Hirsipaikkaus. Kuvaaja: Museovirasto / restaurointikuvasto

Ohjeet

Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustukset 2019

Mitä avustuksilla tavoitellaan?

Avustuksen tavoitteena on rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen tai muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden säilyminen.

Avustettavat kohteet voivat olla rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Avustettavia kohteita voivat olla siten yksittäisten rakennusten lisäksi esimerkiksi historialliset puutarhat ja puistot rakennelmineen, hautapaikat muistomerkkeineen, toisen maailmansodan puolustusvarustukset ja muut liikkumisen ja elämisen synnyttämät rakennelmat.

Avustettava entistämishanke voi koskea myös rakennuksen osaa, rakennuksen kiinteää sisustusta taikka muuta rakentamalla tai istuttamalla muodostettua aluetta. Kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan ovia, ikkunoita, listoja, tulisijoja, pinnoitteita, kiintokalusteita tai muuta näihin verrattavaa sisustusta sekä rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia, siihen pysyvästi kiinnitettyjä koneita ja laitteita.

Rakennettu kulttuuriympäristö muodostaa osan kansallisesta kulttuuriperinnöstä, josta vastuu perustuslain mukaan kuuluu kaikille. Kulttuuriperinnön säilyttämistä koskeva vastuu yhteiskunnan yleisen vastuun ohella on niillä, joiden omistuksessa tai hallinnassa on tällaista omaisuutta. Vastuu omistajana voi kohdistua kaikille tahoille: valtioon, kuntiin, seurakuntiin, yksityishenkilöihin, yrityksiin ja yhteisöihin. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa jokaisen rakennuksen omistajaa pitämään rakennuksen ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde

Lakiin on kirjattu, että rakennuksen merkittävyyttä arvioidaan seuraavilla perusteilla: harvinaisuus tai ainutlaatuisuus, historiallinen tyypillisyys alueelle, aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus), alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys), merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus); tai näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus).

Kohteiden kulttuurihistoriallinen arvo määritellään riippumatta kohteen käyttö- tai välinearvosta jonkin muun hyvän saavuttamisessa. Kohteen arvottaminen on suhteessa kohteessa olevan ja kohteesta saatavan tiedon määrään ja laatuun.

Kohteen säilyneisyydessä näkyy, miten kohde on elänyt ja mitä sille on vuosien saatossa tapahtunut. Autenttisuus tarkoittaa tapaa, jolla ympäristö tai rakennus on säilyttänyt alkuperäisiä tai sen historialle ominaisia erityispiirteitä. Suunnitellut, avustettavan kohteen säilymisen kannalta tarpeellisiksi katsotutkaan korjaustoimet eivät saa aiheuttaa merkittävien autenttisten arvojen häviämistä.

Tapahtuneet muutokset tai muuttunut käyttö voivat tuoda kohteeseen myönteisiä ja säilyttämisen arvoisia ominaisuuksia, historiallista kerrostuneisuutta ja jatkuvuutta. Patina tarkoittaa iän ja käytön jälkiä, jotka ilmentävät myönteisesti ikää ja historiaa ja joiden säilyminen on olennaista kohteen iän havaitsemiseksi ja ominaisluonteen säilyttämiseksi.

Kuka voi hakea avustusta?

Avustusta voidaan myöntää sellaisille yksityishenkilöille ja yhteisöille, jotka ovat kohteiden omistajia. Kunnat voivat hakea avustusta vain, jos kohde on suojeltu lailla kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta (572/64), rakennussuojelulailla (60/1985) tai lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010).

Millaisiin kohteisiin avustusta voi hakea?

Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti seuraaviin kohteisiin:

  • Rakennuksiin ja muihin kohteisiin, joita koskee lakiin perustuva suojelumääräys.
  • Muihin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tai muuten merkittäviin kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää erityistä kulttuuri- ja rakennushistoriallista asiantuntemusta ja osaamista
  • Selvästi rajautuviin kulttuuriympäristökokonaisuuksiin ja kulttuurimaiseman rakennettuihin kohteisiin. Näitä ovat esimerkiksi historialliset puutarhat ja puistot rakenteineen, toisen maailmansodan puolustusvarustukset ja rakennetut perinnemaisemat.
  • Avustusta ei myönnetä valtion omistamiin kohteisiin.

Avustusta voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin:

  • Säilyttävään ja palauttavaan korjaamiseen, jolla edistetään kohteen ja sen kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä tai vahvistumista.
  • Konservointiin (säilyttäminen sellaisenaan/kunnon huononemisen ehkäiseminen), jos restaurointia ei katsota säilymisen kannalta olennaiseksi toimenpiteeksi.
  • Erityistä asiantuntemusta ja osaamista vaativiin toimenpiteisiin, myös restauroinnin ja rakennuskonservoinnin osaamista lisääviin ja hyviä malleja tuottaviin korjauksiin.             
  • Restauroinnin, hoidon ja konservoinnin suunnittelemiseen ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
  • Toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten tai käsityövaltaisten rakennustapojen säilymistä sekä kulttuurihistoriallisiin kohteisiin soveltuvien korjausmenetelmien ja -materiaalien tuntemisen lisääntymistä.

Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

  • Rakenteiden säilyttävä korjaaminen kuten hirsirungon kengitys tai tiili- ja kivirakenteiden korjaaminen. 
  • Alkuperäisen ulkovuorauksen, ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostaminen tai palauttaminen, jos sillä edistetään rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon vahvistumista.
  • Ulkorappauksen korjaaminen.
  • Ulkomaalaus kalkkimaalilla, pellavaöljymaalilla, keittomaalilla tai muulla kohteen maalaushistoriaan kuuluvalla perinteisellä maalityypillä, ei kuitenkaan normaaliin hyvään talonpitoon kuuluva julkisivun huoltomaalaus tai kokonaan uusitun pintarakenteen maalaus.
  • Perinteisen puukatteen uusiminen tai kunnostaminen: pärekatteet, tuohi-malkakatteet.
  • Palapelti- ja suoran saumapeltikatteen kunnostaminen tai uusiminen vastaavan kaltaisena katteena mikäli kate on korjauskelvoton. Uusimisen välttämättömyys tulee ilmetä hakemuksessa.
  • Savi- tai betonitiilikatteen kunnostaminen tai uusiminen vastaavan kaltaisena katteena mikäli kate on korjauskelvoton. Uusimisen välttämättömyys tulee ilmetä hakemuksessa.
  • Kolmiorimahuopakatteen kunnostaminen tai uusiminen vastaavan kaltaisena katteena mikäli kate on korjauskelvoton. Uusimisen välttämättömyys tulee ilmetä hakemuksessa.
  • Rakennuksen alkuperäisten, erityisen vanhojen tai harvinaisten uunien kunnostaminen.
  • Historiallisesti merkittävien sisätilojen pintojen ja rakennusosien konservointi: koristemaalaukset ja tapetit.
  • Säilyttävää korjaamista edistävät selvitykset ja suunnitelmat kuten väritutkimus, rakennushistoriaselvitys, konservointisuunnitelma.

Näiden esimerkkien lisäksi voidaan avustaa myös muita restaurointi- ja konservointitoimenpiteitä.

Konservointi, hoito ja restaurointi perustuvat aina kohteesta hankittuun dokumentoituun tietoon ja/tai historiallisiin lähteisiin. Muut kuin kohteen historiaan kuuluvat materiaalit, menetelmät ja tekniikat voivat vain poikkeustapauksessa olla osa säilyttämiseen liittyviä toimenpiteitä. Niiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon säilytettävän kohteen historialliset arvot ja toimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia.

Avustettavan rakennuksen tai alueen ominaisluonteen ja historiallisen aitouden on säilyttävä. Korjattaessa sallitaan vain pienet muutokset. Työt on tehtävä perinteisin tai niitä vastaavin työmenetelmin ja rakenteellisin ratkaisuin ja niissä on käytettävä alkuperäisiä tai vastaavia materiaaleja.

Miten avustusta haetaan?

Avustusta voi hakea vain Museoviraston ilmoittamana hakuaikana. Hakuilmoitus julkaistaan Museoviraston verkkosivuilla.
Avustushakemuksen tulee olla perillä Museoviraston ilmoittamaan määräaikaan mennessä, myöhässä saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon.

Museovirasto on ottanut käyttöön sähköisen valtionavustusten hakujärjestelmän (asiointipalvelu), jonka kautta avustukset haetaan ja hallinnoidaan kokonaisuudessaan. Hakemukset lähetetään Museovirastoon sähköisen asiointipalvelun kautta.
Ohjeita asiointiin

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta Museovirastolle. Museovirasto lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Asiointipalvelussa voi samanaikaisesti olla avoinna useita eri avustushakuja. Hakijan tulee varmistua siitä, että hakemus jätetään oikeaan hakuun!

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Mikäli hakija ei voi hakea avustusta sähköisesti, vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää postitse tai tuoda Museovirastoon.

Hakemuksen tulee sisältää
• hakijan tiedot (nimi ja osoite, sähköposti ja puhelinnumero sekä pankkitili IBAN muodossa)
• kuvaus kohteesta ja sen historiasta sekä korjaustarpeesta
• hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
• suunnitelma, josta käyvät ilmi hankkeen toimijat sekä milloin ja miten restaurointityöt tehdään

Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Museoviraston kirjaamossa haun viimeisenä päivänä klo 15.00 mennessä. Museoviraston postiosoite on Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki, ja käyntiosoite Sturenkatu 2a, Helsinki..
Jos vapaamuotoinen hakemus halutaan toimittaa sähköisesti, se tulee lähettää osoitteeseen kirjaamo@museovirasto.fi haun viimeiseen päivään klo 15.00 mennessä.

