Museovirasto jakoi avustuksia maailmanperintökohteiden hoitoon
Kaikkiaan 24 Suomen maailmanperintökohteiden restaurointi-, hoito- ja korjaustoimenpiteisiin liittyvää hanketta on saanut avustusta yhteensä 238 000 euroa. Avustuksen tarkoituksena on varmistaa kohteiden säilyminen maailmanperintöstatuksen arvoisina. Suomen maailmanperintökohteita Unescon luettelossa ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki ja Struven ketju.
Suomessa on kuusi Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksyttyä kulttuuriperintökohdetta, joille Museovirasto jakaa vuosittain avustusta. Avustushakemuksia tuli tänä vuonna Raumalta, Verlasta ja Suomenlinnasta 27 kappaletta, joista 24 hanketta sai avustusta yhteensä 238 000 euroa. Keskimääräinen avustus oli liki 10 000 euroa.
Hakemuksia arvioitaessa ja vertailtaessa otettiin huomioon kohteen kulttuurihistoriallinen arvo ympäristössään, suunniteltujen toimien vaikuttavuus rakennuksen ja sen arvojen säilymiselle, hankkeen laatu säilyttävän restauroinnin hengessä ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Vuoden 2022 avustukset kohdistuvat muun muassa rakennusten vesikatteiden ja julkisivujen restaurointiin, ikkunoiden korjauksiin ja säärasituksessa olevien museoesineiden kunnostukseen. Korjaamiseen perustuvat restaurointi- ja konservointitoimet ovat ilmastoviisaita. Esimerkiksi ikkunoiden korjaaminen parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
”Maailmanperintökohteissa rakennusten kunnostaminen edellyttää aina erityistä kulttuuri- ja rakennushistoriallista asiantuntemusta ja osaamista. Avustukset kohdennettiin toimenpiteisiin, jotka turvaavat rakennuksen säilymistä perinteisin työtavoin. Maailmanperintökohteissa restaurointiperiaatteiden noudattaminen toteuttaa niitä kestävän kehityksen periaatteita, joihin Suomen valtio on YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti sitoutunut”, sanoo intendentti Seija Linnanmäki Museovirastosta.
Vanhan Rauman alueelle avustusta myönnettiin muun muassa raatihuoneen kattorakenteiden konservointiin ja restaurointiin.
”Kaikki raatihuoneessa tähän asti tehdyt selvitykset ja suunnitelmat on tehty ja kaikki tehdään jatkossakin Museoviraston ohjauksessa. Museovirastolta saatavalla maailmaperintöavustuksella on merkitystä, mutta sitäkin merkittävämpää on saada käyttöön heidän osaamisensa ja asiantuntijuutensa antikvaarisesta korjaamisesta. Raatihuoneen peruskorjaus ja restaurointi takaa rakennuksen elämän jatkumisen seuraavaan peruskorjaukseen asti, eli noin 50–70 vuoden päähän. Raumalla raatihuoneen arvo on ymmärretty: se halutaan säilyttää ja siitä halutaan pitää huolta”, arkkitehti Minna Linnala Rauman kaupungilta kertoo.
Maailmanperintökohteiden hoitoon myönnetyt valtionavustukset edistävät harvinaisten ammattialojen työtapojen säilymistä ja yleistä työllisyyttä. Avustukset kohdentuvat suoraan perinteisten, hengittävien, luonnonmukaisten ja ekologisten pinta- ja rakennusmateriaalien käyttöön.
Museovirasto edellyttää avustettavilta kohteilta kuntoselvitysten ja vauriokartoitusten perusteella tehtyjä korjaussuunnitelmia sekä korjaus- ja konservointitöiden huolellista dokumentointia.
Myönnetyt avustukset