Olavinlinna ympäristöineen kuvattuna ilmasta.. Kuvaaja: Teemu Mökkönen / Museovirasto
Olavinlinnan ympäristön kansallismaisemassa on valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriperinnön tihentymä. Paikassa yhdistyvät arkeologisten kohteiden, rakennetun kulttuuriympäristön ja arvokkaiden maisema-alueiden arvot. Kuva: Teemu Mökkönen, Arkeologian kuvakokoelma / Museovirasto

Tuore selvitys tarjoaa läpileikkauksen Suomen saaristoalueiden kulttuuriperintöön

, , ,

Museovirasto on toteuttanut saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta selvityksen Suomen saaristoalueiden kulttuuriperinnöstä. Selvityksen julkaisee maa- ja metsätalousministeriö, ja se ilmestyy samalla myös ruotsin kielellä.

Selvitys vastaa pitkään tunnistettuun tarpeeseen päivittää ja syventää ymmärrystä saaristokulttuurin sisällöstä, alueellisista erityispiirteistä ja merkityksestä. Selvityksen on laatinut Museoviraston intendentti Teemu Mökkönen.

”Saaristojen kulttuuriperintö tuo hienosti esiin ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen. Nyt julkaistava selvitys jatkaa vesiympäristöjen kulttuuriperinnön teemaa", Mökkönen kertoo,

Vuosi sitten Museovirasto julkaisi niin ikään Teemu Mökkösen toimittaman Virtavesien kulttuuriperinnön tilannekuvan, joka kokosi yhteen virtavesiin ja niiden ympäristöön liittyvää kulttuuriperintöä.

Suomessa on monenlaisia saaristoja ja kaikilla omat erityispiirteensä

Saaristokulttuuri on keskeinen osa suomalaisen identiteetin rakentumista ja saaristoalueiden elinvoimaa. Selvitys nostaa esiin erityisesti arkeologiset kohteet ja rakennusperinnön, mutta tarkastelee myös maisemia, perinnebiotooppeja ja muuta valtakunnallisesti tunnistettua kulttuuriperintöä. Pääpaino on aineellisessa kulttuuriperinnössä. Selvitysalueet kattavat erilaiset saaristotyypit Järvi-Suomesta Inarin alueelle ja Pohjanmaan nuoreen maankohoamissaaristoon.

Selvityksen mukaan saaristojen kulttuuriperintö vaihtelee merkittävästi luonnonolosuhteiden, resurssien ja historiallisten kehityskulkujen mukaan. Eteläisten alueiden pitkä asutushistoria näkyy runsaana rakennus- ja puolustushistoriallisena perintönä, kun taas pohjoisemmissa saaristoissa korostuvat maaseutuasutuksen ja pyyntikulttuurien jäljet. Selvitys tuo esiin myös meriyhteyksien, merenkulun ja kansainvälisten verkostojen vaikutuksen kulttuuriperinnön kerrostumiin. Jokaisella selvitysalueella on jotain vain sille ominaista kulttuuriperintöä, joka tekee siitä ainutlaatuisen ja erottaa sen muista alueista.

Keskustelua saaristokulttuurin merkityksestä kaivataan

Saaristojen kulttuuriperintö on keskeinen osa suomalaista kulttuuripääomaa. Selvitys tuo esille saaristoisten alueiden kulttuuriperinnön rikkautta ja alueellista erilaisuutta. Temaattisen tarkastelun kokonaisuudet sivuavat useita viime vuosien valtakunnallisten saaristo-ohjelmien teemoja, kuten saavutettavuus, elinkeinot ja turvallisuus, ja tuovat siten kulttuuriperinnön osaksi eri aiheiden ympärillä käytävää keskustelua.

”Saaristoasiain neuvottelukunta toivoo selvityksen käynnistävän laajan keskustelun saaristokulttuurin vaalimisesta ja sen asemasta osana identiteettiä, yhteiskunnan kehitystä ja kokonaisturvallisuutta. Kokonaiskuva saariston kulttuuriomaisuudesta on välttämätön, jotta sen arvo ja kattavuus voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Selvitys tarjoaa vahvan pohjan jatkotyölle ja syventävälle tutkimukselle elävän saaristokulttuurin eri ulottuvuuksista”, toteaa saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Auri.

Lisätietoja

Julkaisu suomeksi ja ruotsiksi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote