Peltikaton korjauskortti päivitetty

Uuteen korjauskorttiin on yhdistetty kaksi aiempaa korttia peltikaton korjaamisesta (nro 5) sekä maalaamisesta (nro 7), sillä nämä toimet tehdään usein yhdessä. Samalla kortin kuvitusta on lisätty ja päivitetty.

“Peltikaton korjauskortit oli aika päivittää, sillä kattojen materiaalit ja maalityypit ovat kehittyneet ja valikoima on laajentunut entisestään,” kertoo yliarkkitehti Robin Landsdorff Museovirastosta.

Uusittu korjauskortti auttaa peltikaton rakenteen ja teknisen toiminnan ymmärtämisessä sekä sen korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

“Tavoitteenamme on vähentää peltikattojen turhaa kokonaisvaltaista uusimista käymällä läpi tavanomaisia korjaustapoja.”

Kortissa korostetaan huollon ja ylläpidon merkitystä peltikattojen kunnossa pysymiselle.

“Ruosteinen ja vähän vuotavakin peltikatto voi hyvin olla korjattavissa suojaamaan rakennusta vielä vuosia eteenpäin,” rohkaisee Landsdorff.

Yleisin kattomateriaali Suomessa

Saumattu pelti on yksi Suomen yleisimmistä kattoma­teriaaleista. Kuparipelti on vanhin Suomessa käytetty peltikate. Osa Turun linnasta katettiin jo 1560-luvul­la kuparilla. Rautapeltiä on käytetty 1600-luvulta alkaen.

Aluksi kupari- ja rautapellillä katettiin vain arvokkaim­mat rakennukset. Valssaustekniikan kehityksen myötä peltikatto yleistyi 1800-luvulta lähtien, ja se on edelleen yksi yleisimpiä katetyyppejä Suomessa. Saumatulla peltikatolla on oleelli­nen merkitys rakennuksen arkkitehtuurille ja saman pihapiirin rakennusten keskinäiselle hie­rarkialle.

Korjauskortit rakentajana tukena

Peltikatto-korjauskortti on osa Museoviraston korjauskorttien sarjaa. Korjauskortit ovat maksutta kaikkien saatavilla korjaustaito.fi-sivustolla. Museoviraston korjauskortit tarjoavat tietoa ja käytännön ohjeita rakennusta säilyttävään korjaamiseen rakennuksen omistajalle ja korjaajalle. Korjauskorttien päivityksillä uudistetaan ja ylläpidetään ajankohtaista korjausneuvontaa ja -tietoa.

Museovirasto on keskeinen kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomainen valtionhallinnossa. Se tuottaa tietoa ja näkökulmia kulttuuriperinnön arvoista, käytöstä, hoidosta ja mahdollisuuksista osana kestävää yhteiskuntaa. Korjauskorttien aiheina on Suomessa vakiintuneita, kestäväksi ja korjattaviksi osoittautuneita rakenteita ja rakennustapoja. Ohjeet opastavat hoitamaan, kunnostamaan ja korjaamaan vanhaa rakennusta kestävästi ja taloudellisesti, sen arvoja vaalien. Olemassa olevan rakennetun ympäristön arvostus, kunnossapito ja korjaaminen on avain ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.