Itämeren alueen vedenalaisen kulttuuriperinnon työryhmän jäseniä Liettuan Klaipedassa tutkimusalus Brabanderin Kannella

Itämeren alueen kulttuuriperintöyhteistyö

Itämeren alueen kulttuuriperintökomitea (Baltic Region Heritage Committee, BRHC; aikaisemmin Monitoring Group on Cultural Heritage in the Baltic Sea States, MG) edistää alueen maiden yhteistyötä kulttuuriperintöalalla.

Komitea toimii Itämeren valtioiden neuvoston (Council of the Baltic Sea States, CBSS) sateenvarjon alla. Neuvostoon kuuluvien maiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä) kulttuuriministeriöt perustivat ryhmän vuonna 1998. Jäsenet edustavat eri maiden kulttuuriperintöhallintoa, Suomesta mukana on Museovirasto. Komitea vaihtaa säännöllisissä tapaamisissa kokemuksia ajankohtaisista asioista, luo ja vahvistaa hyviä käytäntöjä, edistää verkostoitumista ja nostaa esiin kulttuuriperintöä Itämeren alueen strategisen kehittämisen voimavarana.

Temaattiset työryhmät

Kulttuuriperintökomitea on perustanut työryhmiä edistämään keskeisiä yhteistyöaloja. Työryhmät kehittävät ammatillisia käytäntöjä, vaihtavat tietoja maiden välillä sekä käynnistävät ja toteuttavat yhteistyöhankkeita.

Itämeren alueen kulttuuriperintökomitean (BRHC) verkkosivut
Itämeren maiden neuvoston verkkosivut

Vedenalaisen kulttuuriperinnön työryhmä

Työryhmä tarkastelee vedenalaista kulttuuriperintöä koko Itämeren tasolla yhtenä kokonaisuutena, keskustelee ajankohtaisista asioista sekä kehittää yhteisiä ratkaisuja ongelmiin. Työryhmä ideoi ja luo hankkeita, joiden avulla edistetään Itämeren maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua, kestävää käyttöä ja tunnetuksi tekemistä.

Uusin työryhmän ideoima ja käynnistämä hanke on BalticRIM-hanke, jonka tavoitteena on yhdistää vedenalaista ja merellistä kulttuuriperintöä meneillään olevaan Itämeren merialuesuunnitteluun. Saksan (Schleswig-Holsteinin osavaltion arkeologinen osasto) vetämällä hankkeella on lippulaivastatus ja se on valikoitu yhdeksi Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemanvuoden hankkeeksi.

Toinen meneillään oleva hanke, johon osa ryhmän jäsenistä osallistuu on BALTACAR-hanke, joka tähtää ainutlaatuisen vedenalaisen kulttuuriperinnön turismipotentiaalin hyödyntämiseen Itämeren alueella.

Vuosina 2014 – 2015 kaikki ryhmän jäsenmaat osallistuivat Viron vetämään CODEUCH-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelutyötä. Painopiste oli laajamittaisissa valtioiden rajat ylittävissä vesirakennushankkeissa ja EU:n Itämeristrategiaan liittyvässä merialueiden käytön suunnittelussa. Hankkeessa haettiin myös yhteisiä ratkaisuja vedenalaisen kulttuuriperinnön esittelyyn laajemmassa mittakaavassa eri kohderyhmille.

Vuonna 2008 ryhmä julkaisi vedenalaisen kulttuuriperinnön hallinnon hyvien käytäntöjen ohjeen (The Code of Good Practice for the Management of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region eli COPUCH).

Vuonna 2006 ryhmä tuotti RUTILUS-raportin, jossa esitellään vedenalaisen kulttuuriperinnön hallinnoinnin, suojelun, konservoinnin ja koulutuksen tilannetta eri Itämeren maissa. Raportissa esitellään myös lista sadasta Itämeren alueen tärkeimmästä vedenalaisesta kulttuuriperintökohteesta. Ryhmä on osallistunut aktiivisesti myös Itämeren kulttuuriperintöfoorumien ohjelmien ja julkaisujen tuottamiseen.

Vedenalaisen kulttuuriperinnön teemaryhmän verkkosivut

Rannikkoseutujen kulttuuriperinnön työryhmä

Itämeri on aina yhdistänyt sen seudulla asuvat ihmiset. Niin rannikkokulttuurissa kuin merenkulkuperinteessäkin on yhä nähtävissä suuria yhtäläisyyksiä, jotka ovat oleellisia yhteisen identiteettimme ja historiamme ymmärtämiseksi. Työryhmä pitää tärkeänä rannikkoalueiden kulttuuriperinnön vaalimista.

Rannikkokulttuuria uhkaavat nykyiisin paitsi perinteisen rannikkoteollisuuden kriisi myös virkistystoiminnan paine. Rannikkoalueet ovat luultavasti nykyään nopeimmin muuttuva ympäristö, mutta ne näyttävät edelleen olevan laiminlyöty aihe niin kansallisissa suojeluohjelmissa kuin kansallisissa ja kansainvälisissä rannikko- ja aluepolitiikoissa.

Työryhmän jäsenten mielestä on välttämätöntä, että rannikoiden kulttuuriperintö tehdään näkyvämmäksi, ja että sitä suojellaan sekä kehitetään edelleen kaikessa monimuotoisuudessaan tunnistamalla ja kuvaamalla yhteiset voimavarat, ongelmat ja potentiaalit.

Työryhmä korostaa myös pitkäaikaisen kulttuuriperinnön suojelun sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden välisen strategisen yhteistyön merkitystä alueen kestävän käytön helpottamiseksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tämä työ voi myös tuottaa taloudellista tukea kulttuurimatkailun kautta ja edistää vastuullista lähestymistapaa.

Ryhmän kolme päätavoitetta uudessa BRHC-strategiassa ovat seuraavat

- Haasteiden ja mahdollisuuksien kuvaaminen rannikkokulttuurin ja meriperinnön alalla

- Raportointi käynnissä olevien toimien tilanteesta kussakin maassa

- Ehdottaa, edistää ja käynnistää yhteistyöhankkeita ja -toimia

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut 2013 - 2020 Hannu Matikka. Lisätietoa hannu.matikka@museovirasto.fi

Työryhmä on tuottanut neljä temaattista poster-näyttelyä: Itämeren majakat (Baltic Lights), Itämeren satamat (Baltic Harbours), Historialliset laivat (Baltic Ships) ja Silakka, yhteistä kulttuuriperintöämme (Herring, a shared heritage).

Työryhmä tuotti syyskuussa 2016 Saksan Kielissä järjestettyyn kuudenteen Itämerenmaiden kulttuuriperintöfoorumiin lyhytelokuvia, jotka esittelevät alueen merellistä kulttuuriympäristöä eri näkökulmista.

Kaikki elokuvat on tekstitetty, selostettu tai jälkiäänitetty englanniksi. Kielin kulttuuriperintöfoorumissa julkaistiin myös Baltic Seascapes -kirja, jossa esitellään Itämeren alueen merellistä kulttuuriympäristöä.

Rannikkoseutujen kulttuuriperinnön teemaryhmän verkkosivut

Työryhmä Tallinnassa Paks Margareetan katolla marraskuussa 2019. Vasemmalta Laisvunas Kavaliauskas (State Inspection Klaipeda, Liettua), Jerzy Litwin (National Maritime Museum Gdansk, Poland) Thea Jovold (Lindesnes lighthousemuseum, Norja), Espen Froysland (LIndesnes Lighthousemuseum, Norja), Erik Tirkkonen (Suomen merimuseo, Kotka), Inta Baumane (Jurmala citymusem, Latvia), Frerdrik Blomqvist (Statens sjöhistoriska och transportihistoriska museer Tukholma, Ruotsi), Urmas Dresen (Viron merimuseo) ja Jan-Robert Jore (Lindesnes lighthousemuseum). Kuvasta puuttuvat Bjorg Christophensen (Museum Vest, Norja) ja Hannu Matikka (Museovirasto).

1900-luvun rakennusperinnön työryhmä

Työryhmä keskittyy erityisesti 1900-luvun jälkipuoliskon rakennusperintöön ja arkkitehtuuriin. Verkoston tavoitteena on jakaa ja syventää tietoa aikakauden kohteista ja niiden arvoista Itämeren alueella sekä toimintatavoista, joilla edistetään kohteiden ja alueiden säilymistä.

1900-luvun rakennusperinnön työryhmän verkkosivut

Itämeren kulttuuriperintöfoorumit

Itämeren alueen kulttuuriperintökomitea on järjestänyt vuodesta 2003 lähtien alueellisia Kulttuuriperintöfoorumeita (Cultural Heritage Forum). Asiantuntijoille ja suurelle yleisölle suunnatuissa foorumeissa on käsitelty ajankohtaisia kulttuuriperintöalan aiheita.

Baltic Sea Identity. Common Sea - Common Culture?
1st Cultural Heritage Forum in Gdansk 3.-6.4.2003
Kulttuuriperintöfoorumin 2003 julkaisu pdf-tiedostona

"Cultural heritage - contemporary challenge"
4th Baltic Sea Region Cultural Heritage Forum in Riga 8.-11.9.2010
Kulttuuriperintöfoorumin 2010 julkaisu pdf-tiedostona

From Postwar to Postmodern

The 6th Baltic Sea Region Cultural Heritage Forum in Kiel September 2016
Kulttuuriperintöfoorumin 2016 julkaisu pdf-tiedostona