Jäänsärkijä Turso kuvattuna sivusta sumuisessa säässä.
Satamajäänsärkijä Turso valmistui sodan aikana Helsingin Hietalahden telakalla tammikuussa vuonna 1944, ja menetettiin sotakorvauksena Neuvostoliitolle jo seuraavan vuoden helmikuussa. Suomeen Turso palasi 2004, jonka jälkeen alusta entisöitiin kymmenkunta vuotta. Turson ylläpidosta ja operoinnista vastaa aluksen nimeä kantava yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää höyrylaivakulttuuria ja merenkulkuperinteitä. Valokuva: Satamajäänsärkijä Turso Yhdistys ry.

Museovirasto jakoi liikenteen kulttuuriperintöavustukset vuodelle 2023

Avustushakemuksia vuodelle 2023 saapui 97. Avustusta myönnettiin 41 hankkeelle yhteensä 338 000 euroa. Avustuksilla varmistetaan arvokkaiksi luokiteltujen liikenteen kulttuuriperintökohteiden asianmukainen hoito ja käyttö sekä niihin liittyvän tietotaidon säilyminen.

Myönnetyistä avustuksista pienin oli Lentotekniikan Kilta ry:lle myönnetty Gloster Gauntlet ilma-aluksen rungon kangaspäällysteen uusimiseen. Suurin summa, 41 500 euroa, puolestaan myönnettiin Haapamäen museoveturitallin raiteiston kunnostukseen.

”Yksityishenkilöiden ja kolmannen sektorin merkitys laivojen, veneiden, lentokoneiden, junien, työkoneiden ja erilaisten maantieliikenteen kulkuvälineiden säilyttäjänä on poikkeuksellisen merkittävä. Kohteiden ylläpito käyttökuntoisina vaatii valtavasti osaamista, joka perustuu monen eri alan ammatillisen koulutuksen lisäksi aiemmilta käyttäjäsukupolvilta kerättyyn suulliseen tietoon”, kertoo erikoisasiantuntija Hannu Matikka Museovirastosta.

2023 avustettuja huippukohteita olivat mm. satamajäänmurtaja Turson höyrytekniikan, Jokioisten museorautatieyhdistykselle radan sekä maamme ainoan lentokuntoisena säilytettävän DC-3 ”Hotellin” jarrujen ja laskutelineiden kunnostukseen myönnetyt avustukset. Mainittujen yhdistysten toiminta on kaikille avointa, aktiivista ja osallistavaa.

Haapamäen museoveturiyhdistykselle veturitallin raiteiston kunnostukseen myönnetty avustus varmistaa museojunaliikenteen jatkumisen koko Suomessa.

”Vanhan kulkuvälineen ylläpito ei onnistu ilman yhteisöllistä ja mielekkääksi koettua vapaaehtoistyötä. Asialleen omistautuneet osaajat haluavat jakaa osaamistaan yhteiseksi hyväksi, jonka ansiosta pystytään tarjoamaan elämyksiä ja kokemuksia heille, jotka vanhalla kulkuvälineellä matkustamista haluavat kokeilla”, Matikka kertoo.

Kokonaan uusina avauksina avustettiin kahta julkaisuhanketta. Toinen kirjoista kuvaa rautatieasemapuistoja, jotka ovat Suomessa ainutlaatuista rakennus- ja kulttuuriperintöä, toinen kertoo 1930-luvulla valmistuneen Elinoren veneen korjaustyön etenemisestä, suunnitelmien muutoksista, vaikeuksista, oppimisesta ja lopputuloksesta.

Avustuksilla tuetaan liikenteen kulttuuriperintökohteiden asianmukaista hoitoa ja käyttöä. Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka ylläpitävät, tallentaa ja jakaa avoimesti työalan osaamista ja ymmärrystä. Avustettavien kohteiden käytön edellytetään mm. olevan aktiivista, osallistavaa ja tasa-arvoista. Lisäksi huomioidaan mm. kohteen käytön vaikutus liikenteen kulttuuriympäristöjen säilymiseen, kulttuurimatkailuun ja ympäristökuormitukseen.

Jokainen hakemus pisteytettiin laadullisin perustein. Arvioinnin suorittivat Museoviraston nimeämät asiantuntijalautakunnat. Myönnettävän avustuksen suuruus oli 50 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, poikkeustapauksina tutkimus-, koulutus-, inventointi-, julkaisu ja infrahankkeet, joissa avustuksen osuus oli 75 prosenttia.

Vuonna 2023 avustusta liikenteen kulttuuriperintöhankkeet Museoviraston verkkosivuilla