Kansallismuseon tornin rappuset

Suomen kansallismuseon näyttävä muutos jatkuu – viime vuonna yli 700 000 kävijää

Kansallismuseo, Museovirasto

Suomen kansallismuseon yleisökohteet ylsivät ennätykselliseen 700 110 kävijään vuonna 2018. Kansallismuseo vastaa seitsemän museon ja kahden linnan avoinna pidosta, näyttelyistä ja yleisötyöstä.

Pitkäjänteinen työ museoiden kehittämiseksi on tehnyt Suomen kansallismuseosta kiinnostavan ja monipuolisen toimijan niin museokohteina kuin kumppanina. Alkaneena vuonna myönteiset muutokset jatkuvat. Korkeatasoisten vaihtuvien näyttelyiden lisäksi Kansallismuseo avaa uutena Vankilan Hämeenlinnassa sekä jatkaa Kansallismuseossa perusnäyttelyn uudistamista ja kokoelmiensa keskittämistä Vantaalle. Historiallinen arkkitehtuurikilpailu Kansallismuseon lisärakennuksesta on juuri käynnistynyt, ja voittajatyö selviää vuoden päätteeksi. Lisäksi Kansallismuseo on finalistien joukossa ehdolla Vuoden eurooppalaiseksi museoksi. EMYA 2018 –tulokset julkistetaan toukokuussa Sarajevossa.

- Valtakunnallisena kulttuurihistorian ja valtiollisen historian museona Suomen kansallismuseolla on paljon sellaista toimintaa ja tehtäviä, jotka eivät suoraan näy suurelle yleisölle, kertoo museopalvelujohtaja Tiina Mertanen. – Esimerkiksi huippumoderni kokoelmakeskus Vantaalla on vilkas kokoelmien säilytyksen, konservoinnin ja esinelainojen liikenteen keskus. Asiantuntijamme ovat mukana monenlaisessa museo- ja kulttuuriperintöalan verkostoyhteistyössä, ja merkittävää toimintaa on muun muassa mittava palveluntarjonta opetus- ja varhaiskasvatusalalle, tai voimakkaasti kasvanut palvelu museokohteistamme tiloja vuokraaville yhteisöille ja yrityksille, tarkentaa Mertanen.

Seitsemän museota ja kaksi linnaa

Suomen kansallismuseon yhdeksästä museokohteesta Helsingissä sijaitseva Kansallismuseo on kävijämäärältään vilkkain. Vuonna 2018 kirjattiin kaikkien aikojen ennätys, 232 493 kävijää, mikä on peräti 26 % kasvua edelliseen vuoteen. Ennätyslukuun siivitti mm. kesäkauden Barbie-näyttely, jonka ehti nähdä yli 130 000 kävijää.

Muissa museokohteissa kävijämäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Seurasaaressa oli 51 535 kävijää, Tamminiemessä 16 690 ja Hvitträskissä 17 399. Kotkassa sijaitsevassa Suomen Merimuseossa kirjattiin 118 229 kävijää. Täysin uutena Kansallismuseon kohteena avautui Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, johon tutustui kesäkaudella 11 424 vierailijaa. Louhisaaren kartanolinnassa oli 17 112 kävijää, Olavinlinnassa 137 212 ja Hämeen linnassa 98 016.

Museokortilla sisäänpääsyn lunastaneiden henkilöiden määrä vaihtelee paljon kohteittain. Kaikki kohteet yhteen laskettuna pääsymaksullisista käynneistä keskimäärin 16 % lunastettiin Museokortilla, ja myös tämä osuus on pysynyt samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Uutta elämää historiallisissa puitteissa

