Kooste Museoalan Teemapäiviltä 2022
Sivun sisällysluettelo
Kooste Museoalan Teemapäiviltä 2022
Museoviraston vuosittaiset Museoalan Teemapäivät 2022 järjestettiin kahden vuoden jälkeen jälleen lähitapahtumana Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Tänä vuonna seminaarin teemana oli Epävarmuuden aika.
Teema: Epävarmuuden aika
Ajankohta: 7.–8.11.2022
Paikka: Helsingin kaupunginteatteri
Järjestäjä: Museoalan kehittäminen, Museovirasto
Twitter: #teema22
Instagram: museoalanteemapaivat
Facebook: Museoalan Teemapäivät
Epävarmuuden aika
Vuoden 2022 teema johdatteli osallistujat puhujien johdolla keskustelemaan mm. siitä, miten museot ovat viime vuosien päällekkäisten kriisien myötä joutuneet sopeuttamaan toimintaansa ja varautumaan mahdollisiin tulevaisuuden uhkakuviin ja mullistuksiin. Teemapäivillä tarkasteltiin myös, mitä keinoja museoammattilaisilla on hallita näitä muutoksia ja millaista tukea niihin voi saada. Lisäksi Teemapäivillä pohdittiin, voivatko museot luoda toivoa aikana, jolloin epävarmuus ja huolet vaikuttavat kaikkien elämään.
Ohjelma koostui puheenvuoroista, paneelikeskusteluista sekä dialogeista. Kotimaisten puhujien lisäksi ohjelmaan sisältyi keynote-puheenvuorot brittiläiseltä Laura Pyelta sekä saksalaiselta Julia Pagelilta. Tarkemmin vuoden 2022 ohjelmaan voit tutustua tapahtuman ohjelmaoppaasta, josta löytyy kaikkien puhujien tiedot sekä keynote-puheenvuorojen abstraktit.
Tapahtumaan osallistui molempina päivinä lähes 200 osallistujaa. Tänä vuonna tapahtuman iltatilaisuus järjestettiin Kansallismuseossa ja ohjelmaan kuului kollegoiden kanssa seurustelun lisäksi Lento Ensemble -kuoron esitys sekä fresko-opastus.
Laura Pye Museoalan Teemapäivillä 2022. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Laura Pye: The Uncertain Years
National Museums Liverpoolin johtaja Laura Pye käsitteli puheenvuorossaan sitä, miten viime aikojen erilaiset kriisit, kuten Brexit, korona, sota ja elinkustannusten nousu, ovat tehneet epävarmuudesta uuden normaalin.
Kuvassa Liisa Poussa ja Ville Kivimäki. Kuvat: Soile Tirilä, Museovirasto.
Kriisistä kriisiin
Kriisistä kriisiin -osiossa luotiin katse tämän hetken ennakoimattomuuteen ja epävarmuuteen. Osio sisälsi Laura Pyen puheenvuoron lisäksi puheenvuorot Villi Kivimäeltä Tampereen yliopistosta sekä Liisa Poussalta Sitrasta. Puheenvuorojen jälkeistä keskustelua moderoi Pirjo Hamari Museovirastosta.
Ville Kivimäki: Kriisien paluu. Historiat, kertomukset, unohdukset.
Kivimäki käsitteli puheenvuorossaan mm. sitä, miten tulkitsemme historioiden ja kertomusten avulla nykyhetkeä sekä erilaisia kriisejä.
Liisa Poussa: Tulevaisuusajattelua yllätysten ajassa.
Poussan puheenvuoro vei katseemme tulevaisuuteen: miten tulevaisuutta tulisi hahmottaa yllätysten ja ristiriitaisuuksien yleistyessä?
Totuus, tarina, propaganda -osion keskustelu. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Totuus, tarina, propaganda
Maanantaina lounaan jälkeisessä Totuus, tarina, propaganda -osiossa tarkasteltiin mm. sitä, miten taidetta, kerrottuja tarinoita ja kulttuuriperintöä voidaan (hyväksi)käyttää kriiseissä eri tahojen tai päämäärien äänitorvena. Osion aloitti Joonas Pörstin puheenvuoro, jossa hän käsitteli mm. historiallisen kerronnan suhdetta myytteihin ja menneisyyden alistamista politiikalle.
Pörstin puheenvuoron jälkeisessä keskustelussa pureuduttiin moderaattori Sanna Valoranta-Saltikoffin johdolla mm. siihen, millaisia ovat harmaat alueet totuuden, tarinan ja propagandan janalla.
Keskustelussa mukana:
- Joonas Pörsti, Helsingin yliopisto
- Pia Puntanen, Sodan ja rauhan keskus Muisti
- Anni Wallenius, Suomen valokuvataiteen museo
- Kaija Kaitavuori, Kuvataideakatemia
Keskustelun lomassa yleisöä haastettiin miettimään sitä, onko heidän mielipiteisiinsä pyritty vaikuttamaan tai ovatko he itse pyrkineet vaikuttamaan muiden mielipiteisiin historian, kulttuurin tai taiteen avulla. Vastanneista 93-prosenttia koki, että heidän mielipiteisiinsä oli pyritty vaikuttamaan. Toisten mielipiteisiin oli pyrkinyt vaikuttamaan 98-prosenttia vastanneista.
Kuvassa vasemmalta lukien moderaattori Minna Joenniemi, Pekka Sauri, Hanna-Kaisa Melaranta, Mikko Teräsvirta ja Rosa Meriläinen. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Huoliraati
Maanantain ohjelman päätti keveämpi ohjelmaosio, humoristinen huoliraati, jossa raatilaiset käsittelivät museoalan huolia YLEn toimittaja, Minna Joenniemen johdolla. Raatilaiset ruotivat pilke silmäkulmassa mm. tomaattikeitto-aktivismia, etätyötä, digitaalisuutta, hankalia asiakkaita, kasvaneita sähkölaskuja, alan palkkatasoa ja synkkää tulevaisuutta.
Valovoimaisessa raadissa mukana olivat:
- Hanna-Kaisa Melaranta, Varkauden museot
- Mikko Teräsvirta, Suomen kansallismuseo
- Pekka Sauri, Museoliiton hallitus
- Rosa Meriläinen, KULTA ry
"- -myös huoliraati oli mukava yllätys, ettei se ollutkaan otsa kurtussa vaan ennemminkin kieli poskessa ja siinä sai yhdessä hieman hengäistä hetken huolien keskellä. Hyvin valitut raatilaiset, jotka heittäytyivät sopivasti!"
(Museoalan Teemapäivien osallistujapalaute 2022)
Julia Pagel Museoalan Teemapäivillä 2022. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Julia Pagel: Never waste a good crisis − Museums in the age of adaptation
Tiistaiaamun aloitti seminaarin toinen keynote-puhuja Julia Pagel puheenvuorollaan. Pagel toimii Network of Museum Organisationsin pääsihteerinä. Hän käsitteli puheenvuorossaan esimerkkejä siitä, miten eurooppalaiset museot ovat vastanneet menneiden ja viimeaikaisten kriisien haasteisiin (siirtolaisuus-, korona- ja ilmastokriisi sekä Ukrainan sota). Millaisia ominaisuuksia on museoilla, jotka pystyvät menestyksekkäästi ymmärtämään ja löytämään oman roolinsa epävakaassa ympäristössä sekä toimimaan siinä merkityksellisesti? Ohessa muutamia nostoja Pagelin puheenvuorosta.
Koronakriisi (tiedot perustuvat NEMOn museoille teettämään kyselyyn):
- n. 40% museoista vierailijoiden määrä laski 50% tai jopa 75%
- 93% museoista oli lisännyt digitaalisten palveluiden määrää tai aloittanut niiden tarjoamisen
- 75% museoista oli kasvattanut näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa
- 53% museoista oli kasvattanut videosisältöjen määrää tai aloittanut tuottamaan niitä
- 80% museoista koki tarvitsevansa lisätukea digitaalisten työkalujen käyttöön tai digitaalisen strategian luomiseen
Ilmastokriisi (tiedot perustuvat NEMOn museoille teettämään kyselyyn):
- 70% museoista tuovat esille kestävyyteen liittyviä teemoja julkisessa keskustelussa
- 25% museoista mittaa niiden kestävyyttä edistävää toimintaa
- Vähemmän kuin 10% museoista ovat tehneet valmiiksi analyysin ilmastonmuutoksen liittyvistä muutoksista omassa toimintaympäristössään
Pagel toi puheenvuoronsa lopussa esille, että suurin osa organisaatioista keskittyy siihen, mitä pitäisi tehdä eikä siihen miksi jotain tehdään. Tämän vuoksi muutos näyttäytyy aina uhkana.
Tiina Mertanen (vas.) ja Anna Sivula (oik.) Teemapäivillä 2022. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto
Kulttuuriperinnön merkitys kriisitilanteissa
Tiistain Kulttuuriperinnön merkitys kriisitilanteissa -osiossa puheenvuoron pitivät Julia Pagelin lisäksi Tiina Merisalo Suomen kansallismuseosta sekä Anna Sivula Turun yliopistosta. Osion moderaattorina toimi Stefan Wessman Museovirastosta.
Tiina Mertanen: Asento vai lepo? Hyvän tulevaisuuden rakentajat militarismin ja toivon rajamailla.
Puheenvuorossaan Mertanen pohti varautumisen rajoja käytännöllisyyden ja sotahenkisyyden näkökulmista. Lisäksi hän tarkasteli kulttuuriperintösektorin sijoittumista Suomen kehutussa kokonaisturvallisuusajattelussa ja kansallisessa varautumisessa.
Anna Sivula: Historian valossa.
Sivula käsitteli puheenvuorossaan historian ja kulttuuriperintöprosessien kytköksiä, kulttuuriperinnön roolia sekä kuriositeettina että historian todisteena ja historioivan identiteettityön välineiden kuratointia.
Yhdistävät kokemukset -dialogi. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Museot vihapuheen kohteena -dialogi. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto
Varautuminen, voimavarat ja vahvuudet
Tiistaipäivän keskimmäinen Varautuminen, voimavarat ja vahvuudet -osio sisälsi neljä dialogia, joita moderoi Satu Kähkönen Museovirastosta.
Yhdistävistä kokemuksista keskustelivat taiteilija Minna Rainio ja Ilona Niinikangas Helinä Rautavaaran museosta.
Museoista vihapuheen kohteena keskustelivat Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta sekä Hannu Häkkinen Museovirastosta.
Varautumista ja riskien arviointia pohtivat Anni Saisto Porin taidemuseosta ja Marja Sakari Ateneumin taidemuseosta.
Mielipiteitä herättävistä sisällöistä keskustelivat Kalle Kallio Työväenmuseo Werstaasta sekä Ville-Matti Rautjoki Turun Museokeskuksesta.
Tuomas Nevanlinna (vas.) ja Johanna Lehto-Vahteran kommenttipuheenvuoro Museoalan Teemapäivillä 2022. Kuvat: Soile Tirilä, Museovirasto.
Epilogi
Epilogi-osion avasi filosofi Tuomas Nevanlinnan puheenvuoro. Seminaarin eri osioita kommentoivat sen jälkeen Ulla Teräs Forum Marinumista, Pauli Sivonen Serlachius-museoista, Kimmo Levä Kansallisgalleriasta sekä Johanna Lehto-Vahtera Porvoon museosta.
Kommenttipuheenvuorojen jälkeen Pirjo Hamari lausui seminaarin päätössanat. Samalla yleisöltä kysyttiin, mikä auttaa parhaiten epävarmoista ajoista selviämiseen. Yleisön vastauksissa korostuivat yhteisöllisyys ja välittäminen.
Kahvitauolla iloinen ja innostunut puheensorina valtasi Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön lämpiön. Palautteessa Teemapäivät keräsi kiitosta mm. yleisestä ilmapiiristä. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Varautuminen ja riskien arviointi -dialogi. Osallistujat pitivät Anni Saiston ja Marja Sakarin dialogissa esille tulleista konkreettisista näkökulmista. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto
Mielipiteitä jakavat sisällöt -dialogi. Palautteen mukaan osallistujat pitivät dialogeja onnistuneina ja he tykästyivät dialogeihin ohjelmamuotona. Erityisesti Kallion ja Rautjärven sanailu oli jäänyt monen mieleen. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.