Kulttuuriperintöbarometri 2025: Suomalaiset pitävät kulttuuriperintöä entistä tärkeämpänä, myös kriisien keskellä
Vuoden 2025 Kulttuuriperintöbarometri osoittaa, että kulttuuriperinnön merkitys suomalaisille on kasvanut entisestään. Lähes kolme neljästä vastaajasta (75 %) kokee kulttuuriperinnön henkilökohtaisesti tärkeäksi, ja valtaosa (72 %) arvioi sen lisäävän henkistä kriisinsietokykyä. Kulttuuriperintö nähdään myös hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lähteenä: se yhdistää ihmisiä, vahvistaa identiteettiä ja luo pohjaa yhteiselle ymmärrykselle.
Vuoden 2025 barometrissä kysyttiin ensimmäistä kertaa kulttuuriperinnön merkityksestä kriisitilanteissa. 72 prosenttia vastaajista arvioi, että kulttuuriperintö lisää henkistä kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa. Kulttuuriperinnön koetaan myös yhdistävän ihmisiä sekä lisäävän yhteisymmärrystä ja hyvinvointia.
”Kulttuuriomaisuuden suojelu ja kulttuuripalveluiden jatkuvuus on tunnistettu osaksi henkistä kriisinkestävyyttä yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Barometrin tulokset osoittavat, että näin kokevat myös kansalaiset. Tulos kertoo siitä, että epävakaassa maailmantilanteessa haetaan tukea pitkiä jatkumoita edustavista asioista, kuten perinteistä, omasta kielestä tai kansallisista symbolirakennuksista ja taiteesta. Ne ovat sitä yhteistä liimaa, jota tarvitaan murrosten keskellä”, kuvailee Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut-osaston johtaja Ulla Salmela.
Rakennussuojelu ja maisemien huomioiminen korostuvat
Kyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta (67 %) pitää tärkeänä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan. Samoin enemmistö (60 %) katsoo, että kulttuuriperintö tulisi huomioida nykyistä enemmän kuntatason päätöksenteossa. Näkemykset modernin rakennuskannan arvosta ovat jakautuneempia, mutta lähes puolet vastaajista pitää myös uusia rakennuksia säilyttämisen arvoisina. Sen sijaan teollisen mittakaavan tuuli- ja aurinkovoimaloiden sopivuus maisemaan jakaa mielipiteitä, ja vain alle kolmannes hyväksyy niiden sijoittamisen useimpiin maisemiin.
”Juuri nyt puretaan kiihtyvällä tahdilla noin 50-vuotiaita rakennuksia ja suomalaisen hyvinvointivaltion rakennusperintöä katoaa. Barometrin mukaan lähes puolet suomalaisista pitää moderneja rakennuksia yhtä lailla säilyttämisen arvoisina kuin vanhoja rakennuksia. Valtaosa Suomen rakennuksista on vuoden 1945 jälkeen rakennettuja, joten modernien rakennusten arvostus ja sen tuoma pitkäaikainen käyttö on merkittävä taloudellinen ja kestävyyskysymys”, Ulla Salmela sanoo.
Julkisen rahoituksen kannatus edelleen korkealla, joskin laskenut
Kulttuuriperintö koetaan yhteiseksi asiaksi, mutta halukkuus käyttää julkisia varoja sen suojeluun ja hoitamiseen on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Julkisten varojen käyttö saa silti edelleen enemmistön (69 %) kannatuksen, mutta verovarojen käyttöön ja valtion taloudelliseen tukeen suhtaudutaan varovaisemmin, mikä heijastanee taloudellisesti tiukkojen aikojen henkeä.
Sen sijaan alle puolet (45 %) on sitä mieltä, että kulttuuriperinnön suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää yksityisiä varoja. Suosituimmat tavat panostaa kulttuuriperintöön ovat sisäänpääsymaksujen maksaminen kohteisiin ja tapahtumiin, sekä oman ajan käyttäminen kulttuuriperintötyöhön.
Vastaajista 83 % korostaa, että kulttuuriperinnön arvoa ei voi mitata rahassa, ja sen nähdään lisäävän kotimaanmatkailua sekä asuinalueiden viihtyisyyttä.
Kulttuuriperintöbarometri on kysely, jossa selvitetään suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Barometri tarjoaa arvokasta tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi sekä kuvaa asenteiden muutoksia vuosien 2017, 2021 ja 2025 välillä.
Verian toteutti kyselyn elokuussa 2025 opetus- ja kulttuuriministeriölle, ympäristöministeriölle ja Museovirastolle. Vastaajina oli 2 215 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista.