Ihmisjoukko Helsingin kaduilla juhlimassa vappua.. Kuvaaja: H. A. Turja. Lisenssi: CC BY 4.0
Vappujuhlaa Helsingissä 1.5.1954. Kuva: H. A. Turja, Historian kuvakokoelma, Museovirasto

Korkearesoluutiokuvien avaamisen ensimmäiset neljä kuukautta – toteutuivatko tavoitteet?

Museovirasto avasi joulukuussa 2020 yli 200 000 kokoelmien korkearesoluutiokuvaa vapaasti ladattaviksi ja käytettäväksi uuden museovirasto.finna.fi-näkymän kautta. Uudistuksella tavoiteltuja vaikutuksia oli ja on mm. lisätä kulttuuriperinnön käyttöä sekä ymmärrystä siitä, että kulttuuriperintö ympäröi meitä kaikkia, olemme kaikki osallisia siitä. Uudistuksen toivotaan tuovan isoja etuja myös tutkimukselle ja mahdollistavan entistä laajemman osallistavan toiminnan. Nyt noin neljä kuukautta avaamisesta on hyvä hetki pysähtyä katsomaan, miten uudistus onnistui ja tavoitteet ovat toteutuneet.

Osasimme odottaa avaamisen saavan hyvää palautetta ja paljon käyttäjiä, mutta silti alku yllätti. Jo joulukuussa 2020, siis noin kahden viikon aikana, Museoviraston uudessa palvelussa käytiin yli 163 000 kertaa. Tähän vaikutti mediassa ja Museoviraston oman markkinointikampanjan avulla saatu hyvä näkyvyys. Iso kiitos tästä kuuluu kaikille uutisten ja viestien tekemiseen ja jakamiseen osallistuneille. Ensimmäisen kuukauden aikana uudistuksesta julkaistiin 71 artikkelia painetuissa ja verkkolehdissä, ja näiden julkaiseminen on jatkunut edelleen.

Iso merkitys viestin ja uudistuksen läpimenemiseen sekä sen myötä palvelun käyttöön oli sosiaalisella medialla. Viesti levisi mm. Twitterissä laajasti, ja Museoviraston julkistustwiitti 14.12.2020 oli suomenkielisen Twitterin kolmanneksi suosituin ja koko viikolla kuudenneksi suosituin. Sosiaalisella medialla on mahtava voima myös kulttuuriperinnöstä viestimisessä ja sen tunnetuksi tekemisessä.

Lapsia kiipeilemässä romuauton päällä ja sisällä.. Kuvaaja: UA Saarinen. Lisenssi: CC BY 4.0
Lapsia kiipeilemässä romuauton päällä ja sisällä.
Lapset leikkivät metalliromun myyntipaikalla heinäkuussa 1958. Kuvaan liittyvä artikkeli löytyy museovirasto.finna.fi/joka -palvelusta. Kuva: UA Saarinen, Journalistinen kuva-arkisto JOKA, UA Saarisen kokoelma. JOKAUAS24675:8

Korkearesoluutiokuvia ryhdyttiin käyttämään heti valtavia määriä. Maaliskuun 2021 loppuun mennessä korkearesoluutiokuvia on ladattu yli 129 000 kertaa ja näyttökuvia huomattavasti enemmän, yhteensä yli 9,2 miljoonaa kertaa. Näyttökuvien latauksen valtavaan määrään vaikuttavat Finnaa API-rajapinnan kautta käyttävät monet palvelut, mutta myös yksittäisten kävijöiden isot latausmäärät. Yhteensä käyntejä on 3,5 kuukauden aikana ollut museovirasto.finna.fi palvelussa yli 285 000.

Uudistuksen tavoite lisätä kulttuuriperinnön käyttöä on onnistunut erinomaisesti. Hyvän verrokin tähän antaa museot.finna.fi, jossa oli vuonna 2020 yhteensä noin 30 000 käyntiä. Toki Museoviraston aineistoja käytetään myös finna.fi-palvelun kautta, ja jo aiemmin kuvallinen aineisto on ollut Finnan suosituinta aineistoa. Kuvia selattiin Finnan kautta yli 3,9 miljoonaa kertaa vuonna 2020, ja Museovirasto oli sen suosituin aineistojen tarjoaja.

Erittäin hyvä havainto on myös se, että innostus varsinkin kuva-aineistoihin on jakautunut valtavaan määrään eri kuvia. Esimerkiksi joulukuussa 2020 yli 200 kertaa oli katsottu 18:aa eri kuvaa. Niistä kaksi suosituinta olivat Pekka Kyytisen Mikkelin maaseurakunnan pappila, KK5596:3.KIR.9 (492 katselukertaa) ja UA Saarisen kuva Asunnottomasta perheestä Hakaniemenrannassa, JOKAUAS2_609:2 (483 katselukertaa).

Museoviraston kuvia käytettiin paljon jo ennen uudistusta, mutta uudistus on selvästi lisännyt sitä. Tämä näkyy käyntimäärien lisäksi mm. verkon eri ryhmissä ja median käytössä. Useat sanomalehdet ovat julkaisseet kokoelmien kuvia omalta alueeltaan, ja osa on myös osallistanut lukijoita niiden avulla.

