Ohjeet

Vuoden 2023 ohjeet avustusten hakijoille Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa edistäviin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin.

Avustuksen tavoitteena on vahvistaa Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa ja edistää Euroopan neuvoston kulttuurireittisopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Avustusta voi hakea Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa edistäviin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin.

Lisäksi avustusten tavoitteena on edistää sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää kulttuuriperintö- ja kulttuurimatkailutyötä.

Avustusta voi hakea kunta, kuntayhtymä, yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö.

Hakijan tulee olla jonkin Euroopan neuvoston kulttuurireitin jäsen tai pyrkiä avustettavalla hankkeella aktiivisesti Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi tai osaksi kulttuurireittiä.

Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille, eikä valtion kirjanpitoyksiköille.

Avustuksen tavoitteena on vahvistaa Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa ja edistää Euroopan neuvoston kulttuurireittisopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Kulttuurireittisopimuksen tavoitteena on muun muassa lisätä tietoisuutta eurooppalaisista arvoista ja monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä, vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kehittää kestävää kulttuurimatkailua.

Avustusta voi hakea Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa edistäviin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin. Kaikilta avustettavilta hankkeilta edellytetään selkeää yhteyttä Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaan ja jonkinlaista kansainvälistä ulottuvuutta (esimerkiksi kansainväliset kumppanit tai kohderyhmät hankkeessa, kansainvälisen verkoston rakentaminen, kansainvälisen näkyvyyden parantaminen tai toimet, jotka tähtäävät organisaation kansainvälisen toiminnan vahvistamiseen alla mainituissa avustuksen painopisteissä).

Avustukset kohdennetaan hankkeisiin, jotka koskevat yhtä tai useampaa seuraavista painopisteistä:

  • Hanke edistää kulttuurireitin teeman tieteellistä pohjaa ja kehittää käytännön tutkimusyhteistyötä.
  • Hanke vahvistaa ja lisää ymmärrystä monimuotoisesta eurooppalaisesta historiasta ja kulttuuriperinnöstä, huomioiden myös aineetonta perintöä.
  • Hankkeessa kehitetään nuorille suunnattua kulttuuriperintöön liittyvää opetuksellista ja kasvatuksellista toimintaa.
  • Hanke yhdistää kulttuuriperinnön nykykulttuuriin ja taiteeseen.
  • Hanke kehittää kestävää kulttuurimatkailua ja edistää kestävää kehitystä alueellisesti tai valtakunnallisesti.

Yllä mainitut avustuksen painopisteet perustuvat Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa koskevaan päätöslauselmaan vuodelta 2013.

Avustettaviin hankkeisiin voi sisältyä esimerkiksi reittiyhteistyöverkoston kehittämistä tai muuta Euroopan neuvoston kulttuurireitin rakentamiseen liittyvää kehitystyötä, työpajoja, seminaareja, julkaisuja, tapahtumien tuottamista, tiedon välittämistä tai näkyvyyden kehittämistä.

  • Avustusta ei myönnetä yhteisön taloudelliseen toimintaan.
  • Avustusta ei myönnetä toiminta-avustuksina, esim. vakinaisen henkilökunnan palkkamenoihin tai kiinteistömenoihin (kuten lämpö-, sähkö- ja vesikustannukset).
  • Avustusta ei myönnetä talkootyön laskennallisiin kustannuksiin.
  • Avustusta ei myönnetä laite- tai ohjelmistohankintoihin.
  • Avustusta ei myönnetä investointeihin.
  • Avustusta ei myönnetä kansalliseksi rahoitusosuudeksi EU-hankkeisiin.

Katso myös kohta ”hyväksyttävät menot”.

Avustusta voi hakea vain Museoviraston ilmoittamana hakuaikana. Hakuilmoitus julkaistaan Museoviraston verkkosivuilla.

Avustushakemuksen tulee olla perillä Museoviraston ilmoittamaan määräaikaan mennessä, myöhässä saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon.

Museovirasto on ottanut käyttöön sähköisen valtionavustusten hakujärjestelmän (asiointipalvelu), jonka kautta avustukset haetaan ja hallinnoidaan kokonaisuudessaan. Avustushakemukset lähetetään Museovirastoon asiointipalvelun kautta.