Avustuksen suuruus

Tuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti.

Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi hankkeen kokonaiskustannuksista, sillä kohteen säilyminen kulttuuriympäristössä perustuu omistajan omaehtoiseen toimintaan. Yleensä rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustus on noin 1/3 hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Vailla käyttöä olevat rakennukset tai erilliset kulttuuriympäristön kannalta merkittävät rakennukset tai rakennelmat voivat saada suhteessa suurempaa avustusta kuin käytössä olevat asuinrakennukset. Avustuksen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista voi joka tapauksessa olla korkeintaan 50 %.

Kuka ei voi hakea?

• Valtio ja valtion hallinnoimat toimijat
• Kunnat muihin kuin lakisuojelukohteisiin
• Seurakunnat kirkkolain alaisiin kohteisiin
• Yhteisöt, jotka ovat oikeutettuja hakemaan seuraintaloavustusta Kotiseutuliiton kautta
• Muut toimijat kuin kohteen omistajat


Kunnan, yhdistyksen tai säätiön omistuksessa olevat lakisääteisen valtionosuuden ulkopuolella olevat museot voivat hakea Museovirastosta avustusta paikallismuseoiden hankkeisiin.

Mihin tarkoitukseen avustusta ei myönnetä?

Avustusta ei myönnetä toimenpiteisiin, jotka vähentävät kohteen kulttuurihistoriallista arvoa, tai toimenpiteisiin, jotka saattavat olla perusteltuja, mutta vastaavat uudisrakentamista (rekonstruktio, rakennuksen siirto).

Avustusta ei myöskään myönnetä toimenpiteisiin, jotka ovat luonteeltaan perusparannusta, peruskorjaamista, vuosikorjauksia, esimerkiksi:

  • Salaojat, hulevesijärjestelmät ja routasuojat
  • Lisälämmöneristäminen
  • Ulkovuorauksen uusiminen
  • Ulkorappauksen uusiminen
  • Julkisivujen maalaaminen muulla kuin perinteisellä maalityypillä
  • Julkisivun huoltomaalaus, kokonaan uusittujen pintojen maalaus
  • Ikkunoiden tai ovien uusiminen
  • Muotopelti- tai lukkosaumapeltikatteen tekeminen
  • Palahuopakatteen tekeminen
  • Pinnoitetun peltikatteen tekeminen
  • Katemateriaalin vaihtaminen, ellei se perustu rakennushistoriaselvitykseen
  • Uusien tai siirrettyjen uunien pystyttäminen
  • Sisäovien uusiminen
  • Sisäpintojen levyttäminen
  • Teknisten järjestelmien kunnostaminen tai uusiminen (vesijohto, viemäri, sähköt yms.)

Avustuksia ei myönnetä hankkeisiin, joihin voi saada avustusta Maaseutuvirastosta, alueellisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, maa ja -metsätalousministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ympäristöministeriöstä tai Museoviraston muista avustuksista. 

Avustushakemusten käsittely

Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut asiakirjat. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman täydelliset hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi.

Hakemusasiakirjan lähettäjälle ilmoitetaan, miten asiakirjaa on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.


Museoviraston avustuspäätös valmistellaan Kulttuuriympäristöpalvelut-osastolla. Päätösten valmistelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kaikista hakemuksista annetaan hakijalle päätös, johon voi vaatia oikaisua Museovirastolta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Avustushakemusten käsittelyssä noudatetaan Museoviraston 10.9.2018 hyväksymää valtionavustusten menettelytapaohjetta.
Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti sähköisessä asiointipalvelussa. Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Avustettavuus määräytyy kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen sekä esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja hankkeen laadun tuloksena.
Hankkeen avustettavuutta arvioidessa käytetään arviointiperusteina edellä tässä oppaassa olevia kohteiden sekä avustettavien toimenpiteiden määritelmiä. Koska ensisijaisesti avustetaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojeltuja rakennuksia, ei esimerkiksi kaavasuojelu, tai rakennuksen sijainti rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella tai sisältyminen kulttuuriympäristön inventointiluetteloon suoraan merkitse avustuksen saamista. Kaikissa tapauksissa on suunniteltujen toimenpiteiden oltava hakuoppaan ehtojen mukaisia.


Jokaisella hakemuksella on vähintään yksi arvioija. Hakemusten laadullisessa arvioinnissa (ns. vertaisarviointi) kiinnitetään huomioita seuraaviin tekijöihin:

Kohteen arvo
• Valtakunnan tasolla merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on kiitettävä; lailla tai asetuksella suojeltu kohde
• Valtakunnan tasolla merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä; lailla tai asetuksella suojeltu kohde
• Kohteella on maakunnallista merkitystä, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä tai tyydyttävä
• Kohteella on maakunnallista tai paikallista tunnettuutta, kohteen merkitys ja edustavuus on hyvä tai tyydyttävä
• Kohteella ei ole merkittävyyttä ja/tai lähde- ja dokumentaatioarvoa, tai niitä ei pystytä hakemuksen perusteella määrittämään

Hankkeen vaikutus kohteen säilymiseen
• Välttämättömät, kiireelliset ja kohdennetut kohteen tuhoutumiselta pelastavat toimenpiteet ja toimet, jotka ovat osa esimerkillistä hoitojatkumoa
• Toimenpiteet, joilla pysäytetään tai poistetaan säilymiseen vaikuttavia uhkia ja/tai torjutaan äkillisiä muutoksia ja/tai ehkäistään vaurioitumista ennalta ja toimet, jotka ovat osa hyvää säästävän restauroinnin jatkumoa
• Toimenpiteet, joilla säilytetään tai perustellusti palautetaan kohteen historialliset arvot tai parannetaan kohteen säilymistä sellaisenaan
• Toimenpiteet, joilla lisätään kohteen käyttöarvoa
• Toimenpiteet, jotka uhkaavat tai vähentävät kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja

Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Perinnettä elvyttävät tai säilyttävät tekijät
• Sosiaalinen ja alueellinen vaikuttavuus
• Taloudellinen vaikuttavuus (esim. työllistävä / työpaikkoja varmistava vaikutus)

Hankkeen toteutustapa
• Esimerkillisesti suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke
• Hyvin suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke
• Hanke on keskeisten materiaali-, palkkio- ja palkkakulujen osalta hyväksyttävissä pienistä puutteista huolimatta
• Vaillinaisesti suunniteltu, valmistelu ja budjetoitu hanke
• Hankkeella ei ole kunnollista suunnitelmaa ja/tai budjettia

Hakemukset arvioidaan näillä perusteilla hankkeiden tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen.

Toimenpiteet myönteisen päätöksen jälkeen

Avustuksen käytön valvonta

Museovirasto nimeää avustuspäätöksessä kohteelle valvojan. Avustuksen saajan tulee olla yhteydessä avustuspäätöksessä nimettyyn valvojaan ennen töiden aloittamista. Valvoja tarkastaa suunnitelmat ja lisäohjeet sekä antaa luvan töiden aloittamiselle.
Työn valmistuttua tulee olla uudelleen yhteydessä valvojaan, jonka kanssa sovitaan lopputarkastuksesta. Valvoja tarkastaa työt niiden valmistuttua.
Myönnettyä avustusta ei voi maksaa avustuksensaajalle ilman valvojan töiden hyväksyntää ja lopputarkastusta.

Avustuksen maksatus
Museovirasto maksaa avustuksen yhdessä erässä sen jälkeen, kun avustuspäätöksessä mainitut työt ovat valmiit, valvoja on ne hyväksynyt ja avustuksen saaja on toimittanut Museovirastoon selvityksen avustuksen käytöstä sekä maksatuspyynnön.

Museoviraston myöntämän valtionavustuksen käytöstä tehdään selvitys, joka tulee toimittaa Museovirastoon avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä. Selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointiliittymässä, mikäli avustuksen saaja on asiointiliittymän käyttäjä.
Avustusta maksetaan avustuspäätöksessä ilmoitetun summan verran kuitenkin enintään 50 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista, mikäli hanke toteutuu hakuvaiheessa esitettyä pienemmin kustannuksin.

Yhteisöillä/yrityksillä, joilta tilintarkastuslaki edellyttää auktorisoidun tilintarkastajan tarkastamaa tilinpäätöstä, selvityksen liitteenä tulee olla tilintarkastajan lausunto avustuksen käyttämisestä siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Lausunto pyydetään silloin kun avustuksen määrä on vähintään 500 000 euroa.

Toimittaessa asiointipalvelussa (avustuksen myöntövuosi 2018 tai myöhempi) hankkeen kuitteja ja muita tositteita ei liitetä selvitykseen, vaan ne tulee säilyttää hyvää kirjanpitotapaa noudattaen avustuksensaajan hallussa kuusi vuotta. Museovirasto tekee tarkastuksia ja pyytää kuitteja tarvittaessa.
 
Selvityksen lisäksi avustuksen saajan tulee tehdä maksatuspyyntö, joka tehdään asiointipalvelussa.

Asiointipalveluun