Paikattu osuus katosta erottuu vaaleampina päreinä.. Kuvaaja: Erkka Pajula / Museovirasto
Pärekatosta on helppo paikata vain vaurioitunut osa. Kuva: Erkka Pajula, Museovirasto

Pärekattojen korjauskortti päivitetty

, ,

Museovirasto on päivittänyt Pärekatto-korjauskortin. Kortti opastaa materiaalin valinnassa, päreiden valmistamisessa sekä katon rakentamisessa ja huoltamisessa.

Korjauskortti antaa ohjeita pärepuun valinnasta ja päreiden valmistuksesta sekä opastaa mm. päreiden naulaus- ja ladontatapoja. Lisäksi käsitellään pärekaton huoltoa ja paikkausta. Päivitettyyn korttiin on lisätty kokonaan uutena asiana ohjeita katon jiirien ja piipunjuuren tekemisestä. Lisäksi kuvitusta on lisätty ja niillä havainnollistetaan mm. vaihtoehtoisia tapoja aloittaa päreladonta katon räystäällä.

Pärekatto on tärkeä osa suomalaista rakennushistoriaa. Se yleistyi 1800-luvun loppupuo­lelta lähtien nopeasti pärehöylän käytön ja teollisesti tuotettujen rautanaulojen myötä. Jo tätä ennen on tehty kattopäreitä lohkomalla niitä puusta, mutta valmistustavan työläyden vuoksi muut puukatteet, kuten malka- ja lautakatot, olivat edelleen yleisempiä. Päreet pysyivät yleisenä katemateriaalina 50-luvulle asti, jolloin teolliset materiaalit, kuten huovat ja pellit, levittäytyivät katoille.

Pärekattoja on edelleen monissa maaseudun rakennuksissa, kuten ladoissa, aitoissa ja venetalaissa. Pärekaton etuja ovat materiaalin ympäristöystävällisyys ja helposti opittava rakennustapa.

Kaksi henkilöä turvavarusteissa istuu katolla laittamassa päreitä paikoilleen.. Kuvaaja: Soile Tirilä / Museovirasto
Pärekattoa tehdään ylhäältä päin, jolloin tekijä ei ole valmiin pärekatteen päällä. Kuva: Soile Tirilä Museovirasto

Korjauskortit rakentajana tukena

Pärekatto korjauskortti on osa Museoviraston korjauskorttien sarjaa. Korjauskortit ovat maksutta kaikkien saatavilla korjaustaito.fi-sivustolla. Museoviraston korjauskortit tarjoavat tietoa ja käytännön ohjeita rakennusta säilyttävään korjaamiseen rakennuksen omistajalle ja korjaajalle.

Museovirasto on keskeinen kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomainen valtionhallinnossa. Se tuottaa tietoa ja näkökulmia kulttuuriperinnön arvoista, käytöstä, hoidosta ja mahdollisuuksista osana kestävää yhteiskuntaa. Korjauskorttien aiheina on Suomessa vakiintuneita, kestäväksi ja korjattaviksi osoittautuneita rakenteita ja rakennustapoja. Ohjeet opastavat hoitamaan, kunnostamaan ja korjaamaan vanhaa rakennusta kestävästi ja taloudellisesti, sen arvoja vaalien. Olemassa olevan rakennetun ympäristön arvostus, kunnossapito ja korjaaminen on avain ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Korjauskortti 19 Parekatto kansi

Korjauskortti 19 Pärekatto