Ohjeita verkkoasiointiin

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeessa pyydetyt liitteet ja lähettää hakemuksen asiointipalvelun kautta Museovirastolle. Hakija saa avustuspäätöksen asiointipalveluun.

Hakija tekee tarvittaessa hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt asiointipalvelussa. Myös selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointipalvelussa.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 1 §:n julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Museovirastoon lähetetyt valtionavustuksiin liittyvät asiakirjat ovat laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Myös asiointijärjestelmän kautta lähetetyt asiakirjat ovat julkisia, ellei niiden salassapidosta ole erikseen laissa säädetty. Ethän lähetä asiointijärjestelmän kautta asiakirjoja, jotka sisältävät julkisuuslain nojalla salassa pidettävää tietoa (esim. henkilön terveystietoja). Järjestelmän kautta ei tule lähettää myöskään henkilöturvatunnuksia.

Mikäli hakija ei voi hakea avustusta sähköisesti, vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää postitse tai tuoda Museovirastoon.

Postitse lähetetyn tai Museovirastoon toimitetun hakemuksen tulee olla perillä Museoviraston kirjaamossa haun viimeisenä päivänä klo 15.00 mennessä. Museoviraston postiosoite on Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki ja käyntiosoite Sturenkatu 2a, Helsinki. Hakemuksen lähettäjä on vastuussa hakemuksen saapumisesta perille määräajan puitteissa.

Jos vapaamuotoinen hakemus halutaan toimittaa sähköisesti, sen tulee olla perillä osoitteessa kirjaamo@museovirasto.fi haun viimeiseen päivään klo 15.00 mennessä.

Hakemuksen tulee sisältää:

  • Hakijan tiedot (yhteisön rekisteröity nimi, y-tunnus, osoite, tilinumero IBAN-muodossa, avustusasiaa hoitavan yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero, ja sähköpostiosoite)
  • Hankkeen nimi
  • Hankkeen aloitus- ja päättymisajankohta
  • Haettava määrä euroina
  • Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
  • Ilmoitus siitä, onko hakija ALV-velvollinen

Hakemukseen tulee liittää seuraavat pakolliset liitteet:

  • Avustettavaa hanketta koskeva hankesuunnitelma, johon sisältyy hankkeen kuvaus, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, hankkeen aikataulu ja vaiheet, selvitys miten hanke liittyy avustushaun painopisteisiin, Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaan ja kestävään kehitykseen, hankkeen vastuuhenkilöt/työryhmä, listaus yhteistyökumppaneista ja niiden roolista hankkeessa sekä kuvaus tavoiteltavista hankkeen vaikutuksista.
  • Yhteisön toimintakertomus tai muu vastaava selvitys edelliseltä toimikaudelta
  • Selvitys kaikista kolmen edellisen vuoden aikana valtiolta, kunnalta, seurakunnalta tai muulta julkisyhteisöltä saaduista avustuksista ja avustuslainoista, määristä ja käyttötarkoituksista.
  • Hakijan tulee liittää hakemukseensa riittävä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta. Oikeushenkilön (säätiö, yhdistys, yhtiö tms.) puolesta valtionavustushakemuksen voivat allekirjoittaa henkilöt, joilla on oikeushenkilön nimenkirjoitusoikeus. Selvitykseksi hyväksytään enintään kolme kuukautta vanha ote yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteristä. Kunnan ja kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta määrätään näiden hallintosäännöissä.

Tuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustuksen osuus voi olla korkeintaan 90 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hakijan oman tai muun ulkopuolisen rahoituksen tulee olla vähintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustusta ei myönnetä kansalliseksi rahoitusosuudeksi EU-hankkeisiin.

Rahoitussuunnitelmassa tulee eritellä hakijan omarahoitus tai muu ulkopuolinen rahoitus, jonka tulee olla vähintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Omarahoitukseen tai muuhun rahoitukseen voi sisältyä hankkeesta syntyviä suoria, kirjanpidossa todentuvia kuluja kuten hanketta varten palkatun henkilöstön palkkakustannuksia tai hankintoja. Omarahoitus tai muu rahoitus ei voi sisältää vakinaisen henkilökunnan palkkakustannuksia tai talkoo- tai vapaaehtoistyön laskennallisia kustannuksia. Hallinnollisia kustannuksia ei hyväksytä rahoitussuunnitelmaan. Hankkeen muu rahoitus ei voi olla valtion rahoitusta.

Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Avustushakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Hakija on vastuussa avustuksen hakuohjeisiin perehtymisestä ja hakemuksessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. Hakijan vastuulla on sisällyttää hakemukseen ohjeissa edellytetyt tiedot niin selkeästi, etteivät ne jätä tulkinnanvaraa.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut liitteet. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman valmiit hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa.

Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava viipymättä, ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Hakemuksen lähettäjälle ilmoitetaan, miten hakemusta on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Museoviraston avustuspäätös valmistellaan Museoalan kehittäminen -yksikössä. Päätösten valmistelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kaikista hakemuksista annetaan hakijalle päätös, johon voi vaatia oikaisua Museovirastolta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Avustushakemusten käsittelyssä noudatetaan Museoviraston 10.9.2018 hyväksymää valtionavustusten menettelytapaohjetta.

Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Hakemukset arvioidaan hankkeen tavoitteiden, toimenpiteiden ja toteuttamiskelpoisuuden perusteella.

Hakemusten laadullisessa arvioinnissa kiinnitetään huomioita seuraaviin tekijöihin:

  • Kuinka hyvin hankkeen tavoitteet ja käytännön toimenpiteet sopivat yhteen tai useampaan avustuksen painopisteeseen? Avustuksen painopisteet ovat edellä kohdassa ”Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea”.
  • Kuinka toteuttamiskelpoinen hanke on (hankesuunnitelman, aikataulun ja budjetin selkeys, realistisuus ja laatu)?
  • Miten kansainvälinen ulottuvuus toteutuu hankkeessa?
  • Miten hyvin hanke luo yhteistyötä ja kumppanuuksia Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnan puitteissa?
  • Miten YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitu hankkeessa?

a. Onko hankkeessa otettu huomioon Agenda 2030:n tavoitteet?

b. Onko hankesuunnitelmassa kuvattu selkeästi, miten Agenda 2030:n tavoitteita edistetään käytännössä?

  • Miten vaikuttavuus on huomioitu hankesuunnitelmassa?

a. Mitkä ovat hankkeen mahdollisuudet vakiinnuttaa hankkeessa tehtävää työtä pysyväksi toiminnaksi?

b. Miten hankesuunnitelmassa on pohdittu hankkeen vaikuttavuutta?

c. Miten hankkeen vaikuttavuutta seurataan?

    Museovirasto jakaa hankkeisiin yhteensä enintään 120 000 euroa.

    Avustuksen käyttöaika

    Avustus saadaan käyttää myöntämisvuoden ja seuraavan vuoden aikana.

    Mikäli avustusta erittäin perustelluista syistä ei voida käyttää myöntövuoden ja sitä seuraavan vuoden aikana, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta lupa käyttöoikeuden siirtoon asiointipalvelussa. Avustuksen siirtoa on anottava ennen kuin avustuksen aikaisemmin määritelty käyttöaika loppuu.

    Avustuksen käyttötarkoitus

    Avustusta saadaan käyttää ainoastaan päätöksessä mainitusta tarkoituksesta aiheutuviin menoihin, jotka on sisällytetty avustushakemukseen. Mikäli tämä perustelluista syitä on mahdotonta, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta avustukselle käyttötarkoituksen muutosta kirjallisesti. Tätä koskeva hakemus on tehtävä asiointipalvelussa siten, että päätös käyttötarkoituksen muutoksesta voidaan tehdä ennen avustuksen käyttöä muuttuneeseen käyttötarkoitukseen.

    Avustettavan hankkeen peruuntuminen

    Avustetun hankkeen peruuntuessa on siitä tehtävä ilmoitus Museovirastoon mahdollisimman pian asian varmistuttua. Jos avustuksen saaja ei ota avustusta vastaan, on siitä ilmoitettava viipymättä Museovirastolle.

