Ohjeet - Museovirasto Ohjeet

Ohjeet

Ohjeita kuvataiteilijoiden näyttelypalkkioavustuksen hakuun

Huom! Ohjeita on päivitetty. Tutustu uusiin ohjeisiin ennen hakulomakkeen täyttämistä.

Näyttelypalkkio on taiteilijalle maksettava korvaus taidenäyttelyä varten tehdystä työstä. Sillä korvataan näyttelyssä esillä olevien teosten valmistaminen, näyttelyyn osallistuminen ja muu sen yhteydessä tehtävä työ.

Näyttelypalkkiojärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on huomioida kuvataiteilijoiden merkitys näyttelyn sisällön tuottajina ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada elantonsa taiteellisesta työstä. Avustuksilla tuetaan taiteilijoiden ja museoiden oikeuksien ja velvollisuuksien selkiyttämistä. Samalla pyritään yhdenmukaistamaan, edistämään ja vakiinnuttamaan alan hyviä sopimus- ja korvauskäytäntöjä.

Näyttelypalkkiojärjestelmä auttaa museoita toimimaan vahvoina taiteen ja taiteilijoiden toimeentulon puolestapuhujina alueillaan ja siten turvaamaan pitkäjänteisesti taiteellista työtä ja kuvataiteen kehitystä. Näyttelypalkkioiden maksaminen on olennaisen tärkeää erityisesti silloin, kun kyseessä on museo, jota ylläpidetään merkittävissä määrin julkisin varoin ja joka tuottaa taide- ja kulttuuripalveluita laajalle yleisölle.

Avustusta voi hakea ammattimaiselle visuaalisen alan taiteilijalle tai taiteilijoille maksettavaan yksityis- tai ryhmänäyttelyn näyttelypalkkioon. Avustusta voi hakea kaikkeen näyttelytoimintaan ja taiteilijan asuinpaikasta tai asuinmaasta riippumatta. Avustuksia voidaan myöntää vuonna 2023 toteutettaviin näyttelyihin. Jos määrärahaa riittää, niitä voidaan myöntää myös 1.1.−30.6.2024 alkaviin näyttelyihin.

Näyttelypalkkio tarkoittaa palkkiota, joka maksetaan taiteilijalle silloin, kun:

  • Taidenäyttely koostetaan taiteilijan omista ja hänen hallinnassaan olevista uusista taikka aiemmin tehdyistä teoksista tai näyttelyn teokset ovat museon kokoelmasta, mutta teosten ripustaminen tai installointi edellyttää taiteilijan työpanosta ja
  • Näyttelyä ei järjestetä ensisijaisesti teosten myynnin tai liikevoiton tavoittelun tarkoituksessa.

Avustusta hakevan museon on tehtävä kirjallinen sopimus taiteilijan kanssa näyttelyn osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä näyttelypalkkion suuruudesta ja maksamisesta. Sopimus on liitettävä avustusselvitykseen.

Näyttelypalkkion suuruus on vapaasti sovittavissa taiteilijan ja museon välisellä sopimuksella, mutta Museovirasto kannustaa pitämään lähtökohtana opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman näyttelypalkkiotyöryhmän suositusta. Suositus ottaa huomioon erilaisten näyttelyjen ja näyttelytilojen luonteen porrastamalla maksuperusteita. Museon on maksettava näyttelypalkkio taiteilijalle joko ennakonpidätyksen alaisena palkkana tai palkkiona taikka arvonlisäverollisella laskulla.

Näyttelypalkkio jaetaan perus- ja lisäosaan. Näyttelypalkkion perusosa kattaa teosten valmistamisen ja näyttelyyn osallistumisen lisäksi sellaiset tavanomaiset työt, jotka koskevat yleisesti kaikkea näyttelytoimintaa, kuten:

  • Näyttelysuunnittelu ja sitä koskevat neuvottelut ja kokoukset.
  • Näyttelyä varten tehtävät teosten lyhyet esittelytekstit tai osallistuminen niiden tai muun viestintää tukevan aineiston tuottamiseen.
  • Teoksiin liittyviin kuljetusjärjestelyihin, pakkaamiseen ja purkamiseen osallistuminen (virtuaaliympäristössä teosten saattaminen julkaistavaan muotoon).
  • Näyttelytilassa tehtävään toteutus- ja ripustustyöhön (virtuaaliympäristössä sommitteluun tms.) osallistuminen.
  • Avajaisiin ja sen yhteydessä järjestettävään ohjelmaan osallistuminen.

