Euroopan unioni ja kulttuuriperintö

Euroopan unionin peruskirja takaa jäsenmaille kulttuurisen itsehallinnon, eikä EU:n suora ohjaus ulotu kulttuuriperinnön sektorille. Unionilla on kuitenkin jäsenvaltioiden toimivaltaa tukevaa ja täydentävää toimintaa. Euroopan unionin tavoitteena on tukea kulttuurin moninaisuutta sekä saattaa se kaikkien saataville.

Kulttuuriperinnön asema ja merkitys unionin politiikassa on viime vuosina lisääntynyt. Kulttuuriperinnön nähdään olevan yhteinen voimavara, lisäävän tietoisuutta sekä omasta että yhteisestä historiasta ja arvoista ja vahvistavan kulttuurisen ja poliittisen yhteenkuuluvuuden tunnetta Euroopassa.

Erityisesti Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi vuonna 2018 nosti kulttuuriperinnön entistä keskeisempään asemaan Euroopassa sekä voimavarana että osana erilaisia kehittämistoimia.


Kulttuuriperintö kiinnittyy EU:ssa sekä politiikkatason ohjelmiin, jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön sekä erilaisiin rahoitusinstrumentteihin. Kulttuuri- ja kulttuuriperintöasioista EU:n komissiossa vastaa kulttuurin ja kasvatuksen pääosasto. Suomessa kulttuurin EU-asioita koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Museovirasto osallistuu asiantuntijana asioiden ja ohjelmien valmisteluun, kulttuuriperintöä koskevaan viranomaisyhteistyöhön ja politiikkaohjelmien toimeenpanoon. Museoviraston hankkeissa hyödynnetään EU:n rahoitusmahdollisuuksia.

Eurooppalainen yhteistyö kulttuuriperinnön alalla

Museovirasto osallistuu asiantuntijana eurooppalaiseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön alalla.

Museovirasto edustaa Suomea komission vuonna 2019 perustetussa Kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmässä (Commission expert group on cultural heritage). Ryhmän tavoitteena on lisätä tiedonvaihtoa, tarjota komissiolle asiantuntijatietoa sekä seurata ja arvioida kulttuuriperintöön liittyvien ohjelmien toteutumista unionissa. Ryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa komission kutsumana.

Commission Expert group on cultural heritage

Museovirasto on edustettuna vuonna 2011 perustetussa EU-jäsenvaltioiden epävirallisessa asiantuntijaryhmässä Reflection Group ”EU and cultural heritage”. Ryhmän tavoitteena on seurata kulttuuriperinnön asemaa EU-politiikassa ja toimia sitä kehittävänä keskustelualustana. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden ja jäsenten välillä.

EU käyttää kulttuurin alalla yhtenä kehittämistyökaluna OMC- eli Open method of coordination -ryhmiä. Ryhmät ja niiden mandaatit on määritelty kulttuurin työohjelmassa. OMC-ryhmien tehtävä on tuottaa tietoa ja suosituksia toimialansa kehittämiseksi EU-tasolla. Museovirasto oli mukana Osallistavaa kulttuuriperintöhallintoa käsitellessä OMC-ryhmässä, jonka raportti julkaistiin 2018.

Komission sivut kulttuurin toimialan OMC-ryhmistä

Participatory governance of cultural heritage: Report of the OMC (Open Method of Coordination) working group of Member States’ experts (2018)

Museovirasto osallistuu asiantuntijana myös EU:n kulttuuriesineiden laittoman kaupan estämistä edistävään viranomaisyhteistyöhön.

Fight against trafficking of cultural goods

Kulttuuriperinnön rahoitusmahdollisuudet EU:ssa

Kulttuurilla ja kulttuuriperinnöllä on monta mahdollista rahoituskanavaa EU:n puitteissa. Keskeiset näistä ovat

  • Luova Eurooppa -ohjelma (2014–2020)
  • tutkimuksen ja kehityksen Horisontti 2020 -ohjelma (2014–2020)
  • erilaiset rakennerahasto- ja investointiohjelmat.

Kaikilla ohjelmilla on kansalliset tukiyksiköt, jotka antavat lisätietoja ohjelmien sisällöistä. Monissa ohjelmissa on useita erilaisia rahoitusmahdollisuuksia kulttuuriperinnölle, muun muassa eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin, verkostoihin, aluekehityshankkeisiin ja tutkimukseen.

Luova Eurooppa -ohjelman kansalliset sivut (OPH)

Horisontti 2020 -ohjelman kansalliset sivut (EUTI)

Euroopan komission kartoitus kulttuurin rahoituksesta EU-ohjelmissa, 2017

Komission sivut rakenne- ja investointirahoituksesta

DG REGIOn rakennerahastosivut, kulttuurin osuus

NEMO:n sivut EU-rahoituksen mahdollisuuksista museoille