    Yhteishankkeet

    Yhteishankkeissa yksi organisaatio toimii avustuksen hakijana. Avustus myönnetään hakijalle ja avustusrahaa hallinnoidaan hakijan kautta. Hakija ei voi jakaa avustusrahaa hankkeessa mukana oleville muille toimijoille.

    Hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % tulee olla hakijan omarahoitusta tai muuta rahoitusta. Tämä 10 % voi koostua hankkeessa mukana olevien muiden toimijoiden osuuksista. Avustuksen hakija on kuitenkin vastuussa omarahoitusosuuden toteutumista. Tämän vuoksi hakijan kannattaa tehdä sopimus mukana olevien toimijoiden kanssa, mikäli omarahoitusosuus tai muun rahoituksen osuus koostuu mukana olevien toimijoiden osuuksista.

    Avustuksen selvityksessä tulee käydä selkeästi ilmi, mistä yhteishankkeiden 10 % omarahoitusosuus tai muun rahoituksen osuus koostuu ja mitä kustannuksia niillä on katettu. Niiden mukana olevien toimijoiden, joiden osuudesta hankkeen omarahoitusosuus tai muun rahoituksen osuus koostuu, tulee avustuksen selvitysvaiheessa tarvittaessa pystyä todentamaan kustannukset.

    Selvitys avustuksen käytöstä

    Museoviraston myöntämän valtionavustuksen käytöstä tulee tehdä selvitys, joka toimitetaan Museovirastoon avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä. Selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointipalvelussa.

    Tiliselvityksen liitteeksi vaaditaan:

    • Raportti hankkeesta
    • Erittely hankkeen kokonaiskustannuksista, tuloista ja avustuksista (tositteet tai tositejäljennökset lähetetään vain pyydettäessä)
    • Toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastuskertomus
    • Avustuspäätöksessä mahdollisesti määrätyt muut liitteet

    Raportissa kuvataan seuraavat kokonaisuudet esimerkiksi pohtimalla vastauksia alla oleviin kysymyksiin:

    1. Kuvaus hankkeesta ja sen toteutuksesta

    • Hankkeen tausta ja valmistelu, hankkeen työryhmä/vastuuhenkilöt, hankkeeseen osallistuneet yhteisöt/sidosryhmät ja näiden rooli hankkeessa, hankkeen seuranta, raportointi ja jatkotoimenpiteet
    • Kuvaus hankkeen etenemisestä ja tuloksista

    2. Hankkeen tavoitteet ja vaikutukset

    • Miten hankkeen tavoitteet toteutuivat? Miten hanke vahvistaa Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa Suomessa?
    • Miten hankkeen tuloksia tai vaiheita voidaan hyödyntää jatkossa?

    Hankkeen kuitteja ja muita tositteita ei liitetä selvitykseen, vaan ne tulee säilyttää hyvää kirjanpitotapaa noudattaen avustuksensaajan hallussa kuusi vuotta. Museovirasto tekee tarkastuksia ja pyytää kuitteja tarvittaessa. Selvitykseen tulee sisältyä sekä talousraportointi että sanallinen selonteko hankkeen toteuttamisesta ja tuloksista. Selvityksen tulee antaa selkeä ja riittävä kuva siitä, mitä avustuksella on tehty ja saatu aikaan. Selvityksessä tulee kuvata lyhyesti avustetun hankkeen vaiheet. Lisäksi selvityksessä tulee kertoa avustuksella aikaansaaduista tuloksista sekä arvioida vastaavatko ne hakemuksessa esitettyjä tavoitteita. Selvityksessä tulee raportoida avustuksen käytölle asetettujen ehtojen täyttämisestä, jos avustuspäätöksessä sellaisia on. Jos hanke on ollut laajempi kuin se toiminta, johon valtionavustusta on saatu tai hanke on kestänyt jo useamman vuoden, tulee selvityksessä selkeästi eritellä se toiminta, johon kyseessä oleva valtionavustus on käytetty.