Lisäosa on museon ja taiteilijan välillä sopimuksella sovittavien lisätöiden palkkio. Lisätöitä voivat olla esimerkiksi:

  • Tavanomaiseksi katsottavaa ripustustyötä laajemmat teosten esillepanoon / toteutukseen liittyvät tehtävät.
  • Näyttelyn yhteydessä järjestettävät taiteilijaluennot.
  • Yleisöopastukset.
  • Näyttelyyn liittyvät työpajat.
  • Näyttelyyn liittyvät teosesittelyjä laajemmat kirjoitustehtävät.

Avustuksia myönnetään ensisijaisesti näyttelypalkkion perusosien tukeen, jotta avustukset kohdentuvat mahdollisimman laajalle joukolle museoita. Avustuksia voidaan myöntää myös näyttelypalkkion lisäosan kattamiseen, mikäli määrärahat riittävät.

Museo voi hakea avustuksia niin moneen näyttelyhankkeeseen kuin haluaa avustuskauden ajalle, mutta yhdellä hakemuslomakkeella voi hakea avustusta vain yhden hankkeen (yksityisnäyttely, ryhmänäyttely tai näyttelysarja) näyttelypalkkioon. Yhdellä hakemuksella ei voi hakea avustusta museon kaikkiin avustuskauden aikana pidettäviin näyttelyihin. Jos museo haluaa hakea avustuksia useampaan näyttelyhankkeeseen, jokaisesta tulee täyttää oma hakemuslomake.

Hakemusten arvioinnissa katsotaan eduksi, jos näyttelypalkkiossa on huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön näyttelypalkkiotyöryhmän antama suositus ja näyttelyhanke vastaa Museopoliittisen ohjelman 2030 sekä YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Avustusta voidaan myöntää päätoimisesti ja ammatillisesti hoidetuille kunnan, yhdistyksen, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen sääntömääräisesti toimintaa harjoittaville museoille. Ammatillisen museon tärkeimpinä kriteereinä pidetään museotoiminnan päätoimisuutta (museotoiminta on ympärivuotista ja toiminnan päätarkoitus on museotoiminnan harjoittaminen), säännöllistä aukioloaikaa, ja vähintään yhtä vakituista päätoimista museoammatillista työntekijää.

Omarahoitusosuus ja hankkeen muu rahoitus

Tuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi taiteilijalle maksettavan näyttelypalkkion kokonaiskustannuksista. Avustuksen osuus voi olla korkeintaan 80 % näyttelypalkkion hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Vähintään 20 % taiteilijalle maksettavasta palkkiosta tulee olla hakijan omarahoitusosuutta tai muuta ulkopuolista rahoitusta, joka tulee eritellä avustushakemuksessa. Näyttelypalkkioon käytettävä muu ulkopuolinen rahoitus ei voi olla valtion rahoitusta.

Esimerkki:
Museo maksaa näyttelypalkkion yhdelle taiteilijalle keskisuuressa näyttelytilassa 7 500 €.
Museoviraston avustuksen suuruus on enintään 6 000 € (80 %).
Museon omarahoituksen tai muun ulkopuolisen rahoituksen osuus on vähintään 1 500 € (20 %).

Mihin avustusta ei myönnetä?

Näyttelypalkkio on taiteilijalle maksettava rahallinen korvaus taidenäyttelyä varten tehdystä taiteellisesta työstä. Tätä avustusta ei siksi voi käyttää näyttelykuratointiin, johon ei liity omilla teoksilla näyttelyyn osallistumista, eikä teoshankintaan, joka jää museon omistukseen.

Avustusta ei voi käyttää näyttelystä aiheutuviin muihin kuluihin. Muita kuluja ei myöskään voi sisällyttää näyttelypalkkion oman tai muun rahoituksen osuuteen. Tällaisia muita näyttelystä aiheutuvia kuluja ovat esimerkiksi:

  • Näyttelykorvaus (ns. Kuvasto-korvaus), joka on tekijänoikeuslain 2 §:n yksinoikeuden piirissä oleva korvaus teoksen julkisesta näyttämisestä.
  • Taiteilijan tai muiden henkilöiden matka- ja majoituskustannukset ja päivärahat.
  • Teosten materiaali-, vakuutus- ja kuljetuskustannukset.
  • Näyttelytilassa järjestettävät muut tapahtumat (kuten konsertit), jotka eivät ole osa varsinaista näyttelyä.
  • Näyttelyä varten palkatun henkilöstön palkkakustannukset, vakinaisen henkilökunnan palkkakustannukset tai talkoo- tai vapaaehtoistyön laskennalliset kustannukset.
  • Laite- ja kalustomenot, materiaalit, tarvikkeet ja palvelut.
  • Kuntien tai kuntien omistamien yhtiöiden tilakustannukset, hallintomenot, sisäisten palveluiden laskutus tai muut laskennalliset kustannukset.

