Kahden kuvan yhdistelmä. Vasemmalla ja oikealla mies. Molemmat katsovat vakavina suoraan kameraan.. Kuvaaja: Gustaf Retzius
Vasemmalla 26-vuotias Maria Vilhelmina Flink Tammelasta kuvattuna vuonna 1873. Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannan tietojen mukaan Maria Flink oli syntynyt 8.6.1847 Tammelan Kuuston kylässä. Oikealla mahdollisesti 18-vuotias August Hermansson Messukylästä kuvattuna vuonna 1873. Yhdistetty kuva. Kuvat: Gustaf Retzius, Museovirasto.

Gustaf Retziuksen Suomessa 1873 tekemien tutkimusten kuva-aineistoa on hankittu Museoviraston kokoelmiin Ruotsista

Museoviraston Kuvakokoelmiin on ruotsalaiselta keräilijältä ostettu professori ja antropologi Gustaf Retziuksen (1842–1919) Suomessa 1873 tekemien tutkimusten henkilökuvia, yhteensä 59 alkuperäistä lasinegatiivia sekä Retziuksen muistikirja. Retzius tunnetaan Suomessa parhaiten hänen täällä tekemistään fyysisen antropologian tutkimuksista ja niihin liittyvistä kallonmittauksista.

Gustaf Retziuksen alkuperäiset lasinegatiivit ja hänen tutkimusmatkallaan pitämänsä muistikirja kertovat osaltaan tuon ajan tutkimusintresseistä ja suhtautumisesta eri väestöryhmiin. Retziuksen apuna tutkimusmatkalla oli suomalainen ylioppilas Ernst Adolf Solin, joka myös avusti valokuvauksissa. Maaseudulla valokuvaus oli tuohon aikaan erittäin harvinaista ja kuvausprosessi muutenkin hidasta. Kuvissa esiintyy ainakin osittain arkoja ja kuvaukseen vastentahtoisestikin suhtautuvia ihmisiä.

Retziuksen muistikirjaan sisältyy paljon mielenkiintoisia havaintoja kulttuurista, ja hän piirsi siihen myös näkemiään esineitä ja rakenteita. Esimerkiksi saunassa käynti oli hänelle selvästi mieleen painunut kokemus. Hän kirjasi muistikirjaansa myös köyhästä torpasta hankkimansa pettuleivän koostumuksen: leivässä oli 1/3 ruista ja 2/3 pettua. Suurista nälkävuosista (1866–1868) ei ollut Retziuksen tutkimusmatkan aikana ehtinyt kulua kuin joitakin vuosia.

Retzius julkaisi Suomessa tekemiensä havaintojen ja mittausten pohjalta vuonna 1879 tutkimuksen Finska kranier jämte några natur- och litteratur-studier inåm några andra områden af finsk antropologi. Tutkimuksessaan Retzius kuvaili suomalaisten tyypillisiä piirteitä ja käytti lähdemateriaalina myös vuonna 1873 ottamiaan kuvia.

Retziuksen Karjalassa ja Hämeessä ottamat kuvat ovat merkittävä kokonaisuus varhaisia suomalaisista otettuja henkilökuvia, joiden alkuperäinen käyttötarkoitus on hyvä muistaa kuvia tulkittaessa ja käytettäessä. Retziuksen tutkimuslähtökohdat olivat nykypäivästä katsottuna rasistisia. Tutkimuksessaan hän ei pystynyt osoittamaan oikeaksi oletustaan suomalaisten ”mongolisesta” alkuperästä.

Aineisto on digitoinnin jälkeen tutkijoiden käytettävissä ensisijaisesti digitaalisena, ja se julkaistaan myös Finna-palvelussa.

Museoviraston kuvakokoelmat ovat osa Museoviraston hallinnoimaa Suomen kansallista kulttuuriperintöä ja kansallisomaisuutta. Kuvakokoelmien avulla pystytään kertomaan menneisyydestä ja luomaan tulkintoja historiasta. Museoviraston Kuvakokoelmat-yksikkö tallentaa, hoitaa, tutkii ja tuo yhteiseen käyttöön kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä, rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja. Kokoelmissa on yhteensä noin 20 miljoonaa eri tavoin tehtyä kuvaa.

Lisätietoja:

Ismo Malinen, yli-intendentti, Kuvakokoelmat
0295 33 6382, ismo.malinen@museovirasto.fi

Hannu Häkkinen, intendentti, Kuvakokoelmat
puh. 0295 33 6103 hannu.hakkinen@museovirasto.fi

Gustaf Retziuksen kuvat Finnassa

Museoviraston Finna-sivu

Museoviraston kuvakokoelmat

Päivitetty 9.11.2022: Lisätty linkki Retziuksen kuviin Finnassa

Gustaf Retziuksen muistikirjan sivu.
Gustaf Retziuksen muistikirjan sivu.
Tällä muistikirjan sivulla kerrotaan mm. pettuleivästä. “Vår Jantu (??) skaffade oss från ett närbeläget Torp en barkbrödkaka af 1/3 råg 2/3 bark. På ? Åren, då skörden varit god, har barkcoh nörbröd användning betydligt minskatt och man finner det blott ?? Undantag på fattigare torp. Vi fånge nu veta, att man från några gordar på andra sidan sjön...."