Kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää vietetään perjantaina 17.10.
Kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää vietetään vuosittain 17.10. Unescon yleiskokouksen päätöksellä. Toista kertaa vietettävän päivän teema on Suomessa Perinnön tekijät. Päivä nostaa esille aktiivisia perinteen harjoittajia ja siirtäjiä.
Suomi ratifioi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen vuonna 2013. Sopimus on nostanut esiin elävän kulttuuriperinnön merkitystä kaikkialla maailmassa ja tehnyt sitä näkyväksi kansallisten ja kansainvälisten luetteloiden avulla.
Suojelutyö sopimuksen ytimessä
Elävä perintö siirtyy sukupolvelta toiselle, kehittyen ja muuntuen yhteiskunnan muutosten myötä. Perinteiden kehittäminen ja niiden siirtäminen uusille sukupolville ovat elintärkeitä aineettoman kulttuuriperinnön elinvoimaisuuden säilyttämiselle. Unescon sopimuksen keskeinen tavoite on aineettoman kulttuuriperinnön suojeleminen ja säilyttäminen perinteiden harjoittamisen, siirtämisen, tallentamisen ja tutkimuksen kautta.
Aineeton kulttuuriperintö on läsnä jokaisen arjessa muun muassa ruokien ja erilaisten harrastusten kautta, murteissa, vuotuisissa juhlissa sekä suhteessa luontoon ja ympäristöön. Tuhannet erilaiset kansalaisjärjestöt, niiden paikalliset yhdistykset ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat mukana aineettoman kulttuuriperinnön harjoittamisessa, suojelemisessa ja edistämisessä. Perinteen siirtämistä ja dokumentointia varmistaa myös laaja museoiden, oppilaitosten, arkistojen ja muiden laitosten verkosto.
Elävän perinnön kansallisen wikiluettelon elävää perintöä esittelevän 250 artikkelin taustalla on yli 400 erilaista toimijaa, yhdistystä, museota ja harrastajayhteisöä. Lisäksi Elävän perinnön ringeissä eli monialaisissa toimijaverkostoissa on mukana useita satoja toimijoita.
Lapset ja nuoret perinteitä siirtämässä
Osana aineettoman kulttuuriperinnön päivää julkistetaan uusi työkalu elävän perinnön käsittelyyn, 70 seikkailua ennen seiskaa. Verkosta tulostettavan seikkailuhaasteen voi toteuttaa esimerkiksi perheen, koululuokan tai harrastusryhmien kanssa. Seikkailujen avulla on mahdollista kokea kulttuuriperintöä ja viritellä keskustelua perinteistä sekä kestävästä kehityksestä. Työkalun ovat kehittäneet yhteistyössä Museovirasto, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivät.