Lehmien uitto
Suomenkarja ja karjanhoidon perinne nimettiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023. Alkuperäisrotuun liittyvä tietotaito on enää harvojen varassa, mutta esimerkiksi sosiaalisen median ryhmien kautta tuhannet kiinnostuneet ihmiset seuraavat alaa ja oppivat uutta. Kuva: Mervi Honkatukia

Haku Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 2026 avautui

Museovirasto avasi neljättä kertaa haun Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää uusia kohteita kansalliseen luetteloon määräajoin Museoviraston esityksestä. Tällä hetkellä luettelossa on 86 kohdetta. Haku on avoinna 16.3.2026 saakka.

Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja vie syvemmälle elävän perinnön suojelun prosessia.

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on valittu aiemmilla kierroksilla 86 kohdetta. Luetteloon valitaan perinteitä Elävän perinnön wikiluettelon pohjalta, johon on jatkuva haku. Wikiluettelossa on mukana jo 270 artikkelia liki 450 toimijataholta seitsemällä eri kielellä. Kansallisen luettelon kohteista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston esityksestä aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän tuella. Myös muilla elävän perinnön aloilla toimivilla asiantuntijatahoilla on mahdollisuus kommentoida sähköisesti kansalliseen luetteloon tehtäviä hakemuksia.

Elävää aineetonta kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi juhlat ja tavat, esittävät taiteet, suullinen perinne, käsityötaidot, ruokaperinteet, pelit ja leikit sekä luontoon liittyvät perinteet. Luetteloinnissa huomioidaan elävän perinnön muodot, joita harjoitetaan Suomessa – riippumatta siitä onko niiden alkuperä Suomi tai harjoitetaanko niitä muissakin maissa. Hakemuksia luetteloon voivat tehdä erilaiset yhteisöt, yhdistykset tai ryhmä yksityishenkilöitä, jotka perinnettä harjoittavat ja siirtävät.

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin haettavien kohteiden on oltava mukana kansallisessa luettelossa. Tämä ei koske Unescon aineettoman kulttuuriperinnön hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriä. Seuraava haku Unescoon järjestetään syksyllä 2026, painotuksena hyvät suojelukäytännöt.

Suomen kohteet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa ovat saunomisperinne Suomessa (nimetty 2020) ja kaustislainen viulunsoitto (2021). Suomi on mukana myös monikansallisissa kohteissa, joita ovat pohjoismainen limisaumaveneperinne (2021) sekä käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, taito ja tekniikat (2023). Ruotsin ja Suomen yhteinen Tornionjoen lippokalastusta koskeva esitys on parhaillaan arvioitavana ja tieto hyväksymisestä saadaan joulukuussa 2027.