Rakennus tyhjillään? Ratkaisuja säilyttämiseen ja kustannusten hallintaan
Tyhjilleen jääneitä rakennuksia ei tarvitse purkaa ylläpitolämmityksen korkeiden kulujen vuoksi. Tarjolla on rakenteiden kuivana pitämiseen perustuvia ratkaisuja, joilla voi säästää jopa 90 prosenttia energiankulutuksesta ja -kustannuksista sekä pitää rakenteet kunnossa. Energiaa ja euroja oleellisesti säästävien ratkaisujen turvin rakennusten jatkokäyttöä voi suunnitella kaikessa rauhassa. Kuivanapito soveltuu myös lämmittämättömien rakennusten olosuhdehallintaan. Menetelmä on kehitetty jo 1990-luvulla, mutta tietoisuus siitä on varsin vähäistä.
Tyhjilleen jäävän rakennuskannan kysymyksiä joudutaan yhä useammin pohtimaan niin kuntien, muiden julkistoimijoiden kuin yksityisten ja yritystenkin päätöksenteossa. Ajassamme yhteistä kiinteistöomaisuutta jää pois käytöstä, eikä uutta käyttötarkoitusta ole välittömästi tarjolla.
Vastaavien ongelmien parissa painittiin 1990-luvun laman jälkimainingeissa, jolloin valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva kehitti ongelmaan energiaa ja rahaa säästävän sekä kiinteistöomaisuuden kunnossa pitävän ratkaisun: rakennusten kuivasäilönnän.
Kuivasäilytysmenetelmiä on markkinoilla tänäkin päivänä. Tietoisuutta niistä tarvitaan lisää, jotta tyhjilleen jäävän rakennuskannan kohtaloa ei ratkottaisi lyhytnäköisesti purkamalla. Teknisesti yksinkertaisella, helposti toteutettavalla ja heti saatavilla olevalla ratkaisulla voidaan ottaa aikalisä kiinteistövarallisuuden tulevaisuuden perusteelliselle puntaroinnille ja samalla säästää oleellisesti ylläpitokustannuksissa. Säästyvä energia tarkoittaa myös merkittävää ilmastopäästöjen vähenemistä.
Rakenteet pysyvät kunnossa ja kiinteistöomaisuuden arvo säilyy
Kuivasäilytyksessä rakenteiden kunnossa pitäminen perustuu siihen, että rakennuksen sisäilman suhteellinen kosteus pidetään riittävän alhaisena. Yksinkertaisimmillaan rakennukseen asennetaan kuivain, kosteutta mittaava etäluettava seurantalaite sekä ilmasta kerätyn kosteuden poistoputki tai -puhallin. Suuremmassa rakennuksessa kuivaimia voi olla useita ja kuiva ilma jaetaan rakennuksen eri tiloihin kevyellä muovisukalla.
Rakennuksen oma lämmitysjärjestelmä voidaan sulkea kokonaan, sillä lämpötila ei ole määräävä tekijä rakenteiden keston kannalta. Kun rakennuksen putket ja järjestelmät on tyhjennetty vedestä, tilojen ja rakenteiden lämpötilan voidaan antaa seurata ulkoilman lämpötilaa, vaikka reilusti pakkaselle. Routariski ratkaistaan tarvittaessa lämmittämällä koko rakennuksen asemesta kohdennetusti alapohjaa. Sisäilman kosteutta seurataan etänä ja poikkeamiin reagoidaan. Menetelmällä on pystytty pudottamaan ylläpitokustannukset noin kymmeneen prosenttiin verrattuna perinteisesti käytettyyn rakennusten peruslämmitykseen.
Kuivanapito olosuhteiden hallinnassa
Tyhjillään olevien rakennusten lisäksi Suomessa on muitakin rakennuksia, jotka ovat ympärivuotisesti kylmillään tai talvikaudella peruslämmöllä. Kuivasäilytys soveltuu myös niissä käytettäviksi.
Rakennusperintöalalla kuivanapitoa on käytetty keinona hallita
olosuhteita arvokkaissa museokohteissa. Seurasaaressa hyvä esimerkki on
lämmittämätön rankarunkoinen Florinin huvimaja 1850-luvulta. Sen
sisätiloissa on säilynyt harvinainen maisematapetti, joka asettaa
olosuhteille kovat vaatimukset. Rakennukseen on sijoitettu
sorptiokuivain, joka käynnistyy automaattisesti sisäilman kosteuden
noustessa määritellyn tason yli. Vastaavia kuivaimia käytetään myös
majakkalaiva Kemissä.
Kuivanapitoon voidaan hyödyntää myös lämpöpuhallinta. Markkinoilla on erityisesti kesämökeille ja muihin pieniin kohteisiin kehitetty kuivanapitolämmitys. Säätölaite kytkee siihen liitetyn lämmityslaitteen päälle vain tarvittaessa, jolloin lämpötila nousee ja suhteellinen kosteus laskee. Lämmitysenergiankulutus saadaan näin pidettyä alhaisena.
Erilaisia ratkaisuja tarvitaan, sillä ilmastonmuutos muuttaa kosteusolosuhteita vuosi vuodelta haastavammiksi.
Tarvitaan uudelleenajattelua ja tietoa vaihtoehdoista
Viime vuosikymmenen aikana yleistynyt tapa ratkaista tyhjilleen jäämisen ongelma purkamalla johtaa rakennusten kertakäyttöisyyden kierteeseen, jollaiseen ei ekologisista, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista syistä ole varaa. Kuivasäilytysjärjestelmien käyttöönottoa haastavat edelleen totutut toimintamallit ja asenteet. Tietoisuutta vaihtoehdoista tarvitaan kiinteistöalalla ja etenkin rakennusten tulevaisuutta pohtivien päättäjien keskuudessa.
Hyvät esimerkit rohkaisevat ajattelemaan uudelleen. Kuivasäilytys säästää ympäristöä, energiaa ja siten myös rahaa, kun tyhjien rakennusten lämmityskustannukset saadaan ajettua alas. Kustannukset pienenevät niin merkittävästi, että rakennusten ylläpito ei jää kustannuksista kiinni. Olemassa oleva rakennuskanta tulee nähdä suurena mahdollisuutena, joka tulee olemaan kullan arvoinen, kun rakentamiselle asetetut ilmasto- ja ympäristövaatimukset kovenevat.
Museovirastossa rakennusten kuivana pitämisen ratkaisuja seurataan kiinnostuneina. Aiheesta ja käyttöön otetuista esimerkeistä jaetaan jatkossa lisää tietoa muun muassa korjaustaito.fi-sivustolla.
Reetta Nousiainen ja Minna Aarnio
Museovirasto
Lähteet
Kiinteistöjen kuivasäilytys - Polygon Group
Kuivanapito asuntovaunuun, mökille, varastoon - Sähkön säästö
MOTIVA. Tyhjillään olevan rakennuksen kuivasäilöntä. Tietokortti 1990-luvun puolivälistä, ei päiväystä.
Munters 1994. Kiinteistöjen kuivasuojaus.