Museoalan Teemapäivät 2020

Kooste Museoalan Teemapäiviltä 2020

Museoviraston vuosittaiset Museoalan Teemapäivät 2020 järjestettiin maksuttomana verkkotapahtumana. Seminaari jatkoi vuoden 2019 Teemapäivien keskustelua tulevaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta sekä siitä, mitä museot voivat tehdä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Käytännön tekeminen ja muutoksen pohtiminen olivat Teemapäivien keskeisiä ajatuksia. Millaiset vaikuttamismahdollisuudet museoilla on? Mitä museoiden pitäisi tehdä toisin?

Teema: Suunnan muutos
Ajankohta: 26.10.2020
Paikka: Verkkotapahtuma
Järjestäjä: Museoalan kehittäminen, Museovirasto
Twitter: #teema20
Instagram: museoalanteemapäivät
Facebook: Museoalan Teemapäivät

Teemapäivät 2020 järjestettiin ensimmäistä kertaa kokonaan verkkotapahtumana. Seminaariin oli ilmoittautunut 571 osallistujaa.

Seminaariohjelma ja puhujien esittelyt luettavissa täältä (ei saavutettava pdf).

Seminaariohjelma ja puhujien esittelyt luettavissa täältä (saavutettava pdf).

Riikka Paloniemi, Anni Granroth, Lotta Toivonen, Otto Tähkäpää. Kuvaaja: Kaj Widell, Miikka Pirinen / Sitra, Annukka Pakarinen
Riikka Paloniemi (Kuva: Kaj Widell), Anni Granroth, Lotta Toivonen (Kuva: Miikka Pirinen, Sitra), Otto Tähkäpää (Kuva: Annukka Pakarinen)

Maailma on jatkuvassa muutoksessa. Yllättävät ja nopeat muutokset ja kriisit vaikuttavat maailmassa niin organisaatioiden toimintaan kuin ihmisten arkeen. Millaisessa maailmassa elämme tällä hetkellä? Onko nyt oikea hetki rakentaa vastuullista tulevaisuutta?

Teemapäivien ensimmäisessä osiossa kuultiin kolme asiantuntijanäkökulmaa maailman tilaan. Suomen Ympäristökeskuksen Riikka Paloniemi käsitteli kestävän käyttäytymisen muutosta yksilöiden, ryhmien ja käytäntöjen näkökulmasta. Tulevaisuuskoulun Otto Tähkäpää pohti puheenvuorossaan vaihtoehtoisten tulevaisuuksien merkitystä muuttuvassa maailmassa. Lotta Toivonen Sitralta tarkasteli digitalisaation kestävää hyödyntämistä teknologioiden ympäristövaikutuksia kuvaavan tiedon kautta. Moderaattorina toimi Luomuksesta Anni Granroth, jonka vetämässä loppukeskustelussa tarkasteltiin osiossa nousseita ajatuksia museokentän näkökulmasta.

Näkökulmat:

  • Riikka Paloniemi, Suomen Ympäristökeskus: Kestävyysmurros ja kestävän käyttäytymisen muutos
  • Otto Tähkäpää, Tulevaisuuskoulu: Mitä jos? - Uusi suunta tulevaisuudelle
  • Lotta Toivonen, Sitra: Digitaaliset palvelut kestävän kehityksen näkökulmasta


Harri Nyman, Leena Furu-Kallio, Reetta Kalajo, Paula Toppila, Niklas Kaskeala, Susanna Eklund, Anssi Ahlgrén, Saara Korpela, Heikki Häyhä. Kuvaaja: Antoin Soinne, Ilari Järvinen, Ella Tommila, Veikko Somerpuro, Koski Syväri / Compensate, Anna Niemelä, Pirje Mykkänen / Kansallisgalleria, Helka Miettunen, Janette Aho
Harri Nyman (Kuva: Anton Soinne), Leena Furu-Kallio (Kuva: Ilari Järvinen), Reetta Kalajo (Kuva: Ella Tommila), Paula Toppila (Kuva: Veikko Somerpuro), Niklas Kaskeala (Kuva: Koski Syväri, Compensate), Susanna Eklund (Kuva: Anna Niemelä), Anssi Ahlgrén (Kuva: Pirje Mykkänen, Kansallisgalleria), Saara Korpela (Kuva: Helka Miettunen), Heikki Häyhä (Kuva: Janette Aho)

