Museoalalla vahva kiinnostus tekoälyn käyttöön kokoelmatyössä – Museoviraston ja Kansallisgallerian yhteishankkeessa kehitetään museoiden yhteistä tekoälyosaamista
Sitran Tuottavuutta julkiselle sektorille -ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa otetaan käyttöön kuvantunnistukseen perustuvia tekoälytyökaluja ja uusia työmenetelmiä. Näin rakennetaan ja vahvistetaan suomalaisten museoiden vastuullista tekoälyosaamista, ohjeistuksia ja toimintamalleja. Tämä parantaa kulttuuriperintöön liittyvän tiedon saavutettavuutta ja lisää sen käyttömahdollisuuksia.
Suomalaiset museot ovat laajasti kiinnostuneita tekoälyn vastuullisesta hyödyntämisestä, mutta kokeiluista huolimatta osaamista ja selkeitä toimintamalleja uupuu. Tämä käy ilmi Museoviraston ja Kansallisgallerian vuoden 2025 lopulla tekemästä kyselystä, johon vastasi 34 museon johtajaa ja kokoelmatyön ammattilaista eri puolilta Suomea.
Vuoden 2025 lopulla käynnistyneessä Tekoäly kulttuuriperinnön palveluksessa -hankkeessa keskitytään tekoälyn hyödyntämiseen kokoelmatyössä. Keskiössä on kuvallinen kulttuuriperintö, joka sisältää myös esimerkiksi taideteoksista otetut, tekijänoikeusvapaat 2D-kuvat.
Museoviraston ja Kansallisgallerian yhteishankkeessa toteutetaan suomalaisten museoiden tarpeiden pohjalta ketterällä toimintamallilla käyttöön otettavia tekoälyä hyödyntäviä teknisiä ratkaisuja osaksi päivittäistä työtä.
”Yhteishanke vahvistaa museoiden tekoälyosaamista ja edistää uusien työkalujen sekä menetelmien käyttöönottoa, mikä tehostaa kokoelmatyötä. Näin hanke tukee museosektorin vastuullista kehittämistä tilanteessa, jossa tekoälyn laaja käyttöönotto muuttaa toimintaympäristöä”, Museoviraston kuvakokoelmien yli-intendentti Ismo Malinen sanoo.
Tekoälyn käyttö kokoelmatyön tukena nähdään hyödyllisenä muttei riskittömänä
Tekoälyn käyttö museoissa on jo varsin laajaa, sillä noin 80 % kyselyyn vastanneista museoista hyödyntää sitä ainakin jossain määrin, mutta käyttö on enimmäkseen kokeilevaa ja keskittyy tehtäviin, joissa tekoäly tuottaa välittömän ja riskittömän hyödyn. Käyttö painottuu transkriptioihin, tekstintunnistukseen, käännöksiin ja tiivistyksiin. Sen sijaan kokoelmatyön ydinprosesseissa – luetteloinnissa, metadatan rikastamisessa, linkityksissä, duplikaattien tunnistuksessa ja datan siivouksessa – tekoälyä hyödynnetään vielä hajanaisesti.
Kyselyyn vastanneet museoammattilaiset näkevät tekoälyn käytön selkeät hyödyt: ajansäästö on merkittävä, tiedonhaku ja asiasanoitus paranevat ja tekoäly rikastaa aineistoja. Samalla he tunnistavat rajoitukset ja haasteet. Tietosuoja, eettiset kysymykset, teknologian soveltuvuus korkean asiantuntijuuden alalle ja tulkinnat, jotka edellyttävät ihmisen tarkistusta mietityttävät. Suurimmat esteet tekoälyn käytölle asiantuntijatyössä ovat kuitenkin osaamisvaje, ajan puute ja puuttuvat ohjeistukset.
Motivaatio oppia on silti museoammattilaisten keskuudessa erittäin vahva. Suurin osa kyselyyn vastanneista arvioi oman osaamisensa verrattain matalaksi, mutta halu kehittää taitoja on selvästi korkeampi. Museoammattilaiset kaipaavat erityisesti konkreettisia työvälineitä, ohjeita datan valmisteluun ja perustietoa turvallisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Oppimisen taustalla on tarve tehostaa prosesseja, vähentää rutiinityötä ja parantaa luetteloinnin ja metadatan laatua.
Museoiden kokoelmatyön tekoälyhanke etenee työpajoista koulutuksiin ja pilotointeihin
Hankkeen alussa järjestettyjen työpajojen tuloksena määritellään toimenpiteitä, joiden avulla museoalan ammattilaiset hyötyvät eniten hankkeen koulutusohjelmasta ja muista toteutuksista. Hankkeessa laaditaan myös tekoälyn käyttöohjeistus. Tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoista, sekä rakentaa pohja tekoälyratkaisujen käyttöönotolle.
Vuoden 2026 aikana hankkeessa myös kokeillaan kokoelmatyöhön soveltuvia tekoälyratkaisuja.
Museoviraston valtakunnallisena tehtävänä on kehittää suomalaista museoalaa, ja Kansallisgalleria toimii taidemuseoalan asiantuntijana museoalan kehittämisessä. Sitra tukee hanketta osana tavoitettaan vahvistaa julkisen sektorin tuottavuutta ja edistää vastuullista teknologian hyödyntämistä.
Hankkeen ensimmäinen vaihe jatkuu vuoden 2027 alkuun, ja jatkorahoituksen varmistuessa toinen vaihe vuoteen 2028.
Kysely toteutettiin Museoviraston ja Kansallisgallerian toimesta vuoden 2025 lopulla. Vastaajia oli 34 museosta. Vastaajien roolit painottuvat johtoon ja kokoelmista vastaaviin (museonjohtajat, intendentit, amanuenssit).