Purjelaivaa Korjaamassa. Kuvaaja: Hannu Matikka

Avustushakemuksen käsittely ja päätös

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 1 §:n julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Lain tarkoituksena on 3 §:n mukaan toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilölle ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä ja vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Museovirastoon jätetyt valtionavustushakemukset ovat laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja.

Museovirastoon toimitettu avustushakemus tulee julkiseksi, kun Museovirasto on sen vastaanottanut. Julkinen asiakirja voi sisältää ehdottomasti salassa pidettäviä ja harkinnanvaraisesti julkisia osia. Harkinnanvaraisesti julkiset asiakirjat voivat olla joko lähtökohtaisesti julkisia tai lähtökohtaisesti salassa pidettäviä.

Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille kun se on vastaanotettu asiointipalvelussa, tai kun vapaamuotoinen hakemus on toimitettu Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut asiakirjat. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman täydelliset hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Hakemusasiakirjan lähettäjälle ilmoitetaan, miten asiakirjaa on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Valtionavustuslaissa (668/2001) säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan valtionavustuksia myönnettäessä. Avustuksen myöntämiseen, käyttöön ja valvontaan liittyen noudatetaan lisäksi

  • Hallintolakia (434/2003)
  • Hallintolainkäyttölakia (586/1996)
  • Tietosuojalakia (1050/2018)
  • Lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)
  • Asetusta viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999)
  • Lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)
  • Lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)
  • Asetusta valtion talousarviosta (1243/1992)

Lait ja asetukset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi

Lautakunnat avustavat Museovirastoa entistämisavustusten myöntämisessä arvioimalla valtionavustushakemukset. Lautakunnan kaikki jäsenet saavat arvioitavakseen kaikki haluamansa hakemukset. Jokaisella hakemuksella on vähintään yksi arvioija. Ensisijaisesti kukin lautakunnan jäsen arvioi edustamansa erikoisalan hakemukset. Hakemusten laadullisessa arvioinnissa (ns. vertaisarviointi) kiinnitetään ensimmäisenä huomioita hankkeen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.Tämän jälkeen arvioidaan kohteen arvo sekä hankkeen laatu ja vaikuttavuus kohteen palauttamiseksi tai säilyttämiseksi käyttökuntoisena.

Lautakuntaan kuuluu vähintään 10 mutta enintään 16 jäsentä, jotka edustavat kattavasti alan erikoisosaamista. Jäseniksi lautakuntiin pyydetään viranomaisten, museoiden ja harrastajajärjestöjen edustajia sekä restauroinnin ja konservoinnin asiantuntijoita. Jäsenten vaihtuvuus ja alueellinen kattavuus lisäävät päätöksenteon luotettavuutta.

Museovirasto on nimittänyt kaudeksi 2021 - 2023 neljä lautakuntaa. Vesiliikenteen asiantuntemusta edustaa vuodesta 1994 lähtien toiminut perinnealusten asiantuntijalautakunta. Maantieliikenteen asiantuntijalautakunnan koolle kutsumisesta vastaa tieliikenteen erikoismuseo Mobilia. Ilmaliikenteen asiantuntijalautakunnasta vastuun ottaa Suomen ilmailumuseo ja raideliikenteen asiantuntijalautakunnasta Suomen rautatiemuseo. Lautakuntien työtä ohjaa Museoviraston laatima työjärjestys.

Lautakunnan jäsenen tulee ilmoittaa, mikäli hän on esteellinen käsittelemään hakemusta. Esteellisyyttä arvioitaessa noudatetaan mitä on säädetty esteellisyydestä hallintoasian käsittelyssä. Lautakunnan jäsen ei saa antaa mitään tietoa hakuasiakirjoista ja asiantuntijalausunnosta arviointiprosessin aikana ulkopuolisille, eikä myöskään käyttää niistä saamaansa luottamuksellista tietoa omaksi hyödykseen tai kenenkään toisen henkilön hyödyksi tai haitaksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu hakemusten arviointiprosessin jälkeenkin. Hakuasiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti ja luottamuksellisina.

