Meidän Karjaa

Näyttelyn valokuvat kertovat elämästä Karjaalla 1947 - 1963. Sanomalehti Västra Nylandin valokuvaaja, Bror Brandt (1914─1978), liikkui kameransa ja lasinegatiiviensa kanssa Tammisaaressa, Hangossa, Karjaalla, Pohjassa, Inkoossa ja Kirkkonummella. Brandtin lehtikuvissa näkyvät paikallisuutisten lisäksi ihmiset töissään ja toimissaan.

Karjaa näyttäytyy 1950- ja 1960-luvun valokuvissa liikenteen solmukohtana. Höyryveturit pysähtyvät Karjaan rautatieasemalla vieden matkustajia Hyvinkäälle, Hankoon, Helsinkiin tai Turkuun. Miehet paiskivat töitä kattotiilitehtaalla, naiset yhdistävät käsin lankapuheluita ja nuoret kuuntelevat äänilevyjä levybaarissa. Lehtikuviin ovat tallentuneet hetket menneisyydestä ja samalla kokonainen aikakausi.

Kaikki näyttelyn valokuvat ovat Bror Brandtin lehtikuvia Västra Nylandista 1950- ja 1960-luvuilta paitsi kuva Karjaan rautatieaseman opastaulusta vuodelta 1947. Sen kuvaajaa emme enää tiedä. Vielä 1940-luvulla saattoi ilmestyä useampi Västra Nyland-lehti peräkkäin ilman ainuttakaan valokuvaa. Brandtista tuli lehden ensimmäinen vakituinen kuvaaja.

Brandt oli itseoppinut ammattilainen. Hän aloitti 12-vuotiaana Hufvudstadsbladetin ja Svenska Pressenin lehdenjakajana Helsingissä, siirtyi HBL:n painokoneidenhoitajaksi ja sen jälkeen HBL:n kuvalaattalaitokseen. Sotavuosina hän kehitti ja kopioi puolustusvoimien lentokuvia ja sodan jälkeen työskenteli Foto Roos -ateljeessa.

Brandt aloitti kemigrafina ja lehtikuvaajana 1.9.1949 Ekenäs Tryckeri Ab:ssa ja sanomalehti Västra Nylandissa, josta jäi eläkkeelle 28 vuotta myöhemmin.

Näyttelyn on kuratoinut Museoviraston amanuenssi Raija Linna. Näyttelyn valokuvat ovat Journalistisen kuva-arkiston sanomalehti Västra Nylandin kokoelmasta.

Näyttelyssä on esillä myös nukketeatteritaiteilija Aapo Revon interaktiivinen camera obscura.

Kiitokset

Heidi Gilhooly, Tanja Is-Selin, Joanna Maltzeff, Tiina Oasmaa.

Näyttelyä ovat tukeneet Amos Andersonin rahasto, Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelse, Brita Maria Renlundin muistosäätiö, Emilie och Rudolf Gesellius Stiftelse, ​Karjaan-Pohjan Säästöpankkisäätiö, Svenska folkskolans vänner rf, Svenska Kulturfonden ja William Thurings stiftelse.

Valokuvat

Valokuvat: Bror Brandt / Västra Nyland / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto. Poikkeuksena Rautatieasema, 1947: kuvaaja tuntematon.

Sillat, 1950

Sekä maantie että rautatie vievät Karjaalta Tammisaaren kautta Hankoon. Kråkholmenin kohdalla sillat ylittävät Pohjanpitäjänlahden, joka ulottuu Suomenlahdelta aina Pohjaan asti. Toisella puolella lahtea näkyy Österby. Kuva on otettu maaliskuussa 1950.

Rautatieasema, 1947

Junaliikenne Hangosta Hyvinkäälle alkoi vuonna 1873. Rantaradan Turun ja Karjaan välinen rataosuus valmistui 1899 ja Karjaan ja Helsingin välinen rataosuus 1903. Karjaasta tuli rautatieliikenteen risteysasema, josta junat kulkivat Helsinkiin, Turkuun, Hyvinkäälle ja Hankoon.

Rantarata kulki läpi Porkkalan vuokra-alueen, joka oli Neuvostoliiton hallussa 1944–1956. Vuokra-alue katkaisi junaliikenteen kahdesta kohtaa: junat kulkivat Helsingistä Luoman seisakkeelle ja Karjaalta Tyriksen seisakkeelle. Kuva on otettu Karjaan rautatieasemalta vuonna 1947, jolloin Neuvostoliitto myöntyi siihen, että suomalaiset junat saivat ajaa rantarataa vuokra-alueen läpi, mutta matkustajavaunujen ikkunat piti peittää ja junaan piti vaihtaa neuvostoliittolainen veturi.

Tuntematon kuvaaja.

Junaonnettomuus, 1957

Raiteilta suistunut tavarajunaveturi veti uteliaita Karjaan ratapihalle kesäkuun alussa 1957. Tr1-höyryveturi, lempinimeltään Risto, suistui 6.6.1957 raiteilta lähellä Karjaan myllyä (Karis Kvarn Ab). Västra Nylandin onnettomuusuutisessa kerrottiin, että Risto oli saanut nimensä presidentti Risto Rytin mukaan, jonka presidenttikaudella 150 tonnia painavat Risto-höyryveturit otettiin käyttöön.

Onnettomuusveturi 1057 rakennettiin Lokomon konepajalla Tampereella 1953. Se romutettiin vuonna 2024, mutta sitä voi vielä ihailla Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä -elokuvassa, jossa sillä on rooli.

Rautatietä perusparannetaan, 1959

Ratatyömiehet parantavat Karjaan asemanseudun turvallisuutta 18.10.1959. Asemalaitureita pidennetään ja kahden pääradan väliin pystytetään suojaverkko. Verkkoon tehdään vain muutama aukko matkustajille, jotka haluavat siirtyä radalta toiselle. Sanomalehti Västra Nylandissa arvellaan, että työtä ei saada syksyn aikana päätökseen, sillä työvoimaa on niukalti saatavilla ja työ on raskasta.

Linja-autoasema, 1961

Koululaiset kiiruhtavat linja-autoon Karjaan linja-autoasemalla palokunnantalon edessä lokakuussa 1961. Vilkkainta ja vaarallisinta on liikenne puoli neljän aikaan, kirjoittaa Västra Nyland 25.10.1961. Silloin kolme tai neljäkin linja-autoa voi olla tulossa tai menossa samaan aikaan.

Kauppiaankadulla, 1961

Mercedes Benz -kuorma-auto ajaa Kauppiaankadun ja Ratakadun risteykseen Karjaan keskustassa lokakuussa 1961. Etuvasemmalla baari ja valokuvaamo ja kauempana vasemmalla Osuuskassa ”Andelskassa”. Kadun oikealla puolella kuorma-auton takana oli monta vuotta rouva Hille Finnbergin (1882-1976) kemikaalio ”Karis Kemikaliehandel”.

Mustionjoella, 1950

Mustionjoki tulvii huhtikuussa 1950 pahemmin kuin kymmeneen edeltävään vuoteen. Useilla maatiloilla puolet viljelysmaasta on veden alla. Mangårdin kylässä Mustiossa Karjaan pohjoisosissa vesi nousee tielle. Vanha ehdotus Mustionjoen tulvavalleista nousee jälleen esiin.

Paloauto, 1958

Karjaan vapaapalokunnan VPK:n hallituksen puheenjohtaja Knut Berglund esittelee ylpeänä uutta paloautoa Brankiksen pihalla Karjaalla 19.7.1958. Berglund on yli neljä miljoonaa markkaa maksaneen Dodge Power Wagon -paloauton ensimmäinen kuljettaja. Autossa on muun muassa kolmesta osasta koottavat, yli 9 metriä pitkät alumiinitikkaat, jotka yksi mies pystyy kasaamaan. Sellaiset on vain yhdellä toisella palokunnalla Suomessa.

Pankissa, 1963

Pankinjohtaja Nils Lindblad palvelee vanhaa rouvaa Karjaan Säästöpankin asiakaspalvelutiskillä Karjaalla 31.1.1963. Jos pankkialan palkoista ei päästä sopuun, uhkaa pankkeja pohjoismaiden ensimmäinen pankkilakko.

Krematorio, 1964

Karjaan krematorio sijaitsee Pyhän Olavin kappelin pohjakerroksessa Pyhän Olavin hautausmaan vieressä. Krematorio, joka on Länsi-Uudenmaan ainut, otettiin käyttöön 16. tammikuuta 1964. Kuva krematoriosta on otettu 29.11.1964.

