Merovingiaikainen solki. Kuvaaja: Museovirasto. Lisenssi: CC BY 4.0
Käärmesolki. Tämäntyypppisiä solkia on ollut käytössä Merovingiaikana, vuosien 550 ja 800 välillä. Kuva: Museovirasto (KM2441:3). CC-BY

Korkearesoluutiokuvien avaaminen vapaaseen käyttöön, miksi?

Museovirasto on avannut Finna-palvelun kautta yli 200 000 korkearesoluutioista kuvaa eli isoa ja painolaatuista kokoelmakuvatiedostoa vapaaseen käyttöön. Kyseessä on kulttuuriperintöaineistojen mahdollisimman laaja saavutettavuus, avoimuus ja käytön mahdollistaminen.

Museoviraston kokoelmiin kuuluu yli 18 miljoonaa kuvaa, noin puoli miljoonaa kulttuurihistoriallista esinettä ja yli 1,5 miljoonaa arkeologista löytöä. Yhdessä nämä muodostavat keskeisen osan meidän kaikkien yhteisistä kansalliskokoelmista.

2010-luvun alkupuolella asiakkaidemme toive saada kuvia edullisemmin ja vapaasti käytettäväksi lisääntyi, ja samaan aikaan pyrkimys kulttuuriperintötiedon ja -kokoelmien avoimuuteen kasvoi ympäri maailmaa. Julkisessa hallinnossa pyrkimys avoimuuteen kirjattiin useissa suosituksissa. Aihe oli esillä mm. vuoden 2014 Museoalan teemapäivillä, jolloin Tanskan Kansallismuseon Merete Sanderhoff puhui avoimen, osallistavan kulttuuriperinnön puolesta. Kaikissa pyynnöissä ja kannanotoissa oli sama pyrkimys: avata kulttuuriperintöön liittyvä data ja aineistot mahdollisimman vapaaseen jatkokäyttöön.

Monessa museossa pyrkimys kokoelmien avoimeen käyttöön mutta toisaalta huoli kuvamyyntitulojen menetyksestä vaikuttivat ja vaikuttavat edelleen ratkaisuihin. Museovirasto oli samojen kysymysten äärellä, sillä talouskysymyksiäkään ei nykypäivänä voi ohittaa. Selvitysten pohjalta päädyimme vuoden 2017 alussa avaamaan digitoidut näyttökuvat vapaaseen käyttöön. Tuolloin korkearesoluutiot säilyivät kuitenkin edelleen maksullisina.

Kansallispukuja Antreasta. Kuvaaja: Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto.. Lisenssi: CC BY 4.0
Kansallispukuja Antreasta
Kansanpukuja Antreasta (KK988:17). Magnus von Wrightin akvarelli 1860. Museoviraston kokoelmat sisältävät kuvia ja esineitä koko Suomesta ja laajasti myös muista maista esihistoriasta nykypäivään. Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto. CC – BY.
Matalaresoluutiokuvien vapauttaminen 2017 ja mitä siitä seurasi?

Hollannin Rijksmuseum aloitti keskikokoisten kokoelmakuviensa vapaan avaamisen vuonna 2011 mutta piti tuolloin vielä isot tiedostot maksullisina. Tämä lisäsi huomattavasti museon kuvamyyntituloja, jotka olivat vuonna 2012 noin 181 000 euroa. Toisaalta tämä vaati henkilöstökuluja noin 100 000 euron edestä ja kuvamyynti tuotti vain noin 0,2 prosenttia museon kokonaistuloista.

Museovirastossa kävi hyvin samansuuntaisesti kuin Rijksmuseumissa. Matalaresoluutiokuvien vapauttaminen vuoden 2017 alusta ei romahduttanut kuvamyyntituloja, vaan päinvastoin tulot kasvoivat. Tähän vaikutti osaltaan itsenäisyyden juhlavuoden myötä lisääntynyt kysyntä historiallisille kuville sekä verkkoon avattujen digitoitujen kokoelmien määrän kasvu. Iso merkitys oli avaamisen myötä lisääntyneellä tietoisuudella Museoviraston palveluista ja sen verkon kautta käytettävissä olevista kokoelmista.

Museoviraston vapaasti saatavilla olevia kuvia käytetään ja jaetaan ahkerasti mm. useissa some-kanavissa ja erilaisissa keskusteluryhmissä. Yksi esimerkki tästä on erittäin suosittu Helsinki vanhoissa kuvissa -Facebook-ryhmä, jossa jaettiin pelkästään heinäkuussa 2020 yhteensä yli 130 Museoviraston kokoelmien valokuvaa. Niistä tykättiin yli 45 000 kertaa ja kommenttejakin tuli yli 3 400.

