Ikonostaasi.. Kuvaaja: Soile Tirilä, Museovirasto

Uspenskin katedraalin ikonostaasi saa arvoisensa kunnostuksen

Kulttuuriympäristö, Museovirasto, Rakennettu kulttuuriympäristö, Restaurointi

Uspenskin katedraalin (1868) ikonostaasin kunnostushanke alkaa jo näkyä myös kirkossa vieraileville. Museovirasto ja Valamon konservointilaitos ovat mukana tässä vuosia kestävässä haasteellisessa, lohkoittain etenevässä ja hitaassa kunnostustyössä. Katedraalin kirkkosalin ja alttarihuoneen välissä olevalla korokkeella sijaitsee Suomessa poikkeuksellisen kookas, koko itäseinän pituinen, kaksikerroksinen ja kolmiovinen ikonostaasi.

Ikonostaasin pilasterein, palkein ja kaarin jäsennelty ja runsain kultauksin koristeltu runko-osuus muodostaa kehykset 22 pääosin kankaalle öljyvärein maalatulle ikonille. Ne on maalannut italialaisvaikutteiseen tyyliin pietarilainen taidemaalari, akateemikko Pavel Šiltsov katedraalin valmistumisvuonna 1868. Ikonostaasi edustaa akateemista ikonimaalausta ja on esimerkki pietarilaisesta italialaisvaikutteisesta ikonimaalauksesta. Sen taidokkaasti koristeleikattu, kultauksin ja maalatuin yksityiskohdin koristeltu runko valmistettiin niin ikään Pietarissa.  

Ikonostaasin keskiosa kohoaa sivuja korkeammalle, ja tällä alueella olevat ikonit ovat kookkaampia kuin sivuilla. Alin kerros muodostuu kuninkaanovien lisäksi kymmenestä ikonista. Kuninkaanovien ympärille sommitellut ikonit muodostavat ikonostaasin ytimen. Ovien oikealla puolella on Kristuksen, vasemmalla Marian ja yläpuolella Ehtoollisen ikoni, jonka päällä, ylimpänä on Kristuksen ikoni.  

Ikonostaasista on työn valmisteluvaiheessa tehty ansiokas taide- ja rakennushistoriallinen selvitys (Hanna Kemppi 2015). Lisäksi kohteesta on useamman eri konservointi- ja kultausalan yrityksen tekemiä konservointikartoituksia ja -suunnitelmia. Ikonostaasin maalatuille puupinnoille on myös tehty pieniä esiinottoja, jotta saataisiin selville rungon eriaikaiset väritykset.   

Varsinainen näkyvä kunnostustyö alkoi vuoden 2018 alussa. Se aloitettiin kirkonisien toiveesta ikonostaasin keskiosasta, kuninkaanovista ja niiden molemmin puolin sijaitsevista ikoneista. Ikonostaasin kultauksia ei kokonaan uusita, vaan työ tehdään vanhaa säilyttäen, niin paljon kun esteettisesti on mahdollista. Apilanlehtipäätteisellä latinalaisella ristillä ja taidokkain puuleikkauksilla koristellut kuninkaanovet ja ensimmäiset konservoidut ikonit: Kristus Vapahtaja, Jumalansynnyttäjä, sekä arkkienkelit Mikael ja Gabriel asennettiin juuri itsenäisyyspäivän alla paikoilleen. Museoviraston valokuvaaja Soile Tirilä oli paikalla ja kuvasi tilaisuuden.  

Kuninkaanovien himmenneet kultaukset on palautettu loistoonsa, ovien viereiset ikonit on puhdistettu ja niiden kupruilevat pinnat suoristettu. Huima ero on nyt nähtävissä kunnostettujen ja vielä kunnostusta odottavien ikonien välillä.  

Ikonostaasi on kokonaistaideteos ja siksi Valamon konservointilaitos on päävastuussa sen kunnostustyöstä. Kokonaisuudesta kuitenkin keskustellaan ja työt katselmoidaan yhteistyössä Museoviraston kanssa. Ikonien konservointi tehdään Valamon konservointilaitoksella Antti Narmalan johdolla. Ikonostaasin runkorakenne korjataan pääosin paikan päällä, ja siitä huolehtivat kultausten osalta Harri Virtasen kultaamo/kehystysliike sekä Konservointi Helle ikonostaasin maalattujen pintojen osalta.   

Lisätietoja
Intendentti Ulla Setälä, Museovirasto, puh. 0295 33 6287, ulla.setala@museovirasto.fi

 

Mediakuvat
Kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön, muu käyttö on kielletty. Julkaistaessa on mainittava lähde ja valokuvaajan nimi.  

Kuvat: Soile Tirilä, Museovirasto