    Hankkeen kustannuksista hyväksytään avustuksella katettaviksi avustuspäätöksessä ilmoitetun summan verran, kuitenkin enintään 90 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Mikäli hanke toteutuu hakuvaiheessa esitettyä pienemmin kustannuksin, avustuksen saaja on velvollinen palauttamaan liikaa maksetun osuuden avustuksesta.

    Esimerkki:
    Hankkeen kokonaiskustannukset hakemuksessa 8 000 euroa
    Museoviraston avustus enintään 7 200 euroa (90 %)
    Hakijan omarahoitusosuus 800 euroa (10 %)
    Selvityksessä hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset 7 000 euroa
    Avustus saa kattaa enintään 90 % (= 6 300 euroa)
    Museovirasto perii takaisin 900 euroa

    Hyväksyttäviksi menoiksi katsotaan hankkeen kannalta tarpeelliset, määrältään kohtuulliset menot. Avustusta ei voida käyttää vakinaisen henkilökunnan palkkamenojen kattamiseen eikä hakijan tavanomaisten toimintamenojen kattamiseen. Myöskään hallinnolliset kustannukset eivät ole hyväksyttäviä menoja.

    Avustusta ei lähtökohtaisesti voida käyttää laite- ja kalustomenoihin, mutta avustuksella voi vuokrata hankkeessa tarvittavat laitteet. Hankkeeseen liittyvät laite- ja kalustohankinnat voidaan sisällyttää omavastuuosuuteen.

    Kunkin vuoden osalta hyväksyttävinä menoina otetaan huomioon ne menot, jotka kirjanpitolain ja -asetuksen sekä hyvän kirjanpitotavan mukaan on kirjattava kyseiselle tilikaudelle. Hyväksyttäviksi menoiksi ei katsota menoja, jotka ovat syntyneet ennen hakuajan päättymistä. Laskennalliset menot eivät ole hyväksyttäviä menoja.

    Museovirasto hyväksyy kohtuullisina kustannuksina palkat ja palkkiot, jotka on maksettu rahapalkkana tai luontoisetuna. Avustuksella rahoitetun toiminnan tai projektin palkoista on pidettävä työajanseurantaa. Avustuksen saajan tulee varmistaa, että kirjanpitoon tehtävät palkkakirjaukset perustuvat todellisiin, aiheutuneisiin kustannuksiin. Laskennallisia kuluja, esim. talkoo- tai vapaaehtoistyötä, ei hyväksytä. Kohdentamisen tulee myös perustua käytettyyn työaikaan ja avustuksen saajan tulee pystyä esittämään tarvittaessa virastolle palkkojen kohdentamisperiaatteet. Avustetussa hankkeessa tehtäviin töihin ei ole mahdollista käyttää palkkatuella tai muulla työllistämistuella palkattua työvoimaa.

    Kohtuullisina matkakustannuksina hyväksytään valtion matkustussäännön mukaisesti toteutuneet kustannukset, mikäli ne on sisällytetty avustushakemukseen eikä niitä ole poissuljettu päätöksessä. Avustuksella katettava matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista. Samalla on otettava huomioon matkan ja tehtävien tarkoituksenmukainen ja turvallinen suorittaminen. Perusteet käytetyn matkustustavan valintaan tulee pyydettäessä esittää. Samat periaatteet koskevat sekä palkattuja henkilöitä että luottamustehtävissä toimivia henkilöitä.

    Rahalahjoista tai muista rahanarvoisista lahjakorteista aiheutuneet kustannukset eivät ole hyväksyttäviä menoja.

    Arvonlisävero hyväksytään avustettavaksi kustannukseksi vain, jos se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Toisin sanoen, mikäli avustuksen saaja vähentää verotuksessaan maksamansa arvonlisäverot, avustettavalle kohteelle hyväksytään kustannus nettomääräisenä, eli se mikä tosiasiallisesti maksettiin. Kunnille myönnettävissä avustuksissa hyväksytään vain arvonlisäverottomat kustannukset.

    Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Avustuksella toteutettavien verkkopalveluiden (esim. verkkosivustot ja mobiilisovellukset) tulee täyttää digipalvelulain keskeiset vaatimukset. Lue lisää vaatimuksista.


    Tutustu myös avustuksen käyttöä koskeviin ehtoihin ja määräyksiin.