Museoviraston Kuvamyyntitulot
Museoviraston Kuvamyyntitulot
Museoviraston Kuvakokoelmien kuvamyyntitulot 2014–2019 (alv. 0 %)
Matalaresoluutiokuvista painolaatuisiin

Museoviraston kuvakokoelmat.fi-palvelusta kirjautuneet käyttäjät ovat voineet ostaa ja ladata korkearesoluutiokuvia. Sen ja kaikkien muiden järjestelmien ylläpito ja kehittäminen vaativat runsaasti resursseja. Järjestelmän kehittämishankkeen yhteydessä vuoden 2019 aikana tilanne käytiin läpi ja samalla selvitettiin tarkemmin kuvamyyntiin käytetyt resurssit ja kulut. Tosin, voiton tavoittelu ei ollut tavoitteena, sillä Museoviraston kuvamyynti pohjautui Valtion maksuperusteasetukseen.

Koska kulttuuriperintöaineistojen avoimuus ja vapaa käyttö on tärkeä tavoite ja arvo, selvitysten pohjalta Museovirasto päätyi luopumaan omasta kuvamyyntijärjestelmästä. Työresurssit päätettiin kohdistaa yhteisen Finna-palvelun pohjalta rakennettavien palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Tämä oli myös oikea aika pysähtyä miettimään, mitä kokoelmatyöllä laajemmin tavoitellaan ja miksi ja keitä varten ne ovat olemassa.

Lopputuloksena Museoviraston johtoryhmä teki loppuvuonna 2019 periaatepäätöksen, että Museovirasto luopuu digitoitujen ja verkon kautta saatavilla olevien korkearesoluutiokuvien myynnistä, siltä osin kuin aineistoihin ei liity muita rajoitteita. Tästä iso kiitos kuuluu Museoviraston edelliselle pääjohtajalle, Juhani Kostetille sekä koko johtoryhmälle.

Tällä päätöksellä ja toimenpiteellä toteutuvat parhaiten Museoviraston strategian linjaukset, kuten ”Pidämme huolta monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä, edistämme kulttuuriperinnön käyttöä, teemme asiat yhdessä ja kohtaamme ihmiset aidosti”.

Presidentinlinna nähtynä Mariankadun puolelta.. Kuvaaja: Volker von Bonin, Museovirasto. . Lisenssi: CC BY 4.0
Presidentinlinna nähtynä Mariankadun puolelta.
Presidentinlinna nähtynä Mariankadun puolelta. Kuvan ajoitus tarkentui Facebook-ryhmässä käydyn keskustelun perusteella 1970/80-lukujen taitteeseen. Tarkentuneet tai korjatut tiedot siirtyvät Finnaan mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun tieto on välittynyt meille. Kuva: Volker von Bonin, Museovirasto.
Vaikutus ja vaikuttavuus

Mitä vaikutuksia korkearesoluutiokuvien avaamisella sitten on? Tavoiteltuja vaikutuksia ovat ainakin kulttuuriperinnön lisääntyvä käyttö ja myös ymmärryksen lisääntyminen siitä, että kulttuuriperintö ympäröi meitä kaikkia, olemme kaikki osallisia siitä. Olemme kaikki myös kulttuuriperinnön ylläpitäjiä ja uuden rakentajia. Tutkimukselle uudistus tuo isoja etuja ja mahdollistaa samalla entistä laajemman osallistavan toiminnan.

Museoviraston toiminnassa muutos mahdollistaa sen, että voimme nyt käyttää työresurssejamme enemmän yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa sekä kokoelmien hallintaan ja luettelointiin. Tämä puolestaan edistää aineistojen käytettävyyttä.

Laajempia tavoitteita ovat myös luovuuden mahdollistaminen ja työn tekemisen tukeminen. Jo muutaman uuden työpaikan saaminen Suomeen olisi hyvä saavutus. Digitaalisuus tukee osaltaan kestävää kehitystä, kunhan se toteutetaan järkevästi. Tarjoamalla korkearesoluutiokuvat verkon kautta ladattavaksi säästämme todennäköisesti matkustamista ja sähköpostiliikennettä vähentämällä myös ympäristöä. Tämä vaatii myös meiltä kaikilta harkintaa kuvien lataamisessa ja tallentamisessa. Toimitaan tässäkin kestävästi.

Osallisuus kulttuuriperintöön kuulostaa helposti korulauseelta, mutta siitä tässä on myös kyse. Kokoelmien kuvien vapauttamisella jokainen meistä voi kokea kuvat omalla tavallaan ja myös hyödyntää niitä hyvin vapaasti. Me toivomme ja luotamme tässä asianmukaiseen ja myös eettisesti kestävään käyttöön.

Vallankumoushautajaiset Pietarissa 5.4.1917. Kuvaaja: Karl Karlovitsh Bulla, Otava, JOKA, Museovirasto.. Lisenssi: CC BY 4.0
Vallankumoushautajaiset Pietarissa 5.4.1917
Vallankumoushautajaiset Pietarissa 5.4.1917. Bannerissa lukee suomeksi ”Eläköön Venäjän liittovapaavaltio ja sen itsenäinen osavalta Viro”. Museoviraston kokoelmissa on paljon historiallisesti tärkeitä lehti- ja muita kuvia, joten toivomme kaikkien käyttävän niitä asianmukaisesti ja myös eettisesti kestävällä tavalla. Voit aina verrata esimerkiksi jaettua kuvaa Finnasta löytyvään alkuperäiseen. Kuva: Karl Karlovitsh Bulla, Otava, JOKA, Museovirasto. CC-BY.

Museovirasto ei ole avaamisessa ensimmäisten joukossa, mutta määrällisesti tämä on myös kansainvälisesti merkittävä avaus. Hyviä esimerkkejä on aina helpompi seurata ja niitä on useita. Suomessa hyvä esimerkki on Helsingin kaupunginmuseo ja kansainvälisesti mm. Yhdysvaltain Smithsonian-instituutti, joka on jo pitkään toteuttanut Valkoisen talon vuonna 2014 tekemää ohjeistusta:

“When available and where not limited by law, make freely and easily accessible to the public all digital files in the highest available fidelity and resolution, including, but not limited to, photographs, videos, and digital 3D models, and associated records and documentation, describing or characterizing objects in government-managed scientific collections.”

Kuvamyynti on edelleen tulonlähde osalle museoista ja muille toimijoille, eikä Museovirastonkaan ole mahdollista luopua maksuista kaikissa kuvapalveluihin liittyvissä palveluissa. Avoimuus on toki meille kaikille tärkeä tavoite, joten siihen voi kyllä kannustaa myös kokoelmien avaamisessa. Museovirasto perii myös jatkossa maksuja tilauksesta tehtävään digitointiin ja kuvien toimittamiseen liittyvästä asiakaspalvelusta mutta pitää myös niiden hinnat maksuperustelain mukaisesti omakustanteisina. Osaan kuvista liittyy lisäksi oikeudellisia ja sopimuksellisia rajoitteita, joten aivan kaikki digitoidut aineistot eivät jatkossakaan ole täysin vapaasti käytettävissä.

Mahdollista muiden museoiden ja toimijoiden kuvamyynnin vähenemistä kompensoi se, että Museoviraston kuvamyynnin tuloista merkittävä osa tuli museoilta, yhdistyksiltä ja muilta kulttuurilaitoksilta. Nyt myös muilla on entistä paremmat mahdollisuudet käyttää Museoviraston kokoelmien kuvia näyttelyissä, julkaisuissa ja muussa toiminnassaan. Odotamme innoissamme, miten kokoelma-aineistojamme aletaan hyödyntää mitä moninaisimmissa yhteyksissä.

Yksityiskohta Barbara-alttarin reliefistä. Kuvaaja: Soile Tirilä, Museovirasto.. Lisenssi: CC BY 4.0
Yksityiskohta Barbara-alttarin reliefistä
Yksityiskohta Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvasta Barbara-alttarin reliefistä, Maria rukoilee enkelien kanssa Jeesus-lasta (H4329:6). Mestari Francke, n. 1410. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto. CC-BY
Kokoelmien avaaminen on nykypäivää

Korkearesoluutiokuvien avaaminen vapaaseen käyttöön lisää toivottavasti myös niiden tutkimuskäyttöä. Jokainen meistä voi nyt omalta koneeltaan tutustua kokoelmakuvien yksityiskohtiin, mikä helpottaa erityisesti tänä korona-aikana paljon niiden käyttöä Tämä vahvistaa osaltaan edelleen myös Museoviraston tunnettuutta ja tuo näkyväksi toimintamme digitaalisia palveluja.

Odotan mielenkiinnolla, miten paljon ja minkälaista palautetta ja erityisesti uutta tietoa vapaasti käytettävissä olevat korkearesoluutiokuvat tuovat. Ainakin ne tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden.

Nyt avatut noin 200 000 korkearesoluutiokuvaa Museoviraston kuvakokoelmista, arkeologian kokoelmista sekä Suomen kansallismuseon kulttuurihistoriallisista kokoelmista ovat hyvä ja merkittävä alku. Yli 18 miljoonan kuvan kanssa riittää kuitenkin työtä, ja kokoelmien ahkera digitoiminen jatkuu. Työ edellyttää monenlaista yhteistyötä ja resursseja. Sen voi kuitenkin jo luvata, että upeat kansalliset kokoelmat jatkavat avautumistaan kaikkien saataville, sekä hyödyksi että iloksi. museovirasto.finna.fi

Ismo Malinen

Museoviraston Finna-sivusto

Rijksmuseumin avoimet kokoelmat, englanniksi

Smithsonian instituutin avoimet kokoelmat, englanniksi

Lapset lumileikeissä 1966 Espoon Tapiolassa.. Kuvaaja: Teuvo Kanerva, Museovirasto. Lisenssi: CC BY 4.0
Lapset lumileikeissä 1966 Espoon Tapiolassa.
Lapset lumileikeissä 1966 Espoon Tapiolassa. (HK19950323:4170, Teuvo Kanerva, Museovirasto, CC-BY

0 kommentti(a)

Lisää kommentti