Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2025
Museoviraston ensimmäinen kestävän kehityksen toimintaohjelma ulottuu vuoteen 2025. Siihen on nostettu YK:n Agenda 2030 -tavoitteista Museoviraston toiminnan kannalta keskeisimmät tavoitteet ja teot, joita virasto työssään keskittyy edistämään.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman lähtökohtana on luoda Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelman mukaan Suomi kantaa globaalia vastuuta sekä toimii aktiivisesti ja edelläkävijänä Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteiden saavuttamiseksi.
Museovirasto on tunnistanut viisi keskeistä Agenda 2030:n tavoitetta, joita se voi toiminnallaan erityisesti edistää. Tavoitteet ovat laaja-alaisia ja toisiinsa kytkeytyviä. Virasto raportoi vuosittain valittujen tavoitteiden eteen tehdyistä toimista osana Valtiokonttorin ohjeistamaa vastuullisuusraportointia.
Kestävän kehityksen toimet
Kestävän kehityksen toimet voidaan jaotella kahteen osaan: ympäristöä kuormittavaan jalanjälkeen, jossa korostuvat sisäinen toiminta ja ekologinen näkökulma, sekä myönteistä vaikutusta kuvaavaan kädenjälkeen, jolla on laaja yhteiskunnallinen vaikutus ja jossa korostuvat kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys.
Museovirasto on tunnistanut hyvin mahdollisuuksiaan vaikuttaa kestävän kehityksen kädenjälkeen. Tätä työtä Museovirastossa jatketaan, seurataan ja tehdään näkyväksi. Museovirasto kehittää jatkossa hiilijalanjälkensä mittaamista.
Hiilijalanjälki
Museoviraston hiilijalanjäljestä merkittävä osa liittyy toimitiloihin, jotka ovat valtion virastojen suurimpia päästöjen lähteitä. Toimitiloista vastaa Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus valtion omistamissa kiinteistöissä vuoteen 2035 mennessä (hiilineutraalisuusohjelma).
Osana pitkäjänteistä yhteiskuntavastuutyötään Senaatti on vähentänyt ylläpitämiensä kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi panostamalla energiatehokkuuteen, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta kokonaisenergiankulutuksessa ja parantamalla tilatehokkuutta. Tilatehokkuus on päästöjen näkökulmasta tehokas ilmastoteko.
Museoviraston suunnitelmien mukaan sen käytössä olevien toimitilojen määrä tulee vähenemään lähivuosina merkittävästi.
Kestävän kehityksen kädenjälki
Kestävä kehitys tunnistetaan Museovirastossa ja sille on määritelty toimia viraston tulossopimuksessa. Kestävä kehitys on integroitu osa kulttuuriperinnön vaalimisen eetosta. Kestävän kehityksen kysymykset ovat olleet osa viraston kansainvälistä yhteistyötä jo pitkään. Useissa toiminnoissa on kehitetty työkäytäntöjä kestävämmiksi ja tuettu sisällöillä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tätä työtä Museovirasto jatkaa toiminnoittain ja osastoittain, yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.
Kulttuuriperintöalalla on paljon annettavaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiselle. Kestävän kehityksen myönteinen kädenjälki kattaa sekä Museoviraston oman toiminnan että vaikutukset muiden toimintaan.
Museoviraston toiminnassa keskeiset Agenda 2030-tavoitteet
Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä
Museovirasto lisää toiminnallaan ymmärrystä yhdenvertaisuuden merkityksestä, kehittää palveluitaan tasa-arvoisesti, vuorovaikutteisesti ja avoimesti edistäen osallisuutta kulttuuriperintöön.
Museovirasto tarjoaa osallisuuden kokemuksia ja turvallisen tilan sekä toimii kohtaamisen ja vuoropuhelun alustana.
Virasto tarjoaa yhteiskunnallisen keskustelun paikkoja ja mahdollisuuksia. Kansalaisia ja yhteisöjä otetaan mukaan oman perintönsä määrittelyyn ja tekemään kulttuuriperintötyötä yhdessä.
Avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien takaaminen
Museoviraston toiminta tukee elinikäistä oppimista. Virasto tarjoaa avoimia aineistoja, oppimisympäristöjä ja digitaalisia palveluita. Viraston tuottamat aineistot ovat vapaasti käytettävissä oppimiseen sen kaikissa muodoissa.
Virasto välittää kestävän kehityksen taitoja ja tietoa näyttely- ja yleisötyössä, viestinnässä, julkaisuissa, digitaalisissa palveluissa, museoalalla ja kulttuuriympäristötyössä. Kulttuurisesti kestävä kehitys on viraston työssä keskeinen arvo.
Turvallisten ja kestävien kaupunkien sekä asuinyhdyskuntien takaaminen
Museovirasto tuo esiin kulttuuriperinnön potentiaalia kestävän kehityksen ratkaisuvoimana Suomessa ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä edistää toiminnallaan esteettömyyttä ja saavutettavuutta.
Museovirasto on kulttuuriperinnön keskeinen asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen Suomessa. Virasto tekee tiivistä yhteistyötä sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Museovirasto on kulttuuriperintöpolitiikan keskeinen vaikuttaja ja toimija Suomessa.
Kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistaminen
Viraston työkäytäntöjä kehitetään kestävän kehityksen mukaisiksi. Museovirasto edistää tietoisuutta kestävästä kehityksestä omalla toiminnallaan.
Museoviraston tekemät hankinnat ovat kestäviä.
Kaikkia koskevan kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden sekä säällisten työpaikkojen edistäminen
Museovirasto tuo esiin ja edistää kulttuuriperintöön sisältyviä kestävän talouden mahdollisuuksia.