeisiin
  • Avustusta ei myönnetä kansalliseksi rahoitusosuudeksi EU-hankkeisiin

Miten avustusta haetaan?
Avustusta voi hakea vain Museoviraston ilmoittamana hakuaikana. Hakuilmoitus julkaistaan Museoviraston verkkosivuilla.

Avustushakemuksen tulee olla perillä Museoviraston ilmoittamaan määräaikaan mennessä, myöhässä saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon.

Museovirasto on ottanut käyttöön sähköisen valtionavustusten hakujärjestelmän (asiointipalvelu), jonka kautta avustukset haetaan ja hallinnoidaan kokonaisuudessaan. Avustushakemukset lähetetään Museovirastoon asiointipalvelun kautta.

Ohjeita verkkoasiointiin

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeessa pyydetyt liitteet ja lähettää hakemuksen asiointipalvelun kautta Museovirastolle. Hakija saa avustuspäätöksen asiointipalveluun.

Hakija tekee tarvittaessa hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt asiointipalvelussa. Myös selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointipalvelussa.

Mikäli hakija ei voi hakea avustusta sähköisesti, vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää postitse tai tuoda Museovirastoon.

Postitse lähetetyn tai Museovirastoon toimitetun hakemuksen tulee olla perillä Museoviraston kirjaamossa haun viimeisenä päivänä klo 15.00 mennessä. Museoviraston postiosoite on Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki ja käyntiosoite Sturenkatu 2a, Helsinki.

Jos vapaamuotoinen hakemus halutaan toimittaa sähköisesti, se tulee lähettää osoitteeseen kirjaamo@museovirasto.fi haun viimeiseen päivään klo 15.00 mennessä.

Hakemuksen tulee sisältää:

• Hakijan tiedot (yhteisön rekisteröity nimi, y-tunnus, osoite, tilinumero IBAN-muodossa, avustusasiaa hoitavan yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero, ja sähköpostiosoite)
• Suunnitelma, josta käyvät ilmi hankkeen tavoitteet ja toimijat sekä milloin ja miten hanke toteutetaan.
• Haettava määrä euroina
• Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma.  

Hakemukseen tulee liittää seuraavat pakolliset liitteet: 

  • Avustettavaa hanketta koskeva hankesuunnitelma, johon sisältyy hankkeen kuvaus, hankkeen aikataulu, selvitys miten hanke liittyy haun tavoitteisiin, yhteistyökumppaneiden lyhyt esittely sekä arvio hankkeen vaikutuksista.
  • Yhteisön toimintakertomus tai muu vastaava selvitys edelliseltä toimikaudelta
  • Selvitys kaikista kolmen edellisen vuoden aikana valtiolta, kunnalta, seurakunnalta tai muulta julkisyhteisöltä saaduista avustuksista ja avustuslainoista, määristä ja käyttötarkoituksista.
  • Hakijan tulee liittää hakemukseensa riittävä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta. Oikeushenkilön (säätiö, yhdistys, yhtiö tms.) puolesta valtionavustushakemuksen voivat allekirjoittaa henkilöt, joilla on oikeushenkilön nimenkirjoitusoikeus. Selvitykseksi hyväksytään enintään kolme kuukautta vanha ote yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteristä. Kunnan ja kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta määrätään näiden hallintosäännöissä.

Avustuksen suuruus ja hakijan omarahoitusosuus

Tuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustuksen osuus voi olla korkeintaan 90 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Rahoitussuunnitelmassa tulee eritellä hakijan omarahoitus, jonka tulee olla vähintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Omarahoitukseen voi sisältyä hankkeesta syntyviä suoria, kirjanpidossa todentuvia kuluja kuten hanketta varten palkatun henkilöstön palkkakustannuksia tai hankintoja. Omarahoitus ei voi sisältää vakinaisen henkilökunnan palkkakustannuksia tai talkoo- tai vapaaehtoistyön laskennallisia kustannuksia. Hallinnollisia kustannuksia ei hyväksytä rahoitussuunnitelmaan.

Avustushakemusten käsittely
Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut liitteet. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman valmiit hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa.

Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava viipymättä, ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Hakemuksen lähettäjälle ilmoitetaan, miten hakemusta on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Museoviraston avustuspäätös valmistellaan Museoalan kehittäminen -yksikössä. Päätösten valmistelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kaikista hakemuksista annetaan hakijalle päätös, johon voi vaatia oikaisua Museovirastolta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Avustushakemusten käsittelyssä noudatetaan Museoviraston 10.9.2018 hyväksymää valtionavustusten menettelytapaohjetta.

Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

Millä perusteella hakemuksia arvioidaan?
Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Hakemukset arvioidaan hankkeen tavoitteiden ja toteuttamisedellytysten, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman realistisuuden perusteella. Lisäksi hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon hankkeiden tarkoituksenmukaisuus.  

Hakemusten laadullisessa arvioinnissa kiinnitetään huomioita seuraaviin tekijöihin:

• Kuinka hyvin hankkeen tavoitteet sopivat Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen toimintaperiaatteisiin 
• Miten hyvin kumppanuudet ja yhteistyö toteutuvat hankkeessa
• Miten hyvin yhteisölähtöisyys ja vaikuttavuus on huomioitu hankesuunnitelmassa
• Kuinka laadukkaasti hankkeen toteutus on suunniteltu (suunnitelman ja budjetin selkeys ja laatu)  


Toimenpiteet myönteisen päätöksen jälkeen  


Avustuksen käyttöaika

Avustus saadaan käyttää myöntämisvuoden ja seuraavan vuoden aikana.  

Mikäli avustusta erittäin perustelluista syistä ei voida käyttää myöntövuoden aikana, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta lupa käyttöoikeuden siirtoon seuraavalle vuodelle asiointipalvelussa. Avustuksen siirtoa on anottava myöntämisvuoden aikana.   

Avustuksen käyttötarkoitus
Avustusta saadaan käyttää ainoastaan päätöksessä mainitusta tarkoituksesta aiheutuviin menoihin, jotka on sisällytetty avustushakemukseen. Mikäli tämä perustelluista syitä on mahdotonta, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta avustukselle käyttötarkoituksen muutosta kirjallisesti. Tätä koskeva hakemus on tehtävä asiointipalvelussa siten, että päätös käyttötarkoituksen muutoksesta voidaan tehdä ennen avustuksen käyttöä muuttuneeseen käyttötarkoitukseen.  

Avustettavan hankkeen peruuntuminen

Avustetun hankkeen peruuntuessa on siitä tehtävä ilmoitus Museovirastoon mahdollisimman pian asian varmistuttua. Jos avustuksen saaja ei ota avustusta vastaan, on siitä ilmoitettava viipymättä Museovirastolle.  

Selvitys avustuksen käytöstä
Museoviraston myöntämän valtionavustuksen käytöstä tulee tehdä selvitys, joka toimitetaan Museovirastoon avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä. Selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointipalvelussa.

Tiliselvityksen liitteeksi vaaditaan:

  • Raportti hankkeesta
  • Erittely hankkeen kokonaiskustannuksista, tuloista ja avustuksista (tositteet tai tositejäljennökset lähetetään vain pyydettäessä)
  • Avustuspäätöksessä mahdollisesti määrätyt muut liitteet

    Raportissa kuvataan seuraavat kokonaisuudet esimerkiksi pohtimalla vastauksia alla oleviin kysymyksiin:

    1. Kuvaus hankkeesta ja sen toteutuksesta

  • Hankkeen tausta ja valmistelu, hankkeen työryhmä/vastuuhenkilöt, yhteistyökumppaneiden haku; hankkeeseen osallistuneet yhteisöt/sidosryhmät ja näiden rooli hankkeessa, hankkeen seuranta, raportointi ja jatkotoimenpiteet
  • Lyhyt kuvaus hankkeen etenemisestä ja tuloksista


    2. Hankkeen tavoitteet ja vaikutukset

  • Miten hanke liittyy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen tavoitteisiin? Miten tavoitteet toteutuivat?
  • Mitä uutta hankkeessa on hakijan toiminnan ja mukana olleiden kumppanien kannalta? Mitä uutta hanke tarjoaa kulttuuriperintöalalle, entä yleisöille ja asiakkaille? Miten hankkeen tuloksia tai vaiheita voidaan hyödyntää jatkossa?

Hankkeen kuitteja ja muita tositteita ei liitetä selvitykseen, vaan ne tulee säilyttää hyvää kirjanpitotapaa noudattaen avustuksensaajan hallussa kuusi vuotta. Museovirasto tekee tarkastuksia ja pyytää kuitteja tarvittaessa.  Selvitykseen tulee sisältyä sekä talousraportointi että sanallinen selonteko hankkeen toteuttamisesta ja tuloksista. Selvityksen ei tarvitse olla pitkä, mutta sen tulee antaa selkeä ja riittävä kuva siitä, mitä avustuksella on tehty ja saatu aikaan. Selvityksessä tulee kuvata lyhyesti avustetun hankkeen vaiheet. Lisäksi selvityksessä tulee kertoa avustuksella aikaansaaduista tuloksista sekä arvioida vastaavatko ne hakemuksessa esitettyjä tavoitteita. Selvityksessä tulee raportoida avustuksen käytölle asetettujen ehtojen täyttämisestä, jos avustuspäätöksessä sellaisia on. Jos hanke on ollut laajempi kuin se toiminta, johon valtionavustusta on saatu tai hanke on kestänyt jo useamman vuoden, tulee selvityksessä selkeästi eritellä se toiminta, johon kyseessä oleva valtionavustus on käytetty.

