Pienten saarten välissä näkyy vettä ja rannassa kivistä koottuja rivistöjä.. Kuvaaja: Riikka Tevali, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto.
: Kemiönsaaren Gärskärin luonnonsatamaan on rakennettu veneenvetopaikkoja irtokivistä pienen lahdelman molemmille puolille. Näkymä etelästä kohti pohjoista. Riikka Tevali, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto.

BalticRIM-hanke toi näkyvyyttä vedenalaiselle kulttuuriperinnölle

, ,

BalticRIM-hanke toi merellistä kulttuuriperintöä mukaan Itämeren alueen merialuesuunnitteluun ja edisti tietoisuutta merellisen kulttuuriperinnön merkityksistä, ilmiöistä, tietolähteistä ja kulttuuriperinnön roolista osana sinistä kasvua. Hankkeen loppuraportti ja käsikirja koostavat yhteenvetona hankkeen suosituksia, hyviä käytäntöjä sekä tilannekatsauksia eri maiden merialuesuunnittelusta ja käytännöistä. Hankkeen verkkosivu, Data Portaali sekä WIKI-sivusto tarjoavat yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeen työpaketeista, teemoista, Itämeren merellisestä ja vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä, termeistä ja tuloksista.

Itämeren alueen vedenalainen kulttuuriperintö on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen hyvin säilynyttä ja monipuolista. BalticRIM-hanke (2017–2020) nosti vedenalaisen ja merellisen kulttuuriperinnön osaksi Itämeren alueen maiden merialuesuunnittelua.

Hankkeen tuloksena kulttuuriperinnölle saatiin näkyvyyttä kansallisissa merialuesuunnittelun prosesseissa, asiakirjoissa ja suunnitelmissa sekä kansainvälisissä merialuesuunnitteluseminaareissa. Samalla vahvistettiin yhteistyötä merialuesuunnittelijoiden, kulttuuriperinnönasiantuntijoiden sekä Itämeren alueen merialuesuunnittelun päätoimijan HELCOM-VASABin välillä.

Loppuraportti ja verkkopalvelut esittelevät tuloksia

BalticRIM-hankkeen loppuraportti ja käsikirja esittelevät hankkeen keskeisiä tuloksia, suosituksia, hyviä käytäntöjä, ilmenneitä haasteita kulttuuriperinnön integroimisessa merialuesuunnitteluun sekä kulttuuriperinnön ja merialuesuunnittelun lainsäädäntöä. Lisäksi esitellään maakohtaisesti, miten kulttuuriperintö huomioitiin eri Itämeren maiden merialuesuunnitelmissa ja miten kansallinen lainsäädäntö ja käytännöt vaikuttavat suunnitteluun. Loppuraportissa kerrotaan myös Itämeren alueen merellisestä kulttuuriperinnöstä, siihen liittyvistä merkityksistä sekä kulttuuriperinnön tarjoamista mahdollisuuksista kestävässä matkailussa.

BalticRIM-hankkeen loppuraportti (pdf)

Hankkeen verkkosivu, Data Portaali (karttaportaali) sekä WIKI-sivusto tarjoavat yksityiskohtaisempaa tietoa muun muassa hankkeen tuloksista, työpaketeista, teemoista, Itämeren alueen merellisestä ja vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä, kulttuuriperintömatkailusta sekä kulttuuriperinnön ja suunnittelun termeistä ja niiden määrittelystä.

Kenttätöiden tulokset saatavilla Kyppi.fissä

Suomessa Museovirasto ja Metsähallitus tekivät yhdessä BalticRIM-hankkeen kenttätöitä vuonna 2018 ja 2019 Jussarössä, Lahialla, Virolahdella, Korpoströmissä sekä laajoilla alueilla Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosissa. Meriarkeologisten kenttätöiden ja niitä edeltäneiden alueellisten työpajojen tavoitteena oli kerätä tietoa pakallistasolta, lisätä tietoisuutta vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä ja kartoittaa erityisesti niin sanottuja laivaloukkuja eli hylkykeskittymiä ja luonnonsatamia.

Kenttätyöt tuottivatkin runsaasti uutta tietoa erilaisista kohdetyypeistä (muun muassa 21 uutta hylkykohdetta. Nyt tämä tieto sekä kenttätyöraportit ovat saatavilla Museoviraston ylläpitämässä Kulttuuriympäristön palveluikkunassa (www.kyppi.fi).

Arkeologi seisoo kaarevan ja matalan kivirakenteen keskellä. Vasemmalla vanhan puisen rakennuksen seinää. Taustalla aava meri.. Kuvaaja: Kuvaaja: Riikka Tevali, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto.
Arkeologi seisoo kaarevan ja matalan kivirakenteen keskellä. Vasemmalla vanhan puisen rakennuksen seinää. Taustalla aava meri.
Hyvin säilynyt rakennuksen tai kalastussuojan pohja Selkä-Sarven eteläosassa kalastusyhdyskunnan alueella. Kuvaaja: Riikka Tevali, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto.

Vedenalaisen maiseman konsepti luotiin

Hankkeessa haluttiin suunnata katsetta erityisesti myös maisemaan veden alla. Tätä varten määriteltiin yhdessä Turun yliopiston maisemantutkimuksen kanssa vedenalaisen maiseman konseptia. Työkalu korostaa sitä, että veden alla on laajempia maisemakokonaisuuksia kuten meritaistelualueita, laivaloukkuja ja luonnonsatamia, ei vain yksittäisiä hylkyjä.