Museon omarahoitusosuus tai muu ulkopuolinen rahoitus voi muodostua palkkana maksetun korvauksen sivukuluista tai arvonlisäverosta, jos näyttelypalkkio maksetaan arvonlisäverollisella laskulla. Arvonlisäveron voi kuitenkin sisällyttää omarahoitusosuuteen vain, jos se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Mikäli avustuksen saaja vähentää verotuksessaan maksamansa arvonlisäverot, omarahoitusosuuteenkaan ei voi sisällyttää arvonlisäveroa. Kunnille myönnettävissä avustuksissa omarahoitusosuuteen ei voi sisällyttää arvonlisäveroa, vaan tällöin koko näyttelypalkkio omarahoitusosuus mukaan lukien tulee olla taiteilijalle maksettavaa palkkiota. Omarahoitusosuus ei voi olla pienempi kuin arvonlisävero tai työnantajan sivukulut.

Avustusta voi hakea vain Museoviraston ilmoittamana hakuaikana. Hakuilmoitus julkaistaan Museoviraston verkkosivuilla. Avustushakemuksen tulee olla perillä Museoviraston ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Myöhässä saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon. Yhdellä hakemuslomakkeella voi hakea avustusta vain yhden hankkeen näyttelypalkkioon.

Haku asiointipalvelussa

Avustukset haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten asiointipalvelussa.

Asiointipalveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten asiointipalvelun Suomi.fi-valtuusroolit ovat:

Valtionavustusten hakemisen valmistelu (organisaatio)

Tällä valtuudella valtuutettu voi valtuuttajan puolesta valmistella valtionavustusten hakemista ja avustuksiin liittyviä toimenpiteitä.

Valtionavustusten hakeminen (organisaatio)

Tällä valtuudella valtuutettu voi valtuuttajan puolesta valmistella valtionavustusten hakemista ja avustuksiin liittyviä toimenpiteitä, toimittaa ne käsiteltäväksi sekä peruuttaa hakemuksen.

Valtionavustusten hakeminen ja tietojen hallinnointi (organisaatio)

Tällä valtuudella valtuutettu voi valtuuttajan puolesta valmistella valtionavustusten hakemista ja avustuksiin liittyviä toimenpiteitä, toimittaa ne käsiteltäväksi sekä peruuttaa hakemuksen ja hallinnoida valtuuttajaan liittyviä tietoja.

Valitse kirjautumissivulla olevasta alasvetovalikosta virastoksi "MV". Klikkaa sen jälkeen Yhteisön puolesta asiointi -kuvaketta.

Kirjaudu asiointipalveluun: Yhteisöhakijoiden kirjautuminen asiointipalveluun

Ohjeita verkkoasiointiin (linkki)

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeessa pyydetyt liitteet ja lähettää hakemuksen asiointipalvelun kautta Museovirastolle. Hakija saa avustuspäätöksen asiointipalveluun.

Hakija tekee tarvittaessa hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt asiointipalvelussa. Myös selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointipalvelussa.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 1 §:n julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Museovirastoon lähetetyt valtionavustuksiin liittyvät asiakirjat ovat laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Myös asiointijärjestelmän kautta lähetetyt asiakirjat ovat julkisia, ellei niiden salassapidosta ole erikseen laissa säädetty. Ethän lähetä asiointijärjestelmän kautta asiakirjoja, jotka sisältävät julkisuuslain nojalla salassa pidettävää tietoa (esim. henkilön terveystietoja). Järjestelmän kautta ei tule lähettää myöskään henkilöturvatunnuksia.

Vapaamuotoinen hakemus

Mikäli hakija ei voi hakea avustusta sähköisesti, vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää postitse tai tuoda Museovirastoon.

Postitse lähetetyn tai Museovirastoon toimitetun hakemuksen tulee olla perillä Museoviraston kirjaamossa haun viimeisenä päivänä klo 15.00 mennessä. Museoviraston postiosoite on Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki ja käyntiosoite Sturenkatu 2a, Helsinki.

Jos vapaamuotoinen hakemus halutaan toimittaa sähköisesti, se tulee lähettää osoitteeseen kirjaamo@museovirasto.fi haun viimeiseen päivään klo 15.00 mennessä.

Vapaamuotoisen hakemuksen tulee sisältää:

  • Hakijan tiedot (hakijan nimi, yhteisön rekisteröity nimi, y-tunnus, osoite, tilinumero IBAN-muodossa, avustusasiaa hoitavan yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite).
  • Haettava määrä euroina.
  • Näyttelysuunnitelma, johon sisältyy näyttelyn kuvaus ja sen aikataulu.
  • Selvitys taiteilijalle / taiteilijoille maksettavista palkkioista, museon omarahoitusosuudesta sekä muista samaan tarkoitukseen saaduista ja haetuista avustuksista. Jos avustusta haetaan ryhmänäyttelyyn, hakemuksessa on eriteltävä kaikkien taiteilijoiden palkkiot euroina. Jos avustusta haetaan näyttelypalkkion perusosan lisäksi lisäosan rahoitukseen, hakemuksessa on eriteltävä lisätyöt sekä perus- ja lisäosa euroina.
  • Lyhyt selvitys siitä, miten hanke osaltaan edistää opetus- ja kulttuuriministeriön linjaamia Museopoliittisen ohjelman 2030 tavoitteita ja miten YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan hankkeen toteutuksessa.

Lisäksi vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää seuraavat pakolliset liitteet:

  • Riittävä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta. Oikeushenkilön (säätiö, yhdistys, yhtiö tms.) puolesta valtionavustushakemuksen voivat allekirjoittaa henkilöt, joilla on oikeushenkilön nimenkirjoitusoikeus. Selvitykseksi hyväksytään enintään kolme kuukautta vanha ote yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteristä. Kunnan ja kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta määrätään näiden hallintosäännöissä.

Avustushakemusten käsittely

Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Avustushakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Hakija on vastuussa avustuksen hakuohjeisiin perehtymisestä ja hakemuksessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. Hakijan vastuulla on sisällyttää hakemukseen ohjeissa edellytetyt tiedot niin selkeästi, etteivät ne jätä tulkinnanvaraa.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut liitteet. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisen vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman valmiit hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava viipymättä, ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Hakemuksen lähettäjälle ilmoitetaan, miten hakemusta on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Museoviraston avustuspäätös valmistellaan Museoalan kehittäminen -yksikössä. Päätösten valmistelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kaikista hakemuksista annetaan hakijalle päätös, johon voi vaatia oikaisua Museovirastolta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Avustushakemusten käsittelyssä noudatetaan Museoviraston 10.9.2018 hyväksymää valtionavustusten menettelytapaohjetta.

Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti sähköisessä asiointipalvelussa. Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

Millä perusteella hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa annettujen tietojen perusteella.

Avustuksia päätettäessä vuoden 2023 aikana järjestettävät näyttelyt sekä näyttelypalkkioiden perusosan kattaminen ovat ensi sijalla.

Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet: näyttelyhankkeen tavoitteet ja toteuttamisedellytykset, näyttelyn kesto ja näyttelyyn osallistuvien taiteilijoiden lukumäärä sekä taiteilijan / taiteilijoiden tekemä työmäärä. Avustus on tarkoitettu ammattitaiteilijoille.

Hakemusten arvioinnissa katsotaan lisäksi eduksi

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän palkkiosuositusten huomioiminen museon ja taiteilijan välillä tehdyssä sopimuksessa.
  • YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden huomioiminen hankkeen toteutuksessa.
  • Jos näyttelyhanke osaltaan edistää opetus- ja kulttuuriministeriön linjaamia museopoliittisia tavoitteita 2030.

Avustuksen käyttötarkoitus

Avustus saadaan käyttää vain myöntöpäätöksessä mainitun näyttelypalkkion maksamiseen. Mikäli tämä perustelluista syistä on mahdotonta, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta asiointiliittymässä käyttötarkoituksen muutosta. Käyttötarkoitusta voi muuttaa ainoastaan toiselle taiteilijalle maksettavaan näyttelypalkkioon, ei muihin kuluihin. Hakemus on tehtävä siten, että päätös käyttötarkoituksen muutoksesta voidaan tehdä ennen avustuksen käyttöä muuttuneeseen käyttötarkoitukseen.

Avustuksen käyttöaika

Avustus saadaan käyttää myöntämisvuoden ja seuraavan vuoden aikana.

Mikäli avustusta erittäin perustelluista syistä ei voida käyttää kahden vuoden aikana, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta lupa käyttöoikeuden siirtoon seuraavalle vuodelle asiointiliittymässä. Avustuksen siirtoa on anottava ennen avustuksen käyttöoikeuden loppumista.

Avustettavan hankkeen peruuntuminen

Avustetun hankkeen peruuntuessa on siitä tehtävä ilmoitus Museovirastoon mahdollisimman pian asian varmistuttua. Jos käyttötarkoituksen muutosta ei voi tehdä, avustus on palautettava. Jos avustuksen saaja ei ota avustusta vastaan, on siitä ilmoitettava viipymättä Museovirastolle.

Museoviraston myöntämän valtionavustuksen käytöstä tulee tehdä selvitys, joka toimitetaan Museovirastoon avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä. Selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointiliittymässä.

Liitteeksi vaaditaan:

  • Selostus tai raportti näyttelyhankkeen toteutumisesta.
  • Taiteilijan ja museon välillä tehty sopimus, jossa on sovittu näyttelyn osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä näyttelypalkkion suuruudesta ja maksamisesta.

Liitteistä tulee käydä ilmi näyttelypalkkion osalta, keiden ja millaisesta työpanoksesta on kyse. Selvityksessä tulee selkeästi kertoa taiteilijalle maksetun palkkion suuruus sekä kuinka paljon työnantajakuluja tai arvonlisäveroa palkkiosta on maksettu ja sisältyikö se omarahoitusosuuteen. Selvityksen ei tarvitse olla pitkä, mutta sen tulee antaa selkeä ja riittävä kuva siitä, mitä avustuksella on tehty ja saatu aikaan.

Tositteita ei liitetä selvitykseen, vaan ne tulee säilyttää hyvää kirjanpitotapaa noudattaen avustuksensaajan hallussa kuusi vuotta. Museovirasto tekee tarkastuksia ja pyytää kuitteja tarvittaessa.

Näyttelypalkkion kustannuksista hyväksytään avustuksella katettaviksi avustuspäätöksessä ilmoitetun summan verran, kuitenkin enintään 80 % toteutuneista hyväksytyistä näyttelypalkkiokustannuksista. Museon omarahoitusosuuden tai muun ulkopuolisen rahoituksen tulee olla vähintään 20 % taiteilijalle maksettavasta palkkiosta. Mikäli hanke toteutuu hakuvaiheessa esitettyä pienemmin kustannuksin, avustuksen saaja on velvollinen palauttamaan liikaa maksetun osuuden avustuksesta.

Esimerkki:
Näyttelypalkkion kokonaiskustannukset hakemuksessa 7 500 €.
Museoviraston avustus enintään 6 000 € (80 %).
Hakijan omarahoituksen tai muun rahoituksen osuus 1 500 € (20 %).
Selvityksen mukaan taiteilijalle on maksettu näyttelypalkkiota 6 000 €.
Avustuksella saa kattaa enintään 80 % näyttelypalkkiosta (4 800 €).
Museovirasto perii takaisin 1 200 € (20 % avustuksesta).

Hyväksyttäviksi menoiksi katsotaan kohtuullinen taiteilijalle rahapalkkana tai laskulla maksettava näyttelypalkkio. Palkkiota ei voi maksaa palkkatuella tai muulla työllistämistuella palkatulle taiteilijalle. Palkkiota ei voi maksaa lahjakorteilla tai luontoisetuina.

Hyväksyttäviä menoja eivät ole näyttelykorvaus (ns. Kuvasto-korvaus), matka- ja majoituskustannukset ja päivärahat, teosten materiaali-, vakuutus- ja kuljetuskustannukset, näyttelytilassa järjestettävät muut tapahtumat, näyttelyä varten palkatun henkilöstön palkkakustannukset, vakinaisen henkilökunnan palkkakustannukset tai talkoo- tai vapaaehtoistyön laskennalliset kustannukset, laite- ja kalustomenot, materiaalit, tarvikkeet ja palvelut sekä kuntien tai kuntien omistamien yhtiöiden tilakustannukset, hallintomenot, sisäisten palveluiden laskutus tai muut laskennalliset kustannukset. Myöskään näyttelypalkkion oman tai muun rahoituksen osuutta ei voi kohdistaa muiden kulujen kattamiseen.

Museon omarahoitusosuus tai muu ulkopuolinen rahoitus voi muodostua palkkana maksetun korvauksen työnantajasivukuluista tai arvonlisäverosta, jos näyttelypalkkio maksetaan arvonlisäverollisella laskulla. Arvonlisäveron voi kuitenkin sisällyttää omarahoitusosuuteen vain, jos se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Mikäli avustuksen saaja vähentää verotuksessaan maksamansa arvonlisäverot, omarahoitusosuuteenkaan ei voi sisällyttää arvonlisäveroa. Kunnille myönnettävissä avustuksissa omarahoitusosuuteen ei voi sisällyttää arvonlisäveroa, vaan tällöin koko näyttelypalkkio omarahoitusosuus mukaan lukien tulee olla taiteilijalle maksettavaa palkkiota.

Tutustu myös avustuksen käyttöä koskeviin ehtoihin ja määräyksiin.