Antin talo Seurasaaressa on taas avoinna mittavan restauroinnin jälkeen
Säkyläläisen umpipihatalon, Antin talon, restaurointi on valmistumassa. Vuonna 2019 alkanut restaurointihanke on yksi Seurasaaren museorakennusten suurimmista. Antin talo on Seurasaaren ulkomuseon suurin rakennuskokonaisuus ja yksi suosituimmista vierailukohteista.
Koko pihapiirin kattanut hanke on edennyt vaiheittain vuodesta 2019 asti Museoviraston rakennuttamana. Mukana on ollut Museoviraston omien restauroinnin ja rakennuskonservoinnin asiantuntijoiden lisäksi useita yhteistyökumppaneita.
Umpipihatalon restaurointi viimeistellään syksyllä 2025 useilla aidoilla ja porteilla, joita palautetaan paikoilleen Säkylän arkistokuvien aitojen tapaan. Lopullisesti hanke päättyy vuonna 2026, mutta nyt Antin talo on jo valmis ottamaan vastaan museokävijöitä.
Nämä restauroitiin:
- talousrakennusten rungot ja perustukset sekä salaojitus
- kahvila
- talli-, navetta- ja kotarivin tuohimalkakatot
- päärakennuksen runko, julkisivut ja interiöörit
- tervahaudan alue.
Pohjaksi perusteelliset tutkimukset
Restauroinnin suunnittelun tueksi rakennuksista tehtiin laajat taustaselvitykset ja tutkimukset. Lisäksi koko kokonaisuus myös mittausdokumentoitiin ja siitä tuotettiin 3D-malli. Näiden pohjalta oli mahdollista määritellä restauroinnissa tarvittavat toimet ja laatia restaurointisuunnitelmat.
Antin talon päärakennusta on restauroitu viimeisen sadan vuoden aikana tarpeen mukaan. Se olikin jo ennen nyt päättynyttä restaurointia melko hyvässä kunnossa. Talousrakennukset sen sijaan olivat huonommassa kunnossa.
Antin pihapiirin maaperä on savista ja kantaa heikosti. Tämä oli aiheuttanut rakennusten vajoamista maahan ja näin vaurioittanut runkojen alimpia hirsiä. Siksi ainutlaatuisen umpipihatalon säilymiseksi tarvittiin tavanomaisten kunnostustöiden lisäksi mm. laajoja perustus- ja salaojitustöitä sekä alimpien hirsien korjauksia.
Suurimmassa osassa rakennuksia on perinteinen tuohimalkakatto, joita uusittiin laajasti. Kyseessä on Suomen suurin tuohimalkakattojen restaurointi.
Perinteisin menetelmin ja tarkasti dokumentoiden
Taloryhmän rakennuksissa on alkuperäisten säkyläläisten materiaalien ja rakennusosien lisäksi materiaalia Seurasaaressa museoaikana tehdyistä korjauksista. Säkylästä siirretyissä rakennuksissa on pystytty säilyttämään alkuperäisiä rakennusosia, ja näihin osiin pyrittiin olemaan kajoamatta restaurointitoimissa. Kaikki restaurointitoimet dokumentoitiin, jotta myöhemmin voidaan ajoittaa eriaikaiset toimet.
Antin talon, kuten muunkin Seurasaaren ulkomuseon rakennuskokoelman, restaurointi tapahtuu ainoastaan perinteisin menetelmin ja työvälinein. Rakennukset ovat paitsi kauniita ja näyttäviä nähtävyyksiä, myös perinteisen kansanrakentamisen tietopankki.
Talonpoikaistalon malliesimerkki
Antin talo on talonpoikaistalo, joka perustettiin alkujaan jo vuonna 1620 Säkylään Korven kylän neljänneksi taloksi, kun aiempi Knuutin tila jaettiin. Uuden osan sai Antti, yksi Sipi Pertinpojan kolmesta pojasta. Koko Korven kylä paloi 10.7.1819, ja samalla suurin osa Antin talon rakennuksista. Palossa säästyi joitakin pihan tiiviin rakennusryhmän ulkopuolella olleita, 1700-luvun jälkipuoliskolla salvottuja rakennuksia. Talo rakennettiin uudestaan isompana ja etäämmälle tiiviistä kyläraitista Pyhäjoen varteen kesän 1820 aikana. Myöhemmin päärakennusta korjattiin ja laajennettiin salipäädyllä Säkylässä vuosina 1868–69.
Antin talo on tyypiltään umpipihatalo, jollaisia rakennettiin vain läntisessä Etelä-Suomessa. Umpipihatalossa talon rakennukset muodostavat suljetun pihan, joka jakautuu miespihaan ja karjapihaan. Nimensä mukaan ei eläimillä, hevosta lukuun ottamatta, ollut asiaa miespihalle. Pihan jakajana toimii ns. setämiehen puoli, eli rakennus, jossa asui talon isännän veli omassa taloudessaan. Satakunnassa umpipihatalot olivat tavanomaisia keskiajalta aina isoonjakoon saakka. Korven ja Pyhäjoen kylät kuuluvat Säkylän vanhimpaan asuttuun alueeseen.
Antin talo oli 1900-luvun alussa parhaiten kokonaisuutena säilynyt satakuntalainen umpipihatalo, ja sen antikvaarinen arvo ymmärrettiin jo tuolloin, sata vuotta sitten. Rakennuskokonaisuus tervahautoineen siirrettiin vuosina 1930–1931 Seurasaaren ulkomuseoon osaksi sen rakennuskokoelmaa. Kokoelman rakennukset on valittu tieteellisin perustein, eri yhteiskuntaluokat ja alueiden tyypilliset piirteet huomioiden.
Avoinna Seurasaaren ulkomuseossa
Seurasaaren ulkomuseo avasi Antin talon museokävijöille 1.6. Rakennuksiin ja pihapiiriin voi tutustua museon aukioloaikoina. Museotoiminnasta vastaa Suomen kansallismuseo, joka on osa Museovirastoa.
Tekijät
- Pääsuunnittelija Marko Huttunen, arkkitehti, restaurointimestari Livady Oy, muut Livadyn suunnittelijat ja tutkijat: Eeva Hemming, Julia Hermans, Laura Laine, Helinä Leppäjärvi, Miia Norrmén, Martti Peuransalo, Mia Puranen, Tuomas Ranta-aho, Pauliina Saarinen, Frans Saraste ja Elina Turpeinen.
- Maisemasuunnittelu Maisema-arkkitehtitoimisto NÄKYMÄ Oy, maisema-arkkitehti Tiina Perälä ja Hanna Poutanen
- Rakennesuunnittelu H.P. Insinöörit Vilppu Nieminen, rakennesuunnittelija
- Urakoitsijat: Restart Oy, Lintukorpi Oy, Arvonkorjaajat, Entisöinti Rinne, Ukri, Osuuskunta Rotunda, Konservointi ja restaurointi Kollaasi, YPR Yleinen Pohjarakennus Oy
Lisätietoa