Kuvat ovat myös vaikuttaneet ja osaltaan auttaneet ymmärtämään sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Esimerkkejä tästä on paljon, kuten Tuomo Törmäsen kolumni Koillissanomissa 21.12.2020. Siinä hän kirjoitti mm. ”Museoviraston kokoelmasta löytyy varsin vanhoja, mielenkiintoisia, pysäyttäviä ja jopa äkkiseltään järkyttäviä kuvia Koillismaaltakin…. Kuvat auttavat kokemaan inhimillisyyttä ja myötätuntoa menneiden vuosikymmenten ihmisiä kohtaan.”

Moni on löytänyt myös omien sukulaistensa kuvia tai muita suvun historiaan liittyviä kuvia, joita he ovat nyt voineet käyttää itse painolaatuisina. Näistä saadut palautteet ovat tärkeitä myös meille.

Finnassa olevia kokoelmia ja niiden tietoja on käyty tutkimassa ahkerasti, ja moni on lähettänyt hyviä kommentteja, lisätietoja ja korjauksia. Näitä Finnan kautta meille tulleita palautteita on tullut huomattavasti aikaisempaa enemmän, yhteensä 3,5 kuukaudessa yli 1000 kappaletta.

Palautteiden läpikäymiseen menee oma aikansa, ja niiden perusteella korjatut tai täydennetyt tiedot päivitetään myös Finnaan. Tämä on meille yksi tapa myös osallistaa käyttäjiä ja saada heidän asiantuntemuksensa kaikkien hyödyksi. Suuri kiitos kaikille palautetta lähettäneille!

Maatilarakennuksia maalaismaisemassa. Lisenssi: CC BY 4.0
Maatilarakennuksia maalaismaisemassa
Yksi uusista digitoiduista ja Finnaan avatuista aineistoista on Suomen maatilat (1-5) kirjasarjan alkuperäiset valokuvat. Joistakin kuvista puuttuvat tarkemmat paikka- ja muut tiedot, joten tunnistatko sinä missä kuvan KK8064:1455 maatilan rakennukset sijaitsivat tai sijaitsevat? Tietoja ja palautetta voi lähettää meille Finnan kautta. Kuva: Museovirasto CC BY.

Mutta onko uudistus edistänyt tutkimusta? Tarkkaa tietoa tästä meillä ei valitettavasti ole, joten olisi mukava saada palautetta ja kommentteja. Toki jo pelkästään digitoitujen aineistojen saatavuus mahdollistaa tutkimuksen entistä paremmin. Korkearesoluutioisista kuvista niin valokuvien kuin esineiden ja arkeologisten löytöjen yksityiskohtia pystyy tutkimaan varsin hyvin etänä. Tällä on toivottavasti ollut suuri merkitys koronan aiheuttamien rajoitusten aikana.

Digitoituja ja ilmaisia aineistoja voi käyttää korkealaatuisena kuvituksena tekstiä tukemassa ilman huolta kustannusten karkaamisesta. Siten uudistuksesta on toivottavasti ollut iso apu esimerkiksi apurahoilla työskenteleville ja kuvituksen itse maksaville tutkijoille. Kaikkea alkuperäisaineiston näkemistä digitointi ei korvaa, varsinkaan kun kokoelmista on digitoitu ja avattu verkkoon vasta hyvin pieni osa. Konkreettisia esimerkkejä vapaasti käytettävien aineistojen hyödystä tutkimukselle olisi mukava kuulla ja myös nähdä esimerkiksi valmiina julkaisuina.

Uudistuksella tavoitellaan myös kestävän kehityksen tukemista. Tämän todellista vaikutusta on vielä vaikea arvioida, mutta kun aineisto on nähtävillä ja tarvittaessa ladattavissa vaikka kotoa, vähentää se osin ainakin matkustamista. Kestävän kehityksen tukemiseen tarvitsemme kaikkia, joten ennen korkearesoluutiotiedoston lataamista meidän jokaisen on hyvä miettiä, tarvitsenko sitä oikeasti ja onko sitä käytön jälkeen tarve tallentaa itselle.

Toivoimme myös aineistojen asianmukaista ja eettisesti kestävää käyttöä. Tästä iso kiitos kaikille aineistoja käyttäneille, sillä näin on myös toimittu.

Meemikuva, jossa nainen kantaa potkukelkkaa sulalla tiellä. Kuvassa teksti: Kun et ole varma metodista, mutta päätät käyttää sitä silti.. Kuvaaja: Erkki Voutilainen
Meemikuva, jossa nainen kantaa potkukelkkaa sulalla tiellä. Kuvassa teksti: Kun et ole varma metodista, mutta päätät käyttää sitä silti.
Kuvateksti: Voit käyttää kuvia vaikka meemeissä kunhan vain muistat viljellä huumoria kuvien kohdetta kunnioittavasti ja ilmoittaa kuvan alkuperän ja mainita muokkauksista. Kuva muokattu (lisätty teksti), alkuperäinen kuva (CC BY 4.0): Erkki Voutilainen, Maaseudun Tulevaisuus, Journalistinen kuva-arkisto JOKA, Museovirasto (JOKAMT2Ma79:1)

Alussa esitettyyn kysymykseen siitä, toteutuivatko uudistuksen tavoitteet, on helppo vastata. Kyllä! Tämä on meille hyvä alku, ja kokoelmien digitointi ja avaaminen verkkoon yhteistyössä monien kanssa jatkuvat. Paljon uutta aineistoa on tulossa vielä tänä vuonna.

Ismo Malinen

Yli-intendentti, Kuvakokoelmat