Kansainvälisiä yhteistyöhankkeita

Hankeyhteistyö on osa Museoviraston kansainvälistä toimintaa. Hankkeissa kehitetään ja kootaan tietoja hyvistä käytännöistä ja saadaan tietoja kehityssuunnista hyödynnettäväksi ja huomioitavaksi myös Suomen kulttuuriperintöalan kehittämistyössä.

EU-hanke Baltic History Beneath Surface: Underwater Heritage Trails In Situ and Online (BALTACAR)

BALTACAR on Viron, Ruotsin ja Suomen kolmivuotinen, EU-rahoitteinen yhteisprojekti, joka tähtää ainutlaatuisen vedenalaisen kulttuuriperinnön turismipotentiaalin hyödyntämiseen Itämeren alueella. Tavoitteena on edistää kulttuurimatkailua muinaisjäännöksille niiden alkuperäisessä ympäristössä, merenpohjassa in situ, parantaa hylkyjen saavutettavuutta ja lisätä kiinnostusta vedenalaista kulttuuriperintöä kohtaan. BALTACARin puitteissa etsitään tuoreita tapoja kertoa vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä sekä edistää hylkyjen suojelua niin sukeltavan kuin ei-sukeltavankin yleisön keskuudessa. Projektia koordinoi Viron Muinsuskaitseamet (National Heritage Board) ja projektikumppaneina hankkeessa toimivat Museoviraston lisäksi Virosta sukelluskoulu Adrianto ja Lääne-Eesti turism, Ruotsista Sjöhistoriska Museet ja Haningen kunta sekä Suomesta sukelluskoulu Aalto. Ahvenanmaan Museibyrån on mukana projektia seuraavana partnerina (associated partner).

Suomen osalta suunnitelmissa on avata uusia vedenalaisia puistoja Hankoon ja Kemiönsaareen, mutta myös kehittää vuonna 2000 avattua hylkypuistoa Helsingissä. Tietoa tuodaan pohjasta pintaan ja arkistoista pop up -näyttelyihin muun muassa 3D-mallinnosten ja -printtien, opastaulujen ja niihin upotettujen NFC-tunnisteiden, opaskirjojen ja esitteiden sekä 360˚ -kuvauksella luotujen virtuaalisukellusten muodossa. Projektille luodaan interaktiiviset nettisivut, joille kootaan tietoa Suomen, Ruotsin ja Viron saavutettavimmista sukelluskohteista. Projektin etenemistä voi seurata myös sosiaalisen median välityksellä. Facebookista projekti löytyy hakusanalla Baltacar.

Projektin pääosassa ovat hyvin monenlaiset ja eriaikaiset hylyt Suomenlahden rannikolta. Mukana on muun muassa Suomen vanhin hylkypuisto, Helsingin Kronprins Gustav Adolf, jossa pääsee tutustumaan 1700-luvulla Kustaa III:n sodassa tuhoutuneen ruotsalaisen linjalaivan hylkyyn. Hangossa sukelletaan 1600-luvun hollantilaistyyppisen, viljalastissa olleen kauppa-aluksen historiaan ja Kemiönsaaressa 1800-luvun vanhaa merenkulkutraditiota edustaviin purjealuksiin. Virossa projektiin on valittu ensimmäisen maailmansodan aikana uponneita hylkyjä Hiidenmaan ja Saarenmaan edustalla ja Ruotsissa esitellään Dalarön lukuisia historiallisia hylkyjä.

Tiedon keruun ja jakamisen lisäksi projektiin kuuluu olennaisena osana puistojen infrastruktuurin kehittämistä: vedenalaisten ja maanpäällisten opaskylttien laadintaa, poijutusta sekä opasköysien kiinnitystä. Uusien ankkurointisysteemien ja opasteiden tarkoituksena on sekä suojella hylkyjä että edistää niihin kohdistuvaa vastuullista turismia. Muinaisjäännösten ja niiden ympärille luotujen puistojen kuntoa seurataan ja dokumentoidaan entistä systemaattisemmin. Hylyillä vierailevien sukeltajienkin toivotaan jakavan kuviaan ja havaintojaan sekä kertovan, mikäli hylyissä tai niiden rakenteissa on tapahtunut muutoksia.

