Rakennussuojelun historiaa: Alvar Aallon kotitalo ja Ateljee

Alvar ja Aino sekä Elissa Aalto rakennuttivat 1930–1960-luvuilla kotinsa ja toimistonsa käyttöön kaksi rakennusta Helsingin esikaupunkiin, Munkkiniemeen. Talojen erityinen historia työskentelyn paikkoina sekä modernin rakennusperinnön suojelun tärkeinä etappeina huomioitiin laadittaessa UNESCO:lle tammikuussa 2025 jätettyä, Aallon arkkitehtuuria esittelevän Aalto Works -maailmanperintöesityksen.

Modernin perheen koti ja työpaikka

Helsinkiin muuttanut nuori arkkitehtipariskunta Aino ja Alvar Aalto hankkivat vuonna 1935 omakotitaloaan ja toimistoaan varten tontin Riihitieltä. Seuraavana kesänä valmistunut rakennus on erinomainen varhainen esimerkki Aallon modernismista, joka eritytyi ankarasta keskieurooppalaisesta funktionalismista.

Aaltojen arkkitehtitoimisto sijaitsi kotitalon yhteydessä 1950-luvun puoliväliin saakka. Jälleenrakentamisen kaudella toimisto alkoi kasvaa. Pian Aino Aallon kuoleman jälkeen elokuussa 1949 toimistoon saapui uusi työntekijä, arkkitehti Elsa Mäkiniemi. Hänestä tuli vuonna 1952 solmitun avioliiton myötä Elissa Aalto – ja sittemmin talon pitkäaikaisin asukas. Kotitaloon tehtiin sen vaiheiden aikana vain yksittäisiä keveiden seinien muutoksia sekä irto- ja kiintokalustuksen täydennyksiä, ja kokonaisuus säilytettiin tietoisesti eheänä.

Toisessa Munkkiniemeen sijoittuvassa hankkeessa toimistolle suunniteltiin uudet tilat Tiilimäelle, kävelymatkan päähän kotitalolta. Vuonna 1955 valmistuneen ateljeerakennuksen arkkitehtuuri rakentaa siltaa klassismin ja modernismin muotokielten välille. Enimmillään toimisto työllisti noin 40 henkilöä ollen alallaan maan suurimpia. Kaikkiaan noin 300 arkkitehtia ympäri maailmaa työskenteli toimistossa sen 70-vuotisen historian aikana.

Säätiö jatkuvuuden turvaksi

1900-luvun kuluessa uusia muotoja saaneen kansalaisten aktiivisuuden myötä myös rakennussuojelu kehittyi ja vahvistui. Tähän kehitykseen liittyy säätiö, jonka perustivat Aallon ystävät tämän 70-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1968. Seuraavana vuonna vahvistetussa säädekirjassa Alvar Aalto -säätiön tarkoitus määritellään seuraavasti: ”Säätiön tarkoituksena on toimia arkkitehtuurin hyväksi taidemuotona erityisesti ottamalla huomioon Alvar Aallon teokset ja tavoitteet.” Säädekirjan mukaan tarkoitusta toteutetaan muun muassa ”edistämällä Alvar Aallon arkkitehtonisten töiden, niin luonnos- ja piirustusmateriaalin kuin rakennustenkin sekä tämän lisäksi veistosten ja maalausten säilymistä”. Samassa hengessä Jyväskylään oli päätetty perustaa Alvar Aalto -museo vuonna 1966.

Alvar Aalto kuoli 11.5.1976, minkä jälkeen säätiö alkoi Elissa Aallon myötävaikutuksesta vaalia aiempaa määrätietoisemmin Aallon ja arkkitehtitoimiston perintöä. Hänen edistämänään Alvar Aalto -säätiö, Rakennustaiteen museo ja Rakennustaiteen seura tekivät 3.10.1977 esityksen Kotitalon suojelemisesta. Tuolloisen suojeluprosessin mukaisesti Valtioneuvoston 18.2.1982 vahvistama päätös teki Kotitalosta 39. rakennussuojelulain nojalla suojellun kohteen Suomessa. Moderneista rakennuksista oli ennen tätä suojeltu ainoastaan purku-uhan alla ollut Jalmari ja Selma Syvähuokon talo Salossa.

Alvar Aalto -säätiö lunasti 1980-luvun puolivälissä Ateljeen omistukseensa, ja siitä tuli sekä Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n että säätiön toimipiste. Samoihin aikoihin muotoiluesineiden tekijänoikeudet siirtyivät säätiölle. Elissa Aallon menehdyttyä 12.4.1994 arkkitehtitoimisto lopetettiin. Tämän jälkeen Ateljee on palvellut säätiön toimipaikkana ja arkkitehtuurinähtävyytenä. Arkkitehtitoimiston aineistot hankittiin säätiölle 1990-luvun kuluessa.

Kotitalo ostettiin säätiölle vuonna 1997, ja rakennus restauroitiin vaiheittain. Säätiön omistuksen ensimmäisinä vuosina talo avattiin yleisölle ja sille mietittiin aktiivisesti muitakin käyttöjä, sillä pelkkä museokäyttö ei tuolloin tuntunut riittävältä. Säätiön toiminta vahvistui seuraavan vuonna, jolloin myös Jyväskylään vuonna 1973 valmistuneeseen uudisrakennukseen avattu Alvar Aalto -museo siirtyi kaupungilta säätiön hallintaan.

Vuoden 2020 alusta Alvar Aalto -säätiö on toiminut Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön valtakunnallisena vastuumuseona.

Käytön ja suojelun yhdistelmä

Nykyisinkin Kotitalon säilyttäminen ja avoinnapito ovat keskeinen osa säätiön toimintaa, ja huoli museokäytön riittävyydestä osoittautui turhaksi. Kotimuseona ylläpidetyssä talossa on vieraillut runsaat 15 000 kävijää vuodessa. Museoille ominaiseen tapaan keskeisimpien tilojen irtaimisto ei ole käytössä.

Ateljee sen sijaan on edelleen toiminnallinen rakennus, jonka julkisuvut oli suojeltu asemakaavassa vuonna 1996. Toimistotaloa ei kuitenkaan suojeltu rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla ennen kuin Aalto-säätiö esitti toimistonsa suojelua 23.3.2021. Uudenmaan ELY-keskuksen 15.10.2024 päivätyllä päätöksellä suojeltiin myös rakennuksen irtainta sisutusta ja irtokalustusta. Kotitalon suojelun jälkeen kuluneen runsaan 40 vuoden aikana lailla rakennusperinnön suojelemisesta ja sitä edeltäneillä laeilla on ehditty suojella vajaat 400 eri-ikäistä kohdetta, joista noin viisi prosenttia on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen.

Ateljeen käytössä ja suojelupäätöksessä yhdistyvät kulttuuriperinnön eri puolien – materiaalisen ja aineettoman – säilyttämisen tavoitteet. Alkuperäisiksi on nähty kaikki arkkitehtitoimiston käytön aikana muodostuneet kerrostumat, ja niitä vaalitaan määrätietoisesti. Silti kalusteet ovat työntekijöiden, opastetuilla kierroksilla kävijöiden ja tapahtumavierailijoiden päivittäisessä käytössä. Alkuperäisen kalustuksen periaate jatkuu siten, että suojelupäätöksessä osoitetuissa tiloissa ylläpidetään vakiintuneita huonekaluja eikä niihin pysyväisluonteisesti tuoda toimistonaikaisista kalustuksista poikkeavia mallistoja.

Erilaisia vaalimisen tapoja

Kotitalo ja Ateljee ovat kiinnostava pari, joka kertoo kahdesta erilaisesta – ja toimivasta – modernin arkkitehtuurin pitkäjänteistä säilyttämisen lähestymistavasta. Toimintatavat ovat muovautuneet ja kehittyneet vuosikymmenten kuluessa, mutta Elissa Aallon aloittama aktiivinen ja kokonaisuuksia ymmärtävä vaalimisen linja on jatkunut. Molemmat helsinkiläiskohteet ovat olleet uudistamassa maamme rakennussuojelun keinoja: Kotitalo oli ensimmäisiä suojeltuja moderneja rakennuksia ja Ateljee on pioneeri irtokalustuksen suojelussa.

Rakennusperintökohteiden rinnalla ja niiden vaalimisen tukena museon ja säätiön kokoelmien rooli on ollut keskeinen. Osa Aallon kulttuuriperinnön vaalimisen kirjoa ovat myös Artekin ja Iittalan valikoimissa olevien ja olleiden huonekalujen, kankaiden ja lasiesineiden mahdollistama kohteiden käyttökalustaminen. Kun arkistot ja aineistot ovat säätiön ylläpitäminä myös kansainvälisesti saavutettavia, Aaltojen perinnön monitahoinen kokonaisuus on maailman mittakaavassa ainutkertainen.

Jonas Malmberg ja Juhana Lahti
Museovirasto

Auta keräämään tietoa vuonna 2025 merkityksellisenä pidetystä rakennusperinnöstä!

Osana rakennetun perinnön teemavuotta ympäristöministeriö järjestää kampanjan, jossa voi kertoa itselleen tärkeästä rakennusperinnöstä, joka ei ole virallisilla listoilla tai edes suojeltua.

Kohde voi olla mikä tahansa itselle tärkeä rakennus tai paikka, kuten oma asuinalue, lähipuisto, harrastuspaikka tai matkakohde. Ilmoita kohde mukaan: Rakennettu perintömme -kyselyssä ja valokuvaa se Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailussa syyskuussa.