Hankeyhteistyö on osa Museoviraston kansainvälistä toimintaa. Hankkeissa kehitetään ja kootaan tietoja hyvistä käytännöistä ja saadaan tietoja kehityssuunnista hyödynnettäväksi ja huomioitavaksi myös Suomen kulttuuriperintöalan kehittämistyössä.
CHARTER – European Cultural Heritage Skills Alliance
CHARTER-hanke on eurooppalainen yhteistyöhanke, jossa tarkastellaan kulttuuriperintöalalla tarvittavaa asiantuntemusta ja osaamista koulutuksen ja työelämän näkökulmista.
Hankkeen tavoitteena on luoda kulttuuriperintöalalle pitkäkestoinen ja kattava osaamisstrategia. Yhteisen eurooppalaisen strategiatyön tähtäimenä on varmistaa kulttuuriperintöalan riittävä asiantuntemus ja osaaminen, jotta ala kykenee myös jatkossa vastaamaan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin.
Hanke käynnistyi tammikuussa 2021 ja kestää neljä vuotta. Hanke kokoaa yhteen Euroopan kulttuuriperintöalan johtavia koulutusorganisaatioita, verkostoja ja työnantajia. Museovirasto osallistuu asiantuntijana hankkeen sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä vastaa yhdessä Department of Housing, Local Government and Heritage’n (Irlanti) kanssa työpaketista, joka edistää hankkeen laatua ja arviointia.
LIVIND – Luova ja elävä kulttuuriperintö Pohjoisen ulottuvuuden alueiden voimavarana -hanke (Creative and living cultural heritage as a resource for the Northern Dimension region)
Museoviraston johtama LIVIND-hanke keskittyy elävän, aineettoman kulttuuriperinnön ja kestävän kehityksen välisiin kytköksiin ja siihen, miten elävä perintö voi tukea pohjoisten alueiden yhteisöjen hyvinvointia ja elinkeinoja noudattaen kestäviä ja eettisiä toimintatapoja. Hanke alkoi syyskuussa 2021 ja jatkuu kesään 2024. Sen päärahoittaja on ulkoministeriö.
LIVIND tuo yhteen yhdeksän Pohjois-Euroopan maata (Pohjoismaat, Baltian maat ja Puola) eri alue-edustuksineen, joiden välisiä verkostoitumisia ja kumppanuuksia se vahvistaa. Hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti verkkovälitteisyyttä, kuten webinaareja, verkkotyöpajoja ja yhteistä kehittämisalustaa, jotka tukevat erilaisten tahojen kuten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vaihtoa. Hankkeen kumppanimaissa toteutetaan kevään 2023 aikana yhteensä 20 pilottiprojektia. Lisäksi kootaan ja jäsennetään tutkimustietoa elävän perinnön kehittämistyön tueksi. Hankkeen lopuksi valmistuu verkosta saatava avoin tietopankki, johon kootaan hankkeen eri osioiden tulokset, hyviä käytäntöjä sekä kokemuksia pilottiprojekteista. Hankkeen yhteinen työskentelykieli on englanti.
Kaikki LIVIND-kumppanimaat ovat ratifioineet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen. Se velvoittaa maita tunnistamaan ja suojelemaan perinnettään yhteisölähtöisesti. Hanke huomioi lisäksi Faron sopimuksen, joka korostaa kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkitystä, sekä YK:n Agenda 2030 -ohjelman kestävän kehityksen tavoitteet.
Hankkeen rahoitus: Hankkeen kokonaisbudjetti on 463 000 euroa, josta ulkoministeriön osuus n. 84 %, Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahasta (IBA-rahoitus). Muita rahoittajia ovat Museovirasto ja Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus NDPC (Northern Dimension Partnership on Culture).
MOI! Museums of Impact
MOI! Museums of Impact -hankkeen tavoitteena on kehittää museoille niiden vaikuttavuutta tukeva eurooppalainen itsearviointimalli. Yhteishankkeeseen osallistuu yhteensä 11 partneria eri puolilta Eurooppaa, ja se kestää vuoden 2022 loppupuolelle. Museovirasto on hankkeen pääkoordinaattori.
MOI-hanke auttaa museoita kehittämään valmiuksiaan vastata muuttuvan, monimuotoisemman, digitaalisemman ja ikääntyvän yhteiskunnan tuomiin haasteisiin. Hankkeessa kehitettävä arviointimalli tukee museoita oman työnsä arvioinnissa ja työn kohdentamisessa strategisesti ja vahvuuksia hyödyntäen.
Uusi arviointimalli tarjoaa konkreettisen välineen organisaation sisäiseen vuoropuheluun, pohdintaan ja itsearviointiin erilaisten arviointialueiden ja arviointikysymyksien kautta. Mallin avulla ei mitata museoiden vaikuttavuutta tai arvioida toiminnan laatua, vaan se auttaa museoita tarkastelemaan ja kehittämään toimintaansa tavalla, joka lisää niiden vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Se auttaa museoita olemaan fokusoidumpia, joustavampia ja tehokkaampia toiminnassaan.
Malli rakentuu kehittävän arvioinnin käsitteeseen. Kehittävässä arvioinnissa ei mitata onnistumista tai suoritusta, vaan etsitään mahdollisimman vaikuttavia kehittämispolkuja toiminnan järjestelmällisellä ja yhteisellä tarkastelulla.
MOI-hankkeessa järjestetään kuusi osallistavaa ja avointa foorumia, joiden tarkoitus on yhdessä museoiden ja muiden toimijoiden kanssa luodata museoiden tulevaisuushaasteita ja tunnistaa teemoja, jotka ovat tärkeitä vaikuttavuuden kannalta. Foorumit on tarkoitettu tietyn alueen toimijoille, ja niitä tullaan järjestämään eri puolilla Eurooppaa erilaisten toimintaympäristöjen ymmärtämiseksi.
Mallin luonnosta tullaan pilotoimaan eri museoissa kautta Euroopan. Itsearvioinnista kiinnostuneet museot voivat hakea mukaan pilottiin hiukan myöhemmin hankkeen aikana. Hankkeen etenemistä voi seurata Facebook-sivuilla sekä hankkeen verkkosivujen kautta.
Associate Partners: AIM Association of Independent Museums, UK Danish Agency for Culture and Palaces, DK National Institute for Museums and Public Collections, PL Netherlands Museumregister Foundation, NL ICOM Austria, AT
CultureLabs-hanke edistää osallisuutta, digitaalisia ratkaisuja ja sosiaalista innovaatiota kulttuuriperintötyössä
CultureLabs on EU:n Horizon 2020 -rahoituksella toteutettava kolmivuotinen hanke, jossa on mukana yhdeksän organisaatiota kuudesta Euroopan maasta. Museovirastossa hankkeen toteutuksesta vastaavat Museoviraston Kuvakokoelmat ja Museoalan kehittämisen yksikkö.
Hankkeessa kehitetään innovatiivisia menetelmiä ja digitaalisia ratkaisuja sekä työkaluja osallistavaan kulttuuriperintötyöhön. Hankkeessa tuotettava kaikille avoin CultureLabs-verkkoalusta tarjoaa monipuolisia materiaaleja ja tukea osallistavien ja yhteistyöhön perustuvien hankkeiden toteuttamiseen. Tavoitteena on edistää erilaisia kulttuuriperintötyön yhteistyömuotoja ja sosiaalista innovatiivisuutta.
Yhteys kulttuuriperintöön edistää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvinvointia. CultureLabs-hankkeen keskiössä on eri kulttuuritaustoista tulevien kulttuuriperintö, ja heidän näkökulmansa kulttuuriin ja historiaan. Hanke pyrkii tavoittamaan maahanmuuttajataustaisia ryhmiä, joiden kulttuuriperintö ei ole edustettuna alan instituutioiden työssä Euroopassa ja Suomessa sekä tarjoamaan heille kokemuksia sekä mahdollisuuden luoda uutta kulttuuriperintöaineistoja käyttäen.
Hanke toteutetaan yhteistyössä kulttuuriperintöalan, muiden sektorien ja alojen toimijoiden sekä maahanmuuttajaryhmien kanssa. Eri sidos- ja kohderyhmien parissa tehdään tarve- ja kokemuskartoituksia, jotka ohjaavat hankkeen aikana kehitettävien ja testattavien osallistavien menetelmien reseptien suunnittelua. Hankkeen keskeisiin toimintatapoihin kuuluvat yhteiskehittämis- eli co-creation-menetelmät, joita hyödynnetään erityisesti Suomessa, Italiassa ja Iso-Britanniassa toteutettavissa piloteissa. Hankkeen tulokset kootaan CultureLabs-verkkoalustalle.
Suomessa toteutettavasta pilotista vastaa Museoviraston Kuvakokoelmat. Pilotissa tullaan käyttämään laajasti olemassa olevia kuva-aineistoja, joiden lisäksi pilottiin osallistuvat tuottavat uutta kuva-aineistoa osaksi kansalliskokoelmia. Pilotissa tarkastellaan kulttuuriperinnön merkitystä sekä muutosta, ja pyritään sitä kautta lisäämään suomalaisten ja Suomessa asuvien eri kulttuuritaustaisten ryhmien tietoisuutta toistensa kulttuuriperinnöstä.
Hankkeen kesto: 1.4.2018 – 31.7.2021
Yhteystiedot: Ismo Malinen: ismo.malinen@museovirasto.fi Pirjo Hamari: pirjo.hamari@museovirasto.fi Inkamaija Iitiä: inkamaija.iitia@museovirasto.fi
Hankkeen osallistujat: Institute of Communication and Computer Systems of the National Technical University of Athens, Kreikka – Johtava partneri Museovirasto, Suomi Sheffield Hallam University, Iso-Britannia People’s History Museum, Iso-Britannia COOSS Marche ONLUS scpa, Italia European Forum for Migration Studies, Saksa Platoniq, Espanja Fondazione Sistema Toscana, Italia Singular Logic, Kreikka
BalticRIM-hanke luotsaa kulttuuriperinnön huomioimista merialuesuunnittelussa (Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management)
Merialueiden käyttö on voimakkaassa kasvussa. Perinteiset käyttötavat ja uudenlaiset, hyvinkin laaja-alaiset hyödyntämisen muodot kilpailevat samoista alueista. Merialuesuunnittelu (MSP) toimii keinona sovitella käyttömuotoja yli rajojen ja sektoreiden menevällä yhteistyöllä sekä edistää merialueiden käytön kestävyyttä ja meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Euroopan Unionin alueella tätä ohjaa merialuesuunnitteludirektiivi (2014/89/EU). MSP direktiivin toimeenpanon takaraja on vuosi 2021.
Kansallisten kulttuuriperintövirastojen alueellinen asiantuntijayhteistyö on nostanut esille Itämeren vedenalaisen kulttuuriperinnön poikkeuksellisen monipuolisuuden ja säilyneisyyden jopa maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Kulttuuriperintövirastojen, tutkijoiden ja merialuesuunnittelijoiden yhdessä valmistelema BalticRIM-hanke kehittää alueellisia ja kansallisia menetelmiä Itämeren merellisen kulttuuriperinnön huomioimiseen merialuesuunnittelussa. Museovirasto on ollut aloitteellinen jo BalticRIM -hankkeen valmisteluissa.
Hanketoimiin sisältyy tarvittavan kulttuuriperintötietopohjan työstäminen sekä -alueiden määrittely merialuesuunnittelun tarpeisiin sekä näiden menetelmien testaaminen pilottialueilla. Merialueiden eri käyttömuotojen konflikti- ja synergiatarkastelut ovat myös osa MSP -työkaluja. Hanke tekee yhteistyötä yli sektoreiden muiden merialuesuunnittelun ja kulttuurimatkailun hankkeiden kanssa. Samalla parannamme yhteistyössä merellisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä sekä tuemme ns. sinistä kasvua.
Hankkeen kansalliset kenttätyöt eripuolilla Suomen merialueita tuottavat uutta tietoa kulttuuriperinnöstä. Niillä kartoitetaan laajempia merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön alueita, erityispiirteitä ja yhdistäviä teemoja, kuten laivaloukkuja, historiallisia meritaistelualueita ja vedenalaisia kulttuurimaisemia. Kansallisissa työpajoissa sukeltajat, paikalliset toimijat ja asukkaat jakavat kokemuksiaan, näkemyksiään ja osaamistaan merellisestä kulttuuriperinnöstä ja vedenalaisesta maisemista. Sukeltajien suhdetta merelliseen ympäristöönsä kartoitetaan myös kävijäkyselyllä. Aineistoja ja kehitettyjä käytäntöjä tullaan hyödyntämään kansallisesti Suomen kolmessa merialuesuunnitelmassa, jotka rannikon maakuntien liitot laativat maaliskuun 2021 loppuun mennessä.
Hankkeen kumppaneina on Itämeren alueen kansallisia kulttuuriperintöhallinnon ja merialuesuunnittelun asiantuntijoita Saksasta, Suomesta, Virosta, Liettuasta, Puolasta, Tanskasta ja Venäjältä. Hanketta vetää Schleswig-Holsteinin osavaltion arkeologinen osasto. Suomesta mukana ovat lisäksi Metsähallitus ja Turun yliopisto. Ålands Landskapsregering Kulturbyrån, Kymenlaakson Liitto ja Suomen Sukeltajaliitto ovat hankkeen kansallisia liitännäisorganisaatioita.
Hanke alkoi syksyllä 2017 ja päättyy kesällä 2020. Hanke saa osarahoitusta EAKR Itämeren alueen ohjelmasta Interreg Baltic Sea Region. Itämeren alueen merialuesuunnittelua koordinoiva työryhmä HELCOM-VASAB tukee hanketta ja avusti sen kehittämisessä. Hanke on saanut EU Itämeristrategian kulttuurin prioriteettialueen lippulaivahankkeen statuksen. Euroopan komissio valitsi BalticRIMin Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 hankkeeksi.
EU-hanke Baltic History Beneath Surface: Underwater Heritage Trails In Situ and Online (BALTACAR)
BALTACAR on Viron, Ruotsin ja Suomen kolmivuotinen, EU-rahoitteinen yhteisprojekti, joka tähtää ainutlaatuisen vedenalaisen kulttuuriperinnön turismipotentiaalin hyödyntämiseen Itämeren alueella. Tavoitteena on edistää kulttuurimatkailua muinaisjäännöksille niiden alkuperäisessä ympäristössä, merenpohjassa in situ, parantaa hylkyjen saavutettavuutta ja lisätä kiinnostusta vedenalaista kulttuuriperintöä kohtaan. BALTACARin puitteissa etsitään tuoreita tapoja kertoa vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä sekä edistää hylkyjen suojelua niin sukeltavan kuin ei-sukeltavankin yleisön keskuudessa. Projektia koordinoi Viron Muinsuskaitseamet (National Heritage Board) ja projektikumppaneina hankkeessa toimivat Museoviraston lisäksi Virosta sukelluskoulu Adrianto ja Lääne-Eesti turism, Ruotsista Sjöhistoriska Museet ja Haningen kunta sekä Suomesta sukelluskoulu Aalto. Ahvenanmaan Museibyrån on mukana projektia seuraavana partnerina (associated partner).
Suomen osalta suunnitelmissa on avata uusia vedenalaisia puistoja Hankoon ja Kemiönsaareen, mutta myös kehittää vuonna 2000 avattua hylkypuistoa Helsingissä. Tietoa tuodaan pohjasta pintaan ja arkistoista pop up -näyttelyihin muun muassa 3D-mallinnosten ja -printtien, opastaulujen ja niihin upotettujen NFC-tunnisteiden, opaskirjojen ja esitteiden sekä 360˚ -kuvauksella luotujen virtuaalisukellusten muodossa. Projektille luodaan interaktiiviset nettisivut, joille kootaan tietoa Suomen, Ruotsin ja Viron saavutettavimmista sukelluskohteista. Projektin etenemistä voi seurata myös sosiaalisen median välityksellä. Facebookista projekti löytyy hakusanalla Baltacar.
Projektin pääosassa ovat hyvin monenlaiset ja eriaikaiset hylyt Suomenlahden rannikolta. Mukana on muun muassa Suomen vanhin hylkypuisto, Helsingin Kronprins Gustav Adolf, jossa pääsee tutustumaan 1700-luvulla Kustaa III:n sodassa tuhoutuneen ruotsalaisen linjalaivan hylkyyn. Hangossa sukelletaan 1600-luvun hollantilaistyyppisen, viljalastissa olleen kauppa-aluksen historiaan ja Kemiönsaaressa 1800-luvun vanhaa merenkulkutraditiota edustaviin purjealuksiin. Virossa projektiin on valittu ensimmäisen maailmansodan aikana uponneita hylkyjä Hiidenmaan ja Saarenmaan edustalla ja Ruotsissa esitellään Dalarön lukuisia historiallisia hylkyjä.
Tiedon keruun ja jakamisen lisäksi projektiin kuuluu olennaisena osana puistojen infrastruktuurin kehittämistä: vedenalaisten ja maanpäällisten opaskylttien laadintaa, poijutusta sekä opasköysien kiinnitystä. Uusien ankkurointisysteemien ja opasteiden tarkoituksena on sekä suojella hylkyjä että edistää niihin kohdistuvaa vastuullista turismia. Muinaisjäännösten ja niiden ympärille luotujen puistojen kuntoa seurataan ja dokumentoidaan entistä systemaattisemmin. Hylyillä vierailevien sukeltajienkin toivotaan jakavan kuviaan ja havaintojaan sekä kertovan, mikäli hylyissä tai niiden rakenteissa on tapahtunut muutoksia.
Hankkeen osallistujat: Muinsuskaitseamet (Museovirasto), Viro - Johtava partneri Museovirasto, Suomi Merihistoriallinen museo, Ruotsi Adrianto Oy, Viro Aalto Group, Suomi Haningen kunta, Ruotsi Länsi-Viron matkailutoimisto, Viro