Projektin kesto: 1.1.2017–31.12.2019

Yhteystiedot:
Riikka Alvik: riikka.alvik@museovirasto.fi
Päivi Pihlanjärvi: paivi.pihlanjarvi@museovirasto.fi
Hankkeen Facebook-sivu

Hankkeen osallistujat:
Muinsuskaitseamet (Museovirasto), Viro - Johtava partneri
Museovirasto, Suomi
Merihistoriallinen museo , Ruotsi
Adrianto Oy, Viro
Aalto Group, Suomi
Haningen kunta, Ruotsi
Länsi-Viron matkailutoimisto, Viro

Yhteistyökumppani:
Museibyrån, Ahvenanmaa

Rahoitus:
EU Central Baltic -ohjelma
Hankkeen kokonaisbudjetti: 1 633 242,71 €
EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto): 1 294 568,19 €
Museovirasto: 250 685,69 €
EAKR: 188 014,26 €




Tammisaaren saaristoa tutkimusveneeltä kuvattuna. Kuvaaja: Riikka Tevali
Tammisaaren saaristoa tutkimusveneeltä kuvattuna
BalticRIM-hanke luotsaa kulttuuriperinnön huomioimista merialuesuunnittelussa (Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management)

Merialueiden käyttö on voimakkaassa kasvussa. Perinteiset käyttötavat ja uudenlaiset, hyvinkin laaja-alaiset hyödyntämisen muodot kilpailevat samoista alueista. Merialuesuunnittelu (MSP) toimii keinona sovitella käyttömuotoja yli rajojen ja sektoreiden menevällä yhteistyöllä sekä edistää merialueiden käytön kestävyyttä ja meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Euroopan Unionin alueella tätä ohjaa merialuesuunnitteludirektiivi (2014/89/EU). MSP direktiivin toimeenpanon takaraja on vuosi 2021.

Kansallisten kulttuuriperintövirastojen alueellinen asiantuntijayhteistyö on nostanut esille Itämeren vedenalaisen kulttuuriperinnön poikkeuksellisen monipuolisuuden ja säilyneisyyden jopa maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Kulttuuriperintövirastojen, tutkijoiden ja merialuesuunnittelijoiden yhdessä valmistelema BalticRIM-hanke kehittää alueellisia ja kansallisia menetelmiä Itämeren merellisen kulttuuriperinnön huomioimiseen merialuesuunnittelussa. Museovirasto on ollut aloitteellinen jo BalticRIM -hankkeen valmisteluissa.

Hanketoimiin sisältyy tarvittavan kulttuuriperintötietopohjan työstäminen sekä -alueiden määrittely merialuesuunnittelun tarpeisiin sekä näiden menetelmien testaaminen pilottialueilla. Merialueiden eri käyttömuotojen konflikti- ja synergiatarkastelut ovat myös osa MSP -työkaluja. Hanke tekee yhteistyötä yli sektoreiden muiden merialuesuunnittelun ja kulttuurimatkailun hankkeiden kanssa. Samalla parannamme yhteistyössä merellisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä sekä tuemme ns. sinistä kasvua.

Hankkeen kansalliset kenttätyöt eripuolilla Suomen merialueita tuottavat uutta tietoa kulttuuriperinnöstä. Niillä kartoitetaan laajempia merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön alueita, erityispiirteitä ja yhdistäviä teemoja, kuten laivaloukkuja, historiallisia meritaistelualueita ja vedenalaisia kulttuurimaisemia. Kansallisissa työpajoissa sukeltajat, paikalliset toimijat ja asukkaat jakavat kokemuksiaan, näkemyksiään ja osaamistaan merellisestä kulttuuriperinnöstä ja vedenalaisesta maisemista. Sukeltajien suhdetta merelliseen ympäristöönsä kartoitetaan myös kävijäkyselyllä. Aineistoja ja kehitettyjä käytäntöjä tullaan hyödyntämään kansallisesti Suomen kolmessa merialuesuunnitelmassa, jotka rannikon maakuntien liitot laativat maaliskuun 2021 loppuun mennessä.

Hankkeen kumppaneina on Itämeren alueen kansallisia kulttuuriperintöhallinnon ja merialuesuunnittelun asiantuntijoita Saksasta, Suomesta, Virosta, Liettuasta, Puolasta, Tanskasta ja Venäjältä. Hanketta vetää Schleswig-Holsteinin osavaltion arkeologinen osasto. Suomesta mukana ovat lisäksi Metsähallitus ja Turun yliopisto. Ålands Landskapsregering Kulturbyrån, Kymenlaakson Liitto ja Suomen Sukeltajaliitto ovat hankkeen kansallisia liitännäisorganisaatioita.

Hanke alkoi syksyllä 2017 ja päättyy kesällä 2020. Hanke saa osarahoitusta EAKR Itämeren alueen ohjelmasta Interreg Baltic Sea Region. Itämeren alueen merialuesuunnittelua koordinoiva työryhmä HELCOM-VASAB tukee hanketta ja avusti sen kehittämisessä. Hanke on saanut EU Itämeristrategian kulttuurin prioriteettialueen lippulaivahankkeen statuksen. Euroopan komissio valitsi BalticRIMin Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 hankkeeksi.


Lisätietoa

BalticRIM-projektista:

submariner-network.eu
msp-platform.eu

Merialuesuunnittelusta Euroopan unionin alueella:
msp-platform.eu

Merialuesuunnittelusta Suomessa:
merialuesuunnittelu.fi