Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta
Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.
Laiva oli niin sanottu pinassi ja näytti pienemmältä versiolta kuuluisasta Vasa-laivasta: kolme mastoa, veistoksia, pitkä keulapää ja tykkiaukot sivuilla. Falken on noin 35 metriä keulasta perärankaan ja siinä oli 16–20 tykkiä – lukumäärä vaihtelee eri vuosina. Falken on maailman parhaiten säilynyt kuninkaallinen pinassi – nopea, mukava ja ylellisen tyylikäs pieni laiva.
Falkenin hylky löydettiin vuonna 1974 ja on tähän asti tunnettu nimellä Varmbådan tai Uunihylky (Kulttuuriympäristön palveluikkuna www.kyppi.fi) Aiemmista tutkimuksista huolimatta laivan identiteetti on jäänyt tuntemattomaksi.
Suomen meriarkeologisen seuran hylystä tekemä 3D-malli (alla) päätyi Tukholman yliopiston tutkija Niklas Erikssonille, joka havaitsi siitä monia 1600-luvun alun sota-aluksen piirteitä. Ruotsalaista 1600-luvun laivastoa koskevan kirjallisuuden avulla hän pystyi päättelemään, että kyseessä on nimenomaan Falken.
Sotatoimia ja merkkihenkilöitä
Falken rakennettiin Tukholmassa vuosina 1630–1631. Laivanrakentajamestari oli luultavasti Hein Jakobsson, joka oli muutamaa vuotta aiemmin saattanut valmiiksi huono-onnisen Vasa-laivan rakennustyöt. Falkenista tehtiin puolet pienempi kuin Vasasta, mutta siihen oli kuningas Kustaa II Aadolfin tilauksesta rakennettu suuret hytit ja muut mukavuudet.
Ylellisten tilojen vuoksi Falkenia käytettiin kahden vuosikymmenen ajan paitsi sota-aluksena myös tärkeiden ihmisten kuljettamiseen. Falkenilla on matkustanut useita tunnettuja neuvostoja, diplomaatteja, kuninkaita ja muita historiallisia merkkihenkilöitä.
Syksyllä 1651 Falken ajoi karille Porkkalanniemen edustalla Suomenlahden suulla. Laiva oli matkalla Tukholmaan kuljetettuaan kreivi Erik Stenbockin Narvaan. Onnettomuuden yksityiskohtia ei tunneta mutta pienempi alus Ugglan (Pöllö) varustettiin ja lähetettiin paikalle auttamaan miehistöä ja pelastamaan mahdollisimman paljon Falkenin tykeistä ja varusteista.
"Toisin kuin suuremmat ja tunnetummat alukset, kuten Vasa, Äpplet tai Mars, Falken oli aktiivisesti käytössä. Falken ollut läsnä monissa tärkeissä ja tunnetuissa historiallisissa tapahtumissa, ja hylystä voi oppia paljon siitä, miltä tällainen alus näytti, miten se toimi ja miten se oli sisustettu", kertoo Niklas Eriksson, joka toimii tutkijana Unohdettu laivasto -hankkeessa.
Unohdettu laivasto – Ruotsin ”sininen” kulttuuriperintö 1450–1850 on monitieteinen tutkimusohjelma, joka kartoittaa, dokumentoi ja tutkii Ruotsin laivastoa. Tutkimusohjelmassa aluksia tutkitaan ja mahdollisuuksien mukaan tunnistetaan meriarkeologisin ja muilla menetelmillä. Tutkimuksessa käytetään sekä kirjallisia lähteitä että arkeologisia löytöjä. Ohjelma kestää vuodesta 2021 vuoteen 2026, ja se toteutetaan Tukholman yliopiston merenkulkututkimuskeskuksen (CEMAS), Merenkulun ja liikennehistorian museoiden (SMTM) ja Museoviraston yhteistyönä.
Tutkimusohjelman suomalainen osuus tutkii pääasiassa Suomenlinnan linnoituksen ympärillä olevia hylkyjä projektipäällikkö, meriarkeologi Minna Koivikon johdolla, mutta nyt yhteiset voimavarat suunnataan viikon ajaksi Falkeniin. Unohdettu laivasto -hanketta rahoittaa Riksbankens Jubileumsfond.