Työkalu avaa myös maiseman kokemuksellisuutta sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön ykseyttä. Sukeltajien käsityksiä ja kokemuksia vedenalaisesta maisemasta kerättiin kyselytutkimuksella yhdessä Sukeltajaliiton kanssa. Sukeltajat määrittelevät vedenpinnan alla aukeavan maiseman hyvin tunnepitoisesti ja se koettiin usein majesteetillisena ja rauhoittavana. Maisemaan kuuluu olennaisesti myös sen rakentumisen historia ja vedenalainen kulttuuriperintö. Monet sukeltajat ovatkin aktiivisesti mukana kartoittamassa esimerkiksi hylkyjä ja haluavat myös suojella pinnanalaista maailmaa.

Vedenalaisen maiseman idea päätyi mukaan myös Suomen ensimmäiseen merialuesuunnitelmaan Kulttuuriarvot-merkinnän kuvauksessa, karttaesityksessä Suomen rannikon vyöhykkeistä ja niille tyypillisistä kulttuuriperinnön ilmiöistä sekä muinaisjäännösrekisterin rajapintojen kautta merialuesuunnittelun digitaaliselle kartalle. Museovirastossa vedenalaisten maisemien kartoittamista edistetään muun muassa vedenalaisissa inventoinneissa ja niiden kuvauksia lisätään sekä muinaisjäännösrekisteriin että valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden (VARK) kohdekuvauksiin.

Merialuesuunnittelu

Euroopan merialuesuunnittelun ja sitä ohjaavan merialuesuunnitteludirektiivin (2014/89/EU) tavoitteena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Itämeren alueen EU-maiden merialuesuunnitelmien tuli olla valmiita maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Valmistuttuaan suunnitelmat kattavat lähes koko Itämeren alueen lukuun ottamatta Venäjän alueita.

Museovirasto ja viraston BalticRIM-hanke tiimi osallistuivat aktiivisesti Suomen merialuesuunnittelun sidosryhmätyöskentelyyn, työpajoihin sekä kuulemisvaiheisiin. Hankkeen aikana tuotettiin myös merialuesuunnittelun käyttöön tilannekuvaus Suomen merellisestä kulttuuriperinnöstä. BalticRIM-hankkeen kumppani Kymenlaakson Liitto mahdollisti monipuolisen keskustelun sekä Suomen ja Itämeren alueen merialuesuunnittelusta että yleisemmin myös alueiden käytön suunnittelusta ja tavoitteista.

Hanke ja sen eri maita edustavien kulttuuriperinnön ja merialuesuunnittelun asiantuntijoiden yhteistyö tarjosi kiinnostavia mahdollisuuksia keskusteluihin, oppimiseen sekä tietojen vaihtoon. Samalla muodostui yhteinen näkemys kulttuuriperinnön integroimisen haasteista ja mahdollisuuksista merialuesuunnitteluun sekä sen merkityksestä sinisessä kasvussa, hyvinvoinnissa ja osana Itämeren alueen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Puisia hylyn rakenneosia veden alla.. Kuvaaja: Riikka Tevali, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto.
Puisia hylyn rakenneosia veden alla.
Kuvakaappaus GoPro-videosta. Mahdollisen muinaisjäännöksen Lahia 3:n rakenneosia (muinaisjäännösrekisterin idnro 1000034416). Kohde sijaitsee Lahian matalikolla Selkä-Sarven eteläpuolella avomerellä tasaisella hiekkapohjalla. Paikalla sijaitsee Lahian laivaloukku. Laivaloukun alueella sijaitsee useita kymmeniä irtonaisia alusten rakenneosia, joita ei voida varmasti yhdistää mihinkään hylkyyn. Kuvaaja: Riikka Tevali, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto.

Itämeren alueen kulttuuriperintöyhteistyö jatkuu

Hankkeessa oli mukana kumppaneina Itämeren alueen kansallisia kulttuuriperintöhallinnon ja merialuesuunnittelun asiantuntijoita Saksasta, Suomesta, Virosta, Liettuasta, Puolasta, Tanskasta ja Venäjältä. Hanketta veti Schleswig-Holsteinin osavaltion arkeologinen osasto. Suomesta mukana olivat hankekumppaneina Museovirasto, Metsähallitus ja Turun yliopisto. Muita kansallisia kumppaneita olivat Ålands Landskapsregering Kulturbyrån, Kymenlaakson Liitto ja Sukeltajaliitto.

Hankekumppanien yhteistyö jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tavoitteena on päivittää hankkeen verkkosivuja, Data Portaalia sekä WIKI-sivustoa osana Itämeren alueen kulttuuriperintöyhteistyötä ja sen vedenalaisen kulttuuriperinnön työryhmän toimintaa. Lisäksi eri maissa edistetään tiedon lisäämistä merellisestä ja vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä sekä testataan vedenalaisen maiseman konseptin käyttöä. Kumppanit ovat myös kiinnostuneita edistämään kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja vaikuttavuutta myös merialuesuunnittelun niin sanotussa toisessa vaiheessa eli toimeenpano, evaluointi ja monitorointi vaiheessa sekä lisäämään vuorovaikutusta merialuesuunnittelijoiden kanssa.

Hanke oli yksi EU Itämeristrategian lippulaivahankkeista ja merialuesuunnittelun päätoimija HELCOM-VASAB tuki sitä. Hankkeen osarahoitus tuli BSR Interreg-ohjelmasta.

Lisätietoja

Suomen hyväksytty merialuesuunnitelma

Suomen merellisen kulttuuriperinnön tilannekuvaus (pdf)

BalticRIM-hankkeen kotisivu

BalticRIM Data Portal (toimii parhaiten Firefox-selaimella)

BalticRIM WIKI