Alkaneen vuoden näyttely- ja tapahtumaohjelmisto tuo museoihin suuria ihmisen ja luonnon suhteisiin liittyviä kysymyksiä. Kansallismuseossa helmikuun lopulle jatkaa 10 000 vuotta muotoilua, jossa on kyse ihmisen, aineen ja esineiden uutta luovasta, kiinteästä yhteydestä vuosituhansien aikana. Huhtikuussa avautuva valokuvanäyttely Inherit the Dust tuo Kansallismuseoon valokuvaaja Nick Brandtin suuret panoramakuvat, joissa Afrikan uhanalaiset eläimet näkyvät enää muotokuvina niiden tuhoutuneissa elinympäristöissä. Vaikuttavat kuvateokset ovat olleet maailmankuulun ruotsalaisen Fotografiska-museon toistaiseksi suosituin näyttely. Lokakuussa Kansallismuseossa vuoron saavat Väli-Amerikan huikeat kulttuuriaarteet. Ensi talven näyttely on aikamatka muun muassa mayojen, asteekkien ja sapoteekkien kukoistaneisiin valtakuntiin, joiden olemassaolo oli löytöretkeilijöille suuri, käsittämätön yllätys. Lisäksi Kansallismuseossa ovat tutustuttavissa laajat pysyvät näyttelyt, sekä useita lyhytaikaisempia kokoelma- ja teemanäyttelyitä.

Suomen Merimuseossa aukeaa huhtikuussa elämyksellinen seikkailu menneiden maailmojen merikartoilla. Merimonsterit yhdistää historiatietoa ja kokoelmista löytyviä yllätyksiä lastenkirjailija Laura Ruohosen ja kuvittaja Erika Kallasmaan teoksiin. 50 vuotta täyttänyt Merimuseo on myös aloittanut valmistautumisen vuonna 2020 avautuvaan, Ruotsinsalmen taisteluista ja vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä kertovaan suurnäyttelyyn. Myös Hämeen linna on keskellä sisällöllisiä uudistuksia. Hämeen linnan perusnäyttelyt uudistuvat vaiheittain, joista ensimmäisenä keväällä 2019 nähdään linnan historiasta kertova aikajana, uudistettu asevitriini sekä alueen vaurasta historiaa esittelevä näyttelyhuone ”Rikkauksien Häme”.

Kokonaan uutena Kansallismuseon kohteena avautuu Hämeen linnan kupeessa sijaitseva Vankila. Entinen Hämeenlinnan lääninvankila, vuonna 1871 valmistunut Suomen ensimmäinen sellivankila avautuu 2.5.2019. Samalla Kansallismuseo aloittaa vankilan näyttelyn ja kävijäkokemuksen uudistamisen, jossa nousevat pintaan ihmisyyden perimmäiset kysymykset ja monenlaiset tunteet.

Kaikissa museoissa järjestetään vuoden mittaan runsaasti yleisölle avoimia tapahtumia luennoista ja työpajoista seikkailupäiviin ja markkinoihin. Parhaat kanavat seurata vilkasta tapahtumatarjontaa ovat museokohteiden facebook- ja instagramtilit tai paikallislehdet. Yhteiskunnallisista tilaisuuksista näkyvimpiä lienevät kevään vaaleihin liittyvät keskustelut. Tamminiemen pöydässä aloittaa keskustelujen sarjan presidentti Kekkosen kotina tunnetussa Tamminiemessä, jossa 14.2. keskustellaan Suomen turvallisuuspolitiikan vaihtoehdoista. Yksi vaalikevään näkyvimmistä tilaisuuksista on MTV Uutisten tentti eduskuntavaaleissa ehdolla olevien puolueiden puheenjohtajille 10.4. Kaksituntinen tv-tentti lähetetään suorana Kansallismuseon näyttävästä keskihallista, Akseli Gallen-Kallelan freskojen alta.

Lisätiedot medialle:

  • Tiina Mertanen, museopalvelujohtaja, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 481, tiina.mertanen@kansallismuseo.fi
  • Elina Anttila, ylijohtaja, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 131, elina.anttila@kansallismuseo.fi
  • www.kansallismuseo.fi