Tiilitehdas,1952

Tiilentekijä työssään Raaseporin Tiili Oy:ssä 11.9.1952. Raaseporin Tiili Oy perustettiin vuonna 1943 valmistamaan kattotiiliä. Sen toiminta loppui 1992.

Autotehdas, 1962

Einar Halminen ja Aaro Kotajoki

asentavat jarruputkia Suomen Autoteollisuuden (SAT) tehtaan liukuhihnalla Karjaalla 11.12.1962. Suomen ensimmäiseltä autojen kokoonpanohihnalta putkahtaa uusi kuorma-auto jokaisen työpäivän jokaisena tuntina, 3 000 autoa vuodessa, kerrotaan sanomalehti Västra Nylandissa 12.12.1962. Kuorma-autot ovat Sisu-merkkisiä. Suomen Autoteollisuus siirsi autojen kokoonpanon Karjaalle vuonna 1951. Uusi kokoonpanohalli ja liukuhihna valmistuivat vuonna 1961. Tehtaalla työskenteli 300 työntekijää.

Puhelinvaihde, 1958

Signe Nikander (edessä), Margit Ahlfors, Astrid Nylund ja Margit Wasström yhdistävät puheluita Karjaan Puhelimen puhelinvaihteessa 3.9.1958. Uusi automaattinen puhelinvaihde otetaan käyttöön Karjaalla 6. syyskuuta klo 23.00. Silloin ei riitä, että tietää puhelun vastaanottajan nimen, vaan soittajan täytyy etsiä oikea puhelinnumero puhelinluettelosta. Lasku tulee sen mukaan, kuinka kauan puhelu kestää.

Vaihteenhoitajat jäävät nyt työttömiksi. Rouva Nikander on välittänyt puheluita vuodesta 1921. Silloin puheluita välitettiin noin 120 tilaajalle.

Meltolan parantola, 1958

Tohtorit I. Railo, E. Stenberg ja Lars Ekroth suorittavat keuhkoleikkausta Meltolan parantolan (myöhemmin Meltolan sairaala) leikkaussalissa Karjaalla 18.12.1958. Parantola valmistui vuonna 1936 ja oli vuonna 1958 remontin tarpeessa.

Parantolassa hoidettiin keuhkotautiin sairastuneita vuosina 1931─1962. Tuberkuloosi oli 1950-luvulle saakka kansantauti, johon kuoli vuosittain tuhansia suomalaisia.

Lihakaupassa, 1964

Neljä myyjää, (vasemmalta) Synnöve Finnberg, Margaretha Tennström, Dagny Tennström ja Inger Holmström, palvelee asiakkaita kulmakaupassa Karjaalla kesäkuussa 1964. Iloiset myyjät viihtyvät työssään, sillä työyhteisön henki on hyvä.

Harjoittelija, 1962

Viveka Lindström on kesätöissä lihakaupassa Karjaalla elokuussa 1962. Hän on keväällä päättänyt koulun eikä vielä tiedä, mitä tulevaisuudessa haluaisi tehdä.

Ammattikoululainen, 1955

Kalevi Ojanperä sahaa lankkua vannesahalla Länsi-Uudenmaan ammattikoulussa Karjaalla 14.1.1955. Vannesaha on saatu lahjoituksena Ruotsista. Ammattikoulun uudet tilat vihittiin käyttöön seuraavana päivänä. Hilding Ekelundin suunnitteleman rakennuksen alakerrassa sijaitsivat paja ja metalliverstas ja yläkerrassa puutyöpaja.

Kansanopisto Lärkkulla, 1950

Lärkkullan kristillisen kansanopiston opiskelijat viettävät vapaa-aikaa tammikuussa 1950 sukkaa kutoen, lehtiä lukien ja keskustellen. Karjaan sisäoppilaitoksen oleskeluhuoneessa on avotakka ja oppilaiden käytössä on sellaisia nykyajan mukavuuksia kuin jääkaappi ja sähköuuni. Arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema kansanopisto vihitään käyttöön sunnuntaina 29.1.1950.

