Kulttuurimaisema

Maanpinta, ilmasto, vesistöt, maan viljavuus ja kulkumahdollisuudet ovat ohjanneet ihmisen toimintaa. Toimintatavat ovat mukautuneet luontoon ja muuttaneet luontoa. Nämä ihmisen toiminnan jäljet näkyvät kulttuurimaisemassa pyyntikulttuurista alkaen nykyiseen pysyvään asutukseen asti. Kulttuurimaisemalla viitataan usein maaseudun maisemiin, mutta myös kaupunki- ja kylämaisemat ovat kulttuurimaisemia.

Arvokkaat maisema-alueet

Ympäristöministeriön johdolla on inventoitu maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on 156. Valtioneuvosto on tenhyt periaatepäätöksen maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 1995.

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (ympäristöministeriö)

Parhaillaan on käynnissä maisemainventoinnin uudistaminen:

Maaseutumaisemat. Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi (ympäristöministeriö)

Maisemat maankäytön suunnittelussa

Arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisäksi maakuntaliitot ovat määritelleet maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.

Museoviranomaisten ja ELY-keskusten tehtävänä on seurata kulttuurimaisema-asioita maankäytön suunnittelussa eri kaavatasoilla. Kaavaratkaisuilla voidaan ohjata ja suunnitella rakentaminen ja muu maankäyttö niin, ettei se heikennä maiseman arvoja.

Maisema, opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun. (Maa- ja kotitalousnaiset)