Perinnealusten asiantuntijalautakunta

Juha Puustinen (Suomen merimuseo)
Pekka Mattila (Merikeskus Forum Marinum)
Timo Kunttu (Suomen merimuseo)
Nikke Kaartinen (Savonlinnan museo)
Petri Sipilä (Suomen Laivahistoriallinen yhdistys), puheenjohtaja
Visa Roine (Viaporin telakka ry)
Manne Kallio (Skutföreningen Kustkultur i Finland r.f.)
Heikki Häyhä (Metropolia AMK)
Tuomas Juva (Suomen höyrypursiseura)
Lauri Elo (Suomen höyrypursiseura)
Risto Salmia (Mahogany Yachting Society, MYS)
Pirkka Leino
Aaro Sahari (Suomen merihistoriallinen yhdistys)

Juha Puustinen (Suomen merimuseo)
Pekka Mattila (Merikeskus Forum Marinum)
Timo Kunttu (Suomen merimuseo)
Nikke Kaartinen (Savonlinnan museo)
Petri Sipilä (Suomen Laivahistoriallinen yhdistys), puheenjohtaja
Visa Roine (Viaporin telakka ry)
Manne Kallio (Skutföreningen Kustkultur i Finland r.f.)
Heikki Häyhä (Metropolia AMK)
Tuomas Juva (Suomen höyrypursiseura)
Lauri Elo (Suomen höyrypursiseura)
Risto Salmia (Mahogany Yachting Society, MYS)
Pirkka Leino
Aaro Sahari (Suomen merihistoriallinen yhdistys)

Matias Laitinen (Suomen ilmailumuseo), puheenjohtaja
Antti Lappalainen (Suomen Ilmavoimamuseo)
Antti Laukkanen (Suomen ilmailumuseo)
Diego Carlozzo (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK)
Heikki Häyhä (Metropolia AMK)
Jouni Kantojärvi (Jone Air Oy)
Jouni Laukkanen (Mikkelin Ilmailuyhdistys ry)
Jyrki Laukkanen (Lentotekniikan Kilta ry ja Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseo)
Harri Mustonen (Oldtimer Finland ry)
Ilkka Ruohonen (Suomen ilmailuliitto ry / Experimental- ja ultrakevyttoimikunta)
Pertti Virtanen (Lentotekniikan Kilta ry)

Mikko Pentti (Mobilia)
Juha Hirvilammi (Maatalousmuseo Sarka)
Anssi Saari (Sotamuseo)
Leila Suutarinen (Vehoniemen automuseo), puheenjohtaja
Timo Tuomisto (Automuseoiden neuvottelukunta)
Mika Peippo (Suomen automobiilihistoriallinen keskusliitto ry, SAHK)
Mauno Kumpulainen (Veteraanikuorma-autoseura ry, VETKU)
Aarno Torikka (Veteraanimoottoripyöräklubi ry, VMPK)
Juhani Intosalmi (Suomen linja-autohistoriallinen seura ry, SLAH ja Suomen linja-autoharrastajat ry, SLAH)
Jussi Muotiala (Autohistoriallinen Seura ry, AHS)
Esa Illoinen (AKK Motorsport)
Arto Sorvali (Finnish Hot Rod Association ry, FHRA)
Martti Piltz (Maarakennuskoneiden liitto ry)
Anni Antila (Vanhat Velot ry)
Ari Ojala (Masinistit ry)
Petri Luoto (Suomen Vaunuhistoriallinen Seura ry, SVHS)