Kirjastoauto, 1956

Kirjastolautakunnan puheenjohtaja Allan Sällman ja maanviljelijä Albin Enberg

nostavat kirjahyllyjä farmariauton takakonttiin Mankersin tilan pihassa Finbackassa 12.11.1956. Länsi-Uudenmaan ensimmäinen kirjastoauto on kierroksella Karjaan maalaiskunnan eteläosissa. Kierroksen aikana 103 kirjaa löytää lukijansa, mikä on enemmän kuin puolet kierroksella mukana olleista kirjoista.

Levybaari, 1955

Karjaan uudesta levybaarista voi ostaa äänilevyjä marraskuussa 1955. Ennen ostopäätöstä neiti Else-May Nyberg soittaa asiakkaalle tämän valitseman levyn. Levybaarissa on kolmelle asiakkaalle oma luuri, josta voi kuunnella musiikkia. Valittavana on yli 500 levyä Sibeliuksesta Lionel Hamptoniin.

Miss Kesä-Hanko,1957

Miss Kesä-Hanko valittiin 6.7.1957. Ehdokkaat olivat: nro 1 Pirkko Järventaus Helsingistä, nro 2 Lillemor Carlberg Tukholmasta, nro 3 Ingegerd Westerlund Karjaalta, nro 4 Birgitta Lundqvist Hangosta, nro 5 rouva Gun Lindell Helsingistä, nro 6 Brita Wikström Karjaalta, nro 7 Maj-Gret Vuori Hangosta, nro 8 Gunnel Westerlund Helsingistä, nro 9 Brita Tillman Hangosta ja nro 10 Viveka Bäckman Hangosta. Kisan voitti rouva Lindell.

Käsipalloa, 1958

Karjaan BK-46-käsipallojoukkue treenaa Kiilan kansakoululla 19.2.1958. Folke "Focke" Söderberg tunkee itsensä Lennart "Leisku" Malmbergin ja Hilding "Hilda" Nordströmin välistä ja laukoo heiton. Kauimpana näkyy Putte Möller.

Länsiuudenmaan yleisurheilun junioricup, 1958

Länsiuudenmaan yleisurheilun junioricupin finaali kisattiin Tammisaaressa 24.8.1958. Ylituomari Björn Sirén jakaa palkinnot: ensimmäinen palkinto B. Vinbergille (EIF), toinen palkinto S. Roosille (EIF) ja kolmas palkinto K. Pihlille (Karis-Svartå IK). Palkintokorokkeen vieressä S. Sundström (EIF) joka tuli neljänneksi.

Vappu, 1963

Jörgen Brom (vasemmalla) kokeilee, miltä kaveri, Björn Aalto, näyttää kehystettynä vappupäivänä 1963 Karjaalla. Pojat ovat löytäneet taulun kehykset viiden pennin kojusta Karjaan kirpputorilta.

Puhelinkioskissa, 1961

Barbro Ramstedt seuraa jännittyneenä vierestä, kun Ebba Arhippainen laittaa kolikon puhelinkioskin lankapuhelimeen Karjaalla 5.7.1961. Ramstedt on yksi ensimmäisistä, joka voi soittaa kaukopuhelun puhelinkioskista Karjaalta esimerkiksi Helsinkiin tai Tampereelle. Kolikon arvo sanelee, kuinka kauan hän voi puhua.

Joulukuussa 1877 Helsinkiin vedettiin ensimmäinen puhelinjohto. Kesäkuussa 149 vuotta myöhemmin teleoperaattori Elisa luopuu lankapuhelinverkosta. Puhelinlangat eivät enää laula.

Pelastusarmeija, 1963

Pelastusarmeijan kapteeni Boris Santamäki esirukoilee karjaalaisessa kodissa vuonna 1963. Kapteeni ja rouva Heddy Santamäki kiertävät kotikäynneillä Karjaalla. ”Saammeko laulaa?” he kysyvät.

Kokoukset, rukoushetket, kotikäynnit, avustuskeräykset ja lehdenmyynti ovat pelastusarmeijan sotilaiden arkipäivää, kerrotaan Västra Nylandin reportaasissa 2.2.1963.

Näyttelyaika ja -paikka

Näyttelyaika: 24.4.–30.5.2026

Näyttelypaikka: Valokuvakeskus Raasepori

Kauppiaankatu 3, 10300 Karjaa

Aukioloajat: ti–pe 10–16, la 10–14, suljettu su–ma, suljettu 1.5.