Hankkeen kustannuksista hyväksytään avustuksella katettaviksi avustuspäätöksessä ilmoitetun summan verran, kuitenkin enintään 90 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Mikäli hanke toteutuu hakuvaiheessa esitettyä pienemmin kustannuksin, avustuksen saaja on velvollinen palauttamaan liikaa maksetun osuuden avustuksesta. 

Esimerkki:
Hankkeen kokonaiskustannukset hakemuksessa 8 000 euroa
Museoviraston avustus enintään 7 200 euroa (90 %)
Hakijan omarahoitusosuus 800 e (10 %)
Selvityksessä hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset 7 000 euroa
Avustus saa kattaa enintään 90 % (= 6 300 euroa)
Museovirasto perii takaisin 900 euroa

Hyväksyttävät menot
Hyväksyttäviksi menoiksi katsotaan hankkeen kannalta tarpeelliset, määrältään kohtuulliset menot. Avustusta ei voida käyttää vakinaisen henkilökunnan palkkamenojen kattamiseen eikä hakijan tavanomaisten toimintamenojen kattamiseen. Myöskään hallinnolliset kustannukset eivät ole hyväksyttäviä menoja.

Avustusta ei lähtökohtaisesti voida käyttää laite- ja kalustomenoihin, mutta avustuksella voi vuokrata hankkeessa tarvittavat laitteet. Hankkeeseen liittyvät laite- ja kalustohankinnat voidaan sisällyttää omavastuuosuuteen.

Kunkin vuoden osalta hyväksyttävinä menoina otetaan huomioon ne menot, jotka kirjanpitolain ja -asetuksen sekä hyvän kirjanpitotavan mukaan on kirjattava kyseiselle tilikaudelle. Hyväksyttäviksi menoiksi ei katsota menoja, jotka ovat syntyneet ennen hakuajan päättymistä. Laskennalliset menot eivät ole hyväksyttäviä menoja.

Museovirasto hyväksyy kohtuullisina kustannuksina palkat ja palkkiot, jotka on maksettu rahapalkkana tai luontoisetuna. Avustuksella rahoitetun toiminnan tai projektin palkoista on pidettävä työajanseurantaa. Avustuksen saajan tulee varmistaa, että kirjanpitoon tehtävät palkkakirjaukset perustuvat todellisiin, aiheutuneisiin kustannuksiin. Laskennallisia kuluja, esim. talkoo- tai vapaaehtoistyötä, ei hyväksytä. Kohdentamisen tulee myös perustua käytettyyn työaikaan ja avustuksen saajan tulee pystyä esittämään tarvittaessa virastolle palkkojen kohdentamisperiaatteet. Avustetussa hankkeessa tehtäviin töihin ei ole mahdollista käyttää palkkatuella tai muulla työllistämistuella palkattua työvoimaa.

Kohtuullisina matkakustannuksina hyväksytään valtion matkustussäännön mukaisesti toteutuneet kustannukset, mikäli ne on sisällytetty avustushakemukseen eikä niitä ole poissuljettu päätöksessä. Avustuksella katettava matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista. Samalla on otettava huomioon matkan ja tehtävien tarkoituksenmukainen ja turvallinen suorittaminen. Perusteet käytetyn matkustustavan valintaan tulee pyydettäessä esittää. Samat periaatteet koskevat sekä palkattuja henkilöitä että luottamustehtävissä toimivia henkilöitä.

Rahalahjoista tai muista rahanarvoisista lahjakorteista aiheutuneet kustannukset eivät ole hyväksyttäviä menoja.

Arvonlisävero hyväksytään avustettavaksi kustannukseksi vain, jos se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Toisin sanoen, mikäli avustuksen saaja vähentää verotuksessaan maksamansa arvonlisäverot, avustettavalle kohteelle hyväksytään kustannus nettomääräisenä, eli se mikä tosiasiallisesti maksettiin.

Tutustu myös avustuksen käyttöä koskeviin ehtoihin ja määräyksiin.