Museoviraston digitointisuunnitelma ohjaa kansalliskokoelmien digitointia ja julkaisua
Museoviraston digitointisuunnitelma vuosille 2023–2026 on julkaistu. Suunnitelma pohjautuu Museoviraston strategiaan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuriperintöstrategia 2030:n yleisiin linjauksiin.
Digitointisuunnitelmassa määritellään Museoviraston ja siihen kuuluvan Suomen kansallismuseon kokoelmien digitoinnin toteutustavat ja tavoitteet yleisellä tasolla. Tätä digitointisuunnitelmaa täydentävät Museoviraston ja Suomen kansallismuseon kokoelmayksiköiden yhdessä vuosittain laatima käytännön tason digitointisuunnitelma, jossa määritellään yhteiset aikataulut ja digitoinnin toteutustavat.
Digitointisuunnitelma ei sisällä tarkempia prosessikuvauksia tai ohjeistuksia digitoinnin toteuttamiseen. Tarkemmat ohjeet löytyvät omina dokumentteinaan, ja niitä täydennetään tarpeen mukaan.
Digitointisuunnitelman keskeisimmät linjaukset:
- Kokoelmia digitoidaan etukäteen tehdyn vuosisuunnitelman mukaisesti.
- Digitoinnissa pyritään massamuotoisuuden lisäämiseen ja prosessien tehostamiseen.
- Kokoelmien digitoinnin ja osaamisen kehittämisessä keskitytään kuviin ja esineisiin.
Massamuotoinen digitointi tarkoittaa samankokoisten ja samanlaatuisten objektien digitoimista kerralla sekä sitä, että jokainen työprosessi on ennalta hyvin suunniteltu ja valmisteltu.
Museoviraston aineistoja digitoidaan ja hallitaan FAIR-periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että digitoitujen kokoelmien tulisi olla
- löydettävissä (findable)
- saavutettavissa (accessible)
- yhteentoimivia (interoperable)
- uudelleen käytettävissä (re-usable).
Valtavan kokoelman hallinta ja digitointi vaatii suunnitelmallisuutta
Museoviraston tehtävänä on säilyttää kulttuuriperintöä ja jakaa tietoa. Museoviraston kokoelmat kokonaisuudessaan käsittävät kuvakokoelmat, arkeologiset kokoelmat sekä kulttuurihistorialliset esinekokoelmat. Suomen kansallismuseo vastaa Suomen alueen kulttuurihistoriallisista esinekokoelmista. Molemmat pyrkivät edistämään kansallisten kokoelmien tunnettuutta, avointa käyttöä ja vaikuttavuutta niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti.
Museoviraston ja Suomen kansallismuseon kokoelmien ja arkiston laajuus on valtava. Kuvakokoelmia on noin 22 miljoonaa objektia ja esinekokoelmia noin 2 miljoonaa objektia. Esinekokoelmista Suomen kansallismuseon kokoelmaesineitä on 575 000 kappaletta, ja loput noin 1,5 miljoonaa esinettä kuuluvat Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin.
Museovirastolla on lisäksi omaan toimintaan liittyvä arkisto sekä kaikille avoin museoalan tieteellinen erikoiskirjasto. Museoviraston arkisto hallinnoi yli 140 vuoden aikana muodostunutta arkistoaineistoa, joka on osa Suomen kansallista kulttuuriperintöä. Viranomaisasiakirjojen digitointia määrittelevät erikseen Kansallisarkiston digitointimääritykset. Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut-osasto tuottaa myös digitaalista aineistoa ja tietoa osana omaa toimintaansa.
Museoviraston digitointisuunnitelmassa määritellään tapoja ja periaatteita koko Museoviraston ja Suomen kansallismuseon kokoelmien digitointityöhön. Kokoelma-aineistojen digitointi käsittää analogisessa muodossa olleiden kokoelmien tallentamisen digitaaliseen muotoon eri järjestelmiin.