Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 22 uutta kohdetta
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi kohteita Elävän perinnön kansalliseen luetteloon Museoviraston esityksen pohjalta neljättä kertaa. Esitykset tulevat perinteitä ylläpitäviltä yhteisöiltä itseltään. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisessa Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 108 kohdetta.
Yhteisöille avoin haku järjestettiin helmi-maaliskuussa (28.1.–16.3.2026) ja Museovirasto vastaanotti 30 hakemusta. Niiden taustalla oli 111 erilaista hakijatahoa.
Eniten hakemuksia tuli käsityöperinteisiin liittyen. Luetteloon nimettiin muun muassa huovuttaminen, kehrääminen, jussipaidan valmistaminen ja käyttö sekä muinaispukujen valmistus. Luontoon liittyviä uusia kohteita ovat muun muassa retkiluistelu ja perinnesaunottaminen. Esittävien taiteiden osalta luetteloihin nimettiin esimerkiksi kesäteatteri, huutokatrilli ja karjalainen kansantanssi.
Hakukierroksen myötä vähemmistöjen perinteet ovat entistä vahvemmin esillä luettelossa. Karjalaisten sarafaanipukeutuminen ja asujen valmistus, japanilaisen hanamin sekä intialaisen durga pujan juhliminen löytyvät nyt kansallisesta luettelosta, samoin pistekirjoituksen opettaminen ja käyttö.
Aineelliseen kulttuuriperintöön liittyen mukana ovat höyrypursien kunnostus ja käyttö sekä retkeilyajoperinne. Lisäksi kansallisesta luettelosta löytyvät nyt esimerkiksi karjalanpiirakkaperinne, karjalaiset kesäjuhlat ja roolipelikulttuuri.
Suomi edelläkävijänä
Kansallisia luetteloita laaditaan kaikissa 185 sopimuksen jäsenmaassa.
”Suomi on saanut erityistä kiitosta osallistavasta luettelointitavastaan wikialustalla. Ehdotukset kansallisiin luetteloihin tulevat perinteitä ylläpitäviltä yhteisöiltä itseltään”, Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio sanoo.
Kansallisen luettelon kohteiden on ensin oltava Elävän perinnön wikiluettelossa, joka esittelee laajasti aineetonta kulttuuriperintöä Suomessa. Erilaiset yhteisöt voivat ehdottaa omia perinteitään wikiluetteloon, joka sisältää jo 280 artikkelia yli 480 toimijalta. Luettelo on yksi Euroopan laajimmista.
”Lisäksi Suomi saa kiitosta useista vähemmistöjen perinteistä luetteloissaan. Unescon sopimuksen tavoitteisiin kuuluu moninaisuuden näkyväksi tekeminen”, kertoo Marsio.
Haku Unescon luetteloihin käynnissä parhaillaan
Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu Museoviraston esityksen ja työn tukena on myös aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä. Esityksiä ovat arvioineet myös eri alojen asiantuntijat ja toimijat. Päätökset luetteloon pääsemisestä tekee opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin, ja nyt sitä täydennettiin neljättä kertaa.
Tänä vuonna käynnissä on myös haku Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Haku on avoinna 4.9.2026 saakka.
Museoviraston esitys
Kaikki kohteet Elävän perinnön kansallisessa luettelossa
Uudet kohteet Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 2026
Höyrypursien kunnostus ja käyttö
Intialainen Durga Puja Suomessa
Jussipaidan valmistus ja käyttö
Perinnäisten paikannimien käyttö
Perinteinen pellavan viljely, muokkaus ja kehruu