Purjelaivaa Korjaamassa. Kuvaaja: Hannu Matikka

Avustushakemuksen käsittely ja päätös

Hakemusasiakirjojen julkisuus

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 1 §:n julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Lain tarkoituksena on 3 §:n mukