Verla. Kuvaaja: Margaretha Ehrström, Museovirasto. Objektinumero: KY 10:7

Ohjeet

Maailmanperintökohteiden hoitoavustukset 2019

Mitä avustuksilla tavoitellaan?

Maailmanperintökohteille myönnettävillä avustuksilla pyritään varmistamaan kohteen säilyminen maailmanperintöstatuksen arvoisena niillä kriteereillä, joilla kohde on merkitty maailmanperintöluetteloon (http://whc.unesco.org/en/crite..., 3.9.2018.) 

Suomen kohteet täyttävät Unescon kulttuuriperinnölle asettamia kriteereitä (I-VI) seuraavasti:  Petäjäveden vanha kirkko (IV), Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (III ja IV), Struven ketju (II, III ja IV), Suomenlinna (IV), Vanha Rauma (IV ja V). ja Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (IV).

I           Kohteen on oltava ihmisen luovan älykkyyden osoittava mestariteos

II          Kohteen on oltava aikojen saatossa tapahtuneiden arvojen muuttumisten kuvaaja

III         Kohteen on oltava poikkeuksellinen näyte jostakin kulttuuritraditiosta

IV        Kohteen on oltava erinomainen esimerkki ihmisen rakennus-, arkkitehtuuri-, teknologia- tai kulttuurimaiseman historian vaiheista

V          Kohteen on oltava erinomainen esimerkki perinteisestä asumisesta tai vuorovaikutuksesta          ympäristön kanssa

VI         Kohteen on oltava suoraan yhteydessä elävään traditioon (yhdistettävä toisiin kriteereihin)

Kuka voi hakea avustusta?

Avustuksia voivat hakea maailmanperintökohteiden ja niillä sijaitsevien rakennusten omistajat.

Avustusta ei myönnetä valtion omistamiin rakennuksiin.

Millaisiin kohteisiin avustusta voi hakea?

Avustuksilla tuetaan kohteiden säilymistä turvaavia toimenpiteitä, erityisesti niiden uhanalaisten osien säilymistä, joissa omistajan intressi on vähäinen. Vailla käyttöä olevat piharakennukset tai erilliset ympäristön kannalta merkittävät rakennukset tai rakennelmat voivat saada suhteessa suurempaa avustusta kuin käytössä olevat asuinrakennukset. Lisäksi avustetaan käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimista sekä informaatiotaulujen suunnittelua ja tekemistä.

Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea?

Avustusta voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin, joissa maailmanperintökohteet voivat omalla esimerkillään kannustaa ja lisätä kulttuurihistoriallisiin kohteisiin soveltuvien korjausmenetelmien ja -materiaalien tuntemusta: 

  • Säilyttävään korjaamiseen, jolla edistetään rakennuksen ja sen kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä
  • Antikvaarista asiantuntemusta, osaamista ja valvontaa vaativiin toimenpiteisiin
  • Restauroinnin ja rakennuskonservoinnin osaamista lisääviin ja hyviä malleja tuottaviin korjauksiin
  • Toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten tai käsityövaltaisten rakennustapojen säilymistä
  • Kohdekohtaisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekemiseen
  • Opasteiden ja informaatiokylttien suunnitteluun ja toteuttamiseen
  • Muinaisjäännösten hoidon suunnitteluun liittyviin toimenpiteisiin, kasvillisuuden sekä puuston käsittelyyn ja muihin maisemanhoitotoimiin
  • Erityistapauksissa palo- ja murtoturvahankkeisiin

Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

  • Rakenteiden säilyttävä korjaaminen kuten hirsirungon kengitys tai tiili- ja kivirakenteiden korjaaminen
  • Alkuperäisen ulkovuorauksen, ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostaminen
  • Ulkorappauksen korjaaminen
  • Ulkomaalaus kalkkimaalilla, pellavaöljymaalilla tai keittomaalilla tai muulla kohteen maalaushistoriaan kuuluvalla perinteisellä maalityypillä, ei kuitenkaan hyvään talonpitoon kuuluva normaali huoltomaalaus tai kokonaan uusitun pintarakenteen maalaus
  • Perinteisen puukatteen uusiminen tai kunnostaminen: pärekatteet
  • Palapelti- ja suoran saumapeltikatteen kunnostaminen
  • Savi- tai betonitiilikatteen kunnostaminen
  • Kolmiorimahuopakatteen kunnostaminen
  • Pelti-, tiili- ja huopakatteiden uusimista haettaessa on hakemuksessa esitettävä olevan katteen laatu (ikä, muoto ja väri) sekä arvioitava korjauskelvottomuus ja vaurioaste esim. prosentteina
  • Aitojen ja porttien kunnostaminen
  • Rakennuksen alkuperäisten uunien kunnostaminen
  • Historiallisesti merkittävien sisätilojen pintojen ja rakennusosien konservointi: koristemaalaukset ja tapetit
  • Säilyttävää korjaamista edistävät selvitykset ja suunnitelmat kuten väritutkimukset, rakennushistoriaselvitykset, konservointisuunnitelmat, korjattavuutta kartoittavat kuntoselvitykset
Miten avustusta haetaan?

Avustusta voi hakea vain Museoviraston ilmoittamana hakuaikana. Hakuilmoitus julkaistaan Museoviraston verkkosivuilla.

Avustukset haetaan ja hallinnoidaan kokonaisuudessaan sähköisen valtionavustusten hakujärjestelmän (asiointipalvelu). Avustushakemukset lähetetään Museovirastoon sähköisen asiointipalvelun kautta.

Avustushakemuksen tulee olla perillä Museoviraston ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Myöhässä tai hakuajan ulkopuolella saapuneita hakemuksia ei voida ottaa huomioon.

Ohjeita asiointipalvelun käyttöön

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta Museovirastolle. Museovirasto lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Mikäli hakija ei voi hakea avustusta sähköisesti, vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää postitse tai tuoda Museovirastoon.
Hakemuksen tulee sisältää
• Hakijan tiedot (nimi ja osoite, sähköposti ja puhelinnumero sekä pankkitili IBAN muodossa)
• Kuvaus kohteesta ja sen historiasta sekä korjaustarpeesta
• Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
• Suunnitelma, josta käyvät ilmi hankkeen toimijat sekä milloin ja miten restaurointityöt tehdään

Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Museoviraston kirjaamossa haun viimeisenä päivänä klo 15.00 mennessä. Museoviraston postiosoite on Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki, ja käyntiosoite Sturenkatu 2a, Helsinki.
Jos vapaamuotoinen hakemus halutaan toimittaa sähköisesti, se tulee lähettää osoitteeseen kirjaamo@museovirasto.fi haun viimeiseen päivään klo 15.00 mennessä.

Avustuksen suuruus

Tuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti.

Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi hankkeen kokonaiskustannuksista. Yleensä avustus on noin 20 - 30 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Vailla käyttöä olevat rakennukset tai erilliset kulttuuriympäristön kannalta merkittävät rakennukset tai rakennelmat voivat saada suhteessa suurempaa avustusta kuin käytössä olevat asuinrakennukset. Avustuksen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista voi joka tapauksessa olla korkeintaan 50 %.

Kuka ei voi hakea?

• Valtio ja valtion hallinnoimat toimijat

Mihin tarkoitukseen avustusta ei myönnetä

Avustusta ei myönnetä toimenpiteisiin, jotka vähentävät rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa, tai toimenpiteisiin, jotka saattavat olla perusteltuja, mutta vastaavat uudisrakentamista (rekonstruktio, rakennuksen siirto).


Avustusta ei myöskään myönnetä toimenpiteisiin, jotka ovat luonteeltaan perusparannusta, peruskorjaamista, vuosikorjauksia, esimerkiksi:
• Salaojat, hulevesijärjestelmät ja routasuojat
• Lisälämmöneristäminen
• Ulkovuorauksen uusiminen
• Ulkorappauksen uusiminen
• Julkisivujen maalaaminen muulla kuin perinteisellä maalityypillä
• Ikkunoiden tai ovien uusiminen
• Muotopelti- tai lukkosaumapeltikatteen tekeminen
• Palahuopakatteen tekeminen
• Pinnoitetun peltikatteen tekeminen
• Katemateriaalin vaihtaminen, ellei se perustu rakennushistoriaselvitykseen
• Uusien tai siirrettyjen uunien pystyttäminen
• Sisäovien uusiminen
• Sisäpintojen levyttäminen
• Teknisten järjestelmien kunnostaminen tai uusiminen (vesijohto, viemäri, sähköt yms.)

Avustusta ei myöskään myönnetä arkeologisiin kaivaustutkimuksiin.

Avustushakemusten käsittely

Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut asiakirjat. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman täydelliset hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi.

Hakemusasiakirjan lähettäjälle ilmoitetaan, miten asiakirjaa on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.


Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

Museoviraston avustuspäätös valmistellaan Kulttuuriympäristöpalvelut-osastolla. Päätösten valmistelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kaikista hakemuksista annetaan hakijalle päätös, johon voi vaatia oikaisua Museovirastolta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Avustushakemusten käsittelyssä noudatetaan Museoviraston 10.9.2018 hyväksymää valtionavustusten menettelytapaohjetta.

Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti sähköisessä asiointipalvelussa. Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Avustettavuus määräytyy kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen sekä esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja hankkeen laadun tuloksena.

Hankkeen avustettavuutta arvioidessa käytetään arviointiperusteina edellä tässä oppaassa olevia kohteiden sekä avustettavien toimenpiteiden määritelmiä. Suunniteltujen toimenpiteiden on oltava hakuoppaan ehtojen mukaisia.


Jokaisella hakemuksella on vähintään yksi arvioija. Hakemusten laadullisessa arvioinnissa (ns. vertaisarviointi) kiinnitetään huomioita seuraaviin tekijöihin:

Kohteen arvo

• Maailmanperintökohteen kannalta keskeinen ja merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on kiitettävä
• Maailmanperintökohteen kannalta merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä
• Edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on tyydyttävä
• Kohteella on vähäistä merkittävyyttä ja/tai lähde- ja dokumentaatioarvoa, tai niitä ei pystytä hakemuksen perusteella määrittämään

Hankkeen vaikutus kohteen säilymiseen
• Välttämättömät, kiireelliset ja kohdennetut kohteen tuhoutumiselta pelastavat toimenpiteet ja toimet, jotka ovat osa esimerkillistä hoitojatkumoa
• Toimenpiteet, joilla pysäytetään tai poistetaan säilymiseen vaikuttavia uhkia ja/tai torjutaan äkillisiä muutoksia ja/tai ehkäistään vaurioitumista ennalta ja toimet, jotka ovat osa hyvää säästävän restauroinnin jatkumoa
• Toimenpiteet, joilla säilytetään tai perustellusti palautetaan kohteen historialliset arvot tai parannetaan kohteen säilymistä sellaisenaan
• Toimenpiteet, joilla lisätään kohteen käyttöarvoa
• Toimenpiteet, jotka uhkaavat tai vähentävät kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja

Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Perinnettä elvyttävät tai säilyttävät tekijät
• Sosiaalinen ja alueellinen vaikuttavuus
• Taloudellinen vaikuttavuus (esim. työllistävä / työpaikkoja varmistava vaikutus)

Hankkeen toteutustapa
• Esimerkillisesti suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke
• Hyvin suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke
• Hanke on keskeisten materiaali-, palkkio- ja palkkakulujen osalta hyväksyttävissä pienistä puutteista huolimatta
• Vaillinaisesti suunniteltu, valmistelu ja budjetoitu hanke
• Hankkeella ei ole kunnollista suunnitelmaa ja/tai budjettia

Hakemukset arvioidaan näillä perusteilla hankkeiden tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen.

Toimenpiteet myönteisen päätöksen jälkeen

Avustuksen käytöllä on valvoja
Museovirasto nimeää avustuspäätöksessä kohteelle valvojan. Avustuksen saajan tulee olla yhteydessä avustuspäätöksessä nimettyyn valvojaan ennen töiden aloittamista. Valvoja tarkastaa suunnitelmat ja lisäohjeet sekä antaa luvan töiden aloittamiselle.

Työn valmistuttua tulee olla uudelleen yhteydessä valvojaan, jonka kanssa sovitaan lopputarkastuksesta. Valvoja tarkastaa työt niiden valmistuttua.

Myönnettyä avustusta ei voi maksaa avustuksensaajalle ilman valvojan töiden hyväksyntää ja lopputarkastusta.

Selvitys avustuksen käytöstä

Museoviraston myöntämän valtionavustuksen käytöstä tehdään selvitys, joka tulee toimittaa Museovirastoon avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä. Selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointiliittymässä, jos avustuksen saaja käyttää asiointipalvelua.

Korjauskohteissa selvitykseen tulee liittää korjausraportti, josta käyvät ilmi tehdyt toimenpiteet, käytetyt materiaalit sekä töitä tehneet yritykset ja työntekijät. Lisäksi selvitykseen tulee olla valokuvia sekä korjaustyövaiheesta että valmistuneesta työstä, erityisesti kuvia materiaaleista ja rakenteista, jotka on jouduttu poistamaan tai ovat jääneet piiloon.

Selvityksen lisäksi avustuksen saajan tulee tehdä maksatuspyyntö, joka tehdään asiointiliittymässä.

Tilintarkastajan lausunto pyydetään vain niiltä avustuksen saajilta, joilta tilintarkastuslaki edellyttää auktorisoidun tilintarkastajan tarkastamaa tilinpäätöstä. Lausunto pyydetään silloin, kun avustuksen määrä on vähintään 500 000 euroa.

Avustuksen maksatus

Museovirasto maksaa avustuksen yhdessä erässä vasta sen jälkeen, kun avustuspäätöksessä mainitut työt ovat valmiit, valvoja on ne hyväksynyt ja avustuksen saaja on toimittanut Museovirastoon selvityksen avustuksen käytöstä sekä maksatuspyynnön.

Avustusta maksetaan avustuspäätöksessä ilmoitetun summan verran kuitenkin enintään 50 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista, mikäli hanke toteutuu hakuvaiheessa esitettyä pienemmin kustannuksin.

Arvonlisävero hyväksytään avustettavaksi kustannukseksi vain, jos se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Toisin sanoen, mikäli avustuksen saaja vähentää verotuksessaan maksamansa arvonlisäverot, avustettavalle kohteelle hyväksytään kustannus nettomääräisenä, eli se mikä tosiasiallisesti maksettiin.

Hankkeen kuitteja ja muita tositteita ei liitetä selvitykseen (avustus myönnetty 2018 tai myöhemmin), vaan ne tulee säilyttää hyvää kirjanpitotapaa noudattaen avustuksensaajan hallussa kuusi vuotta. Museovirasto tekee tarkastuksia ja pyytää kuitteja tarvittaessa. 

Tutustu myös kohtaan Ehdot.

Asiointipalveluun