Vaaka, vesimies ja oinas museokokoelmissa
Museoviraston kuvakokoelmiin tarjottu Katriina Viljamaa-Rissasen lehtikuvituskokoelma horoskooppikuvituksineen herättää pohtimaan feminiinisen viihteen ja astrologisen kuvaston arvostusta ja asemaa kulttuuriperintönä. Astrologinen naistenlehtikuvasto kuuluu kuitenkin eittämättä museokokoelmiin.
”Kuvakokoelmiin tallennetaan valtakunnallisesti ja kansallisesti merkittävää kuvallista aineistoa, joka liittyy Suomen historiaan, kansatieteeseen sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön, merelliseen kulttuuriperintöön ja kuvajournalismiin”. Näin lukee Museoviraston kuvakokoelmien kokoelmapolitiikassa.
Horoskooppikuvitusten valtakunnallista ja kansallista merkitystä päästiin Kuvakokoelmissa ruotimaan, kun Katriina Viljamaa-Rissanen (s. 1944) tarjosi alkuvuodesta 2026 Museoviraston kuvakokoelmille lehtikuvituskokoelmaansa osana KUKA – kansallinen lehtikuvitusarkisto -hanketta. Merkittävä osa kokoelmasta koostuu horoskooppiaiheista, sillä Viljamaa-Rissanen toimi pitkään Annan vuosi- ja kesähoroskooppien vakiokuvittajana.
Visuaalisia oivalluksia
Katriina Viljamaa-Rissasen horoskooppikuvituksia voi pitää visuaalisesti poikkeuksellisen kekseliäinä. Ne ovat eläinradan 12 merkistä rakentuvia kuvitussarjoja, joissa toistuvaa aihetta varioidaan oivaltavasti. Horoskooppimerkit piirtyvät kuvituksissa muun muassa keijukaisten siiville ja tuulessa hulmuaviin rantapyyhkeisiin. Viljamaa-Rissasen tausta muotikuvittajana näkyy kuvitusten naishahmojen ajanmukaisissa ja pieteetillä kuvatuissa asuissa.
Tällaista feminiinistä, viihteellistä ja esoteerista kuvastoa on kuitenkin tupattu pitämään ensisijaisesti hömppänä eikä kansallisesti merkittävänä kulttuuriperintönä. Argumentoin kuitenkin, että tämä näkökulma heijastelee vanhentuneita asenteita.
Institutionaalista arvostusta
Esoteerisuus ja naisille suunnatut viihteelliset kulttuurituotteet ovat Suomessa ja kansainvälisesti valtavia ilmiöitä. Niiden merkitys on huomattu akateemisessa tutkimuksessa ja kulttuuri-instituutioissa laajasti.
Taidemuseoiden näyttelyohjelmistoissa esoteerinen tematiikka tuntuu jo vakiinnuttaneen asemansa. Tuoreena esimerkkinä voi pitää Ateneumissa syksyllä 2026 nähtävää Arcana Borealis – pohjoisen naiset ja esoteerisuus -näyttelyä, joka pohjaa kansainväliseen tutkimushankkeeseen. Göteborgin kirjamessut on puolestaan nostanut viime vuosina esiin romanttista viihdekirjallisuutta vakavasti otettavana ja relevanttina kirjallisuuden muotona.
Hömpästä kulttuuriperinnöksi
Museoviraston kuvakokoelmissa syntyi lopulta konsensus siitä, että Katriina Viljamaa-Rissasen horoskooppikuvitukset haluttiin kokoelmiin. Esoteerinen ja feminiininen viihde ovat merkittäviä kulttuuri-ilmiötä ja horoskoopit naistenlehtien keskeistä sisältöä.
Astrologian kulttuurihistoriallinen merkitys on kiistaton, vaikka harva ottaa naistenlehdissä julkaistut horoskoopit kovin vakavasti. Siksi horoskooppikuvituksia on 2020-luvulla turha ohittaa pelkkänä merkityksettömänä hömppänä.
Sandra Lindblom
Kirjoittaja on taidehistorioitsija, joka on työskennellyt KUKA – kansallinen lehtikuvitusarkisto -hankkeessa suunnittelijana ja projektipäällikkönä vuosina 2024–2026.