Tiina Lehtinen (Suomen rautatiemuseo)
Iiro Niemi (Suomen rautatiemuseo)
Elina Holopainen (Suomen rautatiemuseo)
Markku Nummelin, puheenjohtaja
Timo Lintinen (VR-Yhtymä)
Kimmo Alanko (Haapamäen Museoveturiyhdistys, HMVY)
Sakari K. Salo (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura, SRHS ja Resiina-lehti)
Mikko Alameri (Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta)
Matti Bergström (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura, SRHS)
Visa Tammi (Rautatiemuseon Ystävät)
Juha Vuorinen
Marko Anttila (Toijalan veturimuseo)
Marko Laine (Museorautatieyhdistys)
Daniel Federley
Janne Ridanpää (Topparoikka ry)
Matti Mäntyvaara (Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat, PoRHa)

Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Avustettavuus määräytyy kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen sekä esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja hankkeen laadun tuloksena.

Hankkeen avustettavuutta arvioidessa käytetään arviointiperusteina edellä näillä verkosivuilla olevia kohteiden sekä avustettavien toimenpiteiden määritelmiä. Kaikissa tapauksissa on suunniteltujen toimenpiteiden oltava näillä verkkosivuilla esitettyjen ehtojen mukaisia.

Hakemusten laadullisessa arvioinnissa (ns. vertaisarviointi) kiinnitetään ensimmäisenä huomioita hankkeen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.Tämän jälkeen arvioidaan kohteen arvo sekä hankkeen laatu ja vaikuttavuus kohteen palauttamiseksi tai säilyttämiseksi käyttökuntoisena.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, joista kustakin seuraavista yksi piste.

Kulttuurisesti kestävä hanke

  • Säilyttää käyttökuntoisena kohteen, jonka arvo ja merkitys on tunnistettu ja tunnustettu.
  • Työllistää alan erikoisosaajia varmistaen työpaikkojen ja erikoisosaamisen säilymisen.
  • Säilyttää ja jakaa kohteen käyttöön, ylläpitoon ja kunnostukseen liittyvää tietoa ja taitoa.
  • Tarjoaa kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua hankkeeseen ja/tai hankkeen kohteena olevaan kulkuvälineeseen sen jälkeen, kun hanke on valmistunut.
  • Tarjoaa kohteesta kiinnostuneille mahdollisuuden päästä mukaan kohteen käyttöön ja käyttökuntoa varmistavaan toimintaan.

Kohteen arvo

  • 5 pistettä: valtakunnallisesti merkittävä kulkuväline, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on kiitettävä.
  • 4 pistettä: valtakunnallisesti merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä.
  • 3 pistettä: kohteella on maakunnallista merkitystä, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä.
  • 2 pistettä: kohteella on paikallista tai alueellista tunnettuutta, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä.
  • 1 piste: kohteella ei ole merkittävyyttä ja/tai lähde- ja dokumentaatioarvoa, tai niitä ei pystytä hakemuksen perusteella määrittämään

Hankkeen vaikutus kohteen säilymiselle

  • 5 pistettä: välttämättömät, kiireelliset ja kohdennetut kohteen tuhoutumiselta pelastavat toimenpiteet, joilla varmistetaan kulkuvälineen käytön säilymiseksi tehtyjen suunnitelmallisten töiden laatu ja jatkuvuus.
  • 4 pistettä: toimenpiteet, joilla perustellusti pysäytetään tai poistetaan kohteen käyttökuntoon vaikuttavia uhkia ja/tai torjutaan äkillisiä muutoksia ja/tai ehkäistään vaurioitumista.
  • 3 pistettä: toimenpiteet, joilla perustellusti palautetaan kulkuvälineen historiaan kuuluvia rakenteita, osia ja/tai materiaaleja.
  • 2 pistettä: toimenpiteet, joilla lisätään kohteen käytettävyyttä.
  • 1 piste: toimenpiteet, joilla ei ole merkitystä kohteen säilymiselle käyttökuntoisena, jotka ovat kohteen historiallisiin vaiheisiin kuulumattomia toimenpiteitä tai jotka ovat kohteen kunnossapitoon kuuluvia säännöllisiä toimenpiteitä.

Hankkeen toteutustapa

  • 5 pistettä: Kohteen käytön jatkuvuuden varmistava esimerkillisesti suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke.
  • 4 pistettä: Kohteen käytön jatkuvuuden varmistava hanke, joka on keskeisten materiaali-, palkkio- ja palkkakulujen osalta hyväksyttävissä pienistä puutteista huolimatta.
  • 3 pistettä: Kohteen käytön palauttava hyvin suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke, joka on keskeisten materiaali-, palkkio- ja palkkakulujen osalta hyväksyttävissä pienistä puutteista huolimatta.
  • 2 pistettä: Hankesuunnitelmassa on huomattavia puutteita.
  • 1 piste: Hankkeella ei ole suunnitelmaa ja/tai budjettia lainkaan.

Ansökningarna kommer att utvärderas på grundval av informationen i bidragsansökan. Behörigheten bestäms av platsens kulturella och historiska värden samt effektiviteten av de föreslagna åtgärderna och projektets kvalitet.

Vid den kvalitativa utvärderingen av ansökningar (den så kallade kollegiala granskningen) tas den första hänsyn till projektets sociala påverkan.

Social påverkan, en poäng för var och en av följande

Ett kulturellt hållbart projekt

- Håller ett föremål i gott skick vars värde och betydelse har identifierats och erkänts. - Anställer specialister på fältet, vilket säkerställer att jobb och expertis bevaras. - Underhåller och delar kunskap och färdigheter relaterade till användning, underhåll och renovering av webbplatsen. - Ger intresserade parter möjlighet att bekanta sig med projektet och / eller det transportmedel som projektet omfattar efter att projektet har slutförts. - Ger en möjlighet för dem som är intresserade att engagera sig i objektets användning och underhåll.

Objektvärde

5 poäng: ett nationellt viktigt transportmedel med prisvärt historiskt värde, representativitet och käll- och dokumentationsvärde.

4 poäng: en nationellt betydelsefull objekt med bra historiskt värde, representativitet och käll- och dokumentationsvärde.

3 poäng: objektet har en provinsiell betydelse, representativiteten och källan och dokumentationsvärdet är bra.

2 poäng: objektet har lokalt eller regionalt betydelse, representativitet och bra käll- och dokumentationsvärde.

1 poäng: objektet har ingen betydelse och / eller käll- och dokumentationsvärde, eller kan inte fastställas på ansökan

Projektets inverkan på fordonets överlevnad

5 poäng: nödvändiga, brådskande åtgärder för att spara förstörelse för att säkerställa kvaliteten och kontinuiteten i det planerade arbetet med att bevara fordonet.

4 poäng: åtgärder för att rimligt stoppa eller eliminera hot mot fordonets tillstånd och / eller för att förhindra plötsliga förändringar och / eller för att förhindra skador.

3 poäng: åtgärder för att motivera restaurering av strukturer, delar och / eller material som tillhör fordonets historia.

2 poäng: åtgärder för att öka fordonets användbarhet.

1 punkt: åtgärder som inte är relevanta för underhållet av transportmedlet, vilka är åtgärder som inte ingår i de historiska stadierna av transportmedlet eller som är regelbundna åtgärder som ingår i underhållet av transportmedlet.

Metod för projektgenomförande

5 poäng: Ett exemplariskt projekt utformat, förberett och budgeterat för att säkerställa kontinuiteten i användningen av transportmedlen.

4 poäng: Ett projekt för att säkerställa kontinuiteten i användningen av transportmedlet, vilket är acceptabelt när det gäller nyckelmaterial, provision och lönekostnader, trots mindre brister.

3 poäng: Ett väldesignat, förberett och budgeterat projekt för att återställa användningen av transportmedlen, vilket är acceptabelt när det gäller viktiga material, provisioner och lönekostnader, trots mindre brister.

2 poäng: Det finns betydande brister i projektplanen.

1 poäng: Projektet har ingen plan och / eller budget alls.