Muutokset pakottavat myös museot löytämään uusia, kestäviä toimintatapoja. Nyt on oikea hetki rakentaa kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta. Mitä konkreettista museot voivat tehdä tulevaisuuden eteen? Millaiset vaikuttamismahdollisuudet museoilla on? Mitä museoiden pitäisi tehdä toisin?

Seminaarin toisessa osiossa moderaattori Heikki Häyhä Metropoliasta haastatteli keskustelijoita ja haastoi miettimään muutosta. Osion aikana kuultiin neljä dialogia, joissa kurkistettiin käytännön toimiin, joita kulttuuriorganisaatioissa on jo tehty kestävämmän tulevaisuuden eteen.

Mikä on Kansallisgallerian kehittämä Vihreä kädenjälki -työpaja ja minkälaisia kokemuksia Espoon modernin taiteen museo EMMAlla menetelmästä on? Minkälaista uutta osaamista IHME Helsingin, Framen, HIAPin ja Mustarindan palkkaama ekokoordinaattori on tuonut alalle? Miten Kansallismuseossa ja Kansalliskirjastossa on huomioitu erilaisten digitaalisten palveluiden ja digitointien kestävyys? Kuinka kulttuuriperintö valjastetaan ilmastovaikuttamisen välineeksi? Esimerkkeinä ilmastovaikuttamisen välineiksi toimivat Tuusulan museon Luminaari- ja Protect Our Winters Finland ry:n Pelastetaan talvet -hankkeet.

Dialogit:

  • Vihreä kädenjälki, pienistä teoista suuriin tekoihin
    Reetta Kalajo, EMMA- Espoon modernin taiteen museo
    Anssi Ahlgren, Kansallisgalleria
  • Ekokoordinaattori uutena osaajana
    Saara Korpela, IHME Helsinki
    Paula Toppila, IHME Helsinki
  • Kestävää digiä
    Leena Furu-Kallio, Kansallismuseo
    Susanna Eklund, Kansalliskirjasto
  • Kulttuuriperintö ilmastovaikuttamisen välineenä
    Harri Nyman, Tuusulan Museo
    Niklas Kaskeala, POW


Mari Viita-aho, Hilary Jennings, Arto O. Salonen. Kuvaaja: Tuukka Kaila, Juha Törmälä
Mari Viita-aho (Kuva: Tuukka Kaila), Hillary Jennings, Arto O. Salonen (Kuva: Juha Törmälä)

Tulevaisuus tulee väistämättä olemaan erilainen, mutta voisiko se olla parempi kuin nykyhetki. Millaista tulevaisuutta me museoissa haluamme rakentaa? Millainen olisi hyvä ja merkityksellinen tulevaisuus? Mitä voisimme tehdä sen rakentamisen eteen?

Seminaarin viimeisessä osiossa kuultiin kaksi innostavaa keynote-puheenvuoroa. Hilary Jennings Happy Museumista toi kansainvälistä näkökulmaa museoiden roolista kestävän kehityksen edistämisessä. Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta ohjasi katsojien ajatukset hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Osiota moderoi Mari Viita-aho Helsingin yliopistosta.


Jälkilöylyt järjestettiin seminaarin seuraavana päivänä 27.10.2020. Näissä maksuttomissa keskustelutilaisuuksissa jatkettiin Teemapäivien ajankohtaisten aiheiden käsittelyä eri näkökulmista.

Jälkilöylyjen järjestäjinä olivat Helsingin taidemuseo HAM, Helsingin kaupungin museo, Suomen museoliitto, Suomen valokuvataiteen museo, Suomen metsämuseo Lusto, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto.

Jälkilöylyt 2020: