Modernisti maakunnissa – modernin rakennusperinnön inventointien tarkastelu valmistunut

Suomessa on määritelty valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY) 1 258 kohdetta. Voimassa oleva RKY-valikoima vahvistettiin vuoden 2010 alusta alkaen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaiseksi inventoinniksi. Se on keskeinen osa kulttuuriympäristöjen suojelun valtakunnallista tietopohjaa.

Nyt julkaistava Modernisti maakunnissa - Modernin rakennusperinnön inventointitilanteen tarkastelu -raportti on osa RKY-inventoinnin päivityksen valmistelua. Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tutkittiin, missä maakunnissa on toteutettu selvityksiä modernista rakennusperinnöstä, sekä sitä, millaisen pohjan maakuntatasoiset selvitykset luovat RKY-päivitykselle. Nyt valmistunut selvitys on jatkoa vuonna 2024 valmistuneelle esiselvitykselle valtakunnallisista kulttuuriympäristöinventoinneista ja niiden täydennys- ja päivitystarpeista.

Raportissa käsitellään modernin rakennusperinnön selvityksiä Pohjanmaalta (2018), Pohjois-Savosta (2021), Etelä-Pohjanmaalta (2021), Pohjois-Karjalasta (2022) sekä Etelä-Karjalasta (2024). Ensimmäinen modernin rakennusperinnön inventointi laadittiin Keski-Suomessa (2012–2014).

Lisäksi raportissa käsitellään modernin rakennusperinnön keskeisesti huomioivia maakunnallisia kulttuuriympäristöselvityksiä, joita on laadittu Pohjois-Pohjanmaalla (2016), Kainuussa (2018), Kanta-Hämeessä (2019), Satakunnassa (2023), Keski-Pohjanmaalla (2024) ja Päijät-Hämeessä (2024).

”Modernin” määritelmä vaihtelee

Moderni rakennusperintö on RKY-kohteissa aliedustettuna, vaikka valtaosa Suomen rakennetuista ympäristöistä on syntynyt vuoden 1940 jälkeen. Hankkeessa ei sovellettu tiettyä aikamääritelmää modernin käsittelemiseksi, vaan selvityksessä tutkittiin aineistolähtöisesti maakunnallisten inventointien modernin määrittelyjä.

Yksi selvityksen tuloksista oli, että modernin määritelmä vaihtelee maakuntien selvityksissä paljon. Kaikille selvityksille yhteinen ajanjakso on 1950–1980-luvut. Aikaisimmat määritelmät aloittavat 1930-luvulta, ja myöhäisimmät jatkuvat 2020-luvulle. Tarkastelussa paljastui myös useita eroja inventointitapojen välillä – eroja on niin alueellisissa kuin ajallisissakin rajauksissa.

Maakunnallinen näkökulma ei suoraan käänny valtakunnalliseksi

Maakunnalliset modernin rakennusperinnön inventoinnit muodostavat RKY‑päivitystyölle hyödyllisen mutta rajallisen lähtökohdan. Inventoinnit tarjoavat laajan katsauksen moderniin rakentamiseen eri puolilla Suomea, mutta niiden rakenteessa, kattavuudessa ja metodologiassa on merkittäviä eroja, jotka vaikuttavat siihen, miten niitä voidaan hyödyntää valtakunnallisessa tarkastelussa.

Selvitys osoittaa, että modernin rakennusperinnön inventoiminen on kehittynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta käytännöt vaihtelevat huomattavasti maakunnittain. Eroja on muun muassa lähtötiedoissa, ajallisissa ja sisällöllisissä rajauksissa, inventoitujen rakennustyyppien painotuksissa sekä arvottamiskriteerien soveltamisessa ja dokumentoinnissa. Tämän vuoksi maakunnalliset selvitykset eivät muodosta keskenään täysin yhteismitallista ja vertailukelpoista kokonaisuutta valtakunnallista tarkastelua varten.

Yleisesti inventoinneissa on täydennettävää esimerkiksi maaseudun ja haja-asutusalueiden modernissa rakentamisessa, arkisessa, vaatimattomassa ja monilukuisessa modernissa sekä teollisessa ja logistisessa modernissa sekä uusimmassa, viime vuosikymmenten rakennuskannassa, jonka arvot ovat vasta hahmottumassa.

Jatkotyössä on tärkeää nostaa esiin katvealueet sekä tarkentaa sitä, millaisin kriteerein modernia rakennusperintöä tulisi tarkastella ja arvottaa ja sitä, millaiset menetelmät soveltuvat modernin rakennusperinnön erityisluonteeseen.

Osana selvitystä julkaistaan myös kuvaus modernin rakennusperinnön inventoimisen hyvistä periaatteista . Periaatteet on julkaistu hankkeen selvityksessä Museoviraston verkkosivuilla sekä blogikirjoituksessa rakennettuhyvinvointi.fi-sivustolla.

Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältyvät alueidenkäyttölakiin. Kulttuuriympäristöjen suojelun kannalta keskeisiä välineitä ovat valtioneuvoston vahvistamat valtakunnalliset VAT-inventoinnit, jotka koskevat maisema-alueita (VAMA), rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) ja arkeologisia kohteita (VARK).

Lisätietoja:

RKY-kohteet

Verna Hahtolan blogikirjoitus ja inventoimisen hyvät periaatteet

Museoviraston Modernin rakennusperinnön toimintaohjelma

Verna Hahtola verna.hahtola@gmail.com

Juhana Lahti juhana.lahti@museovirasto.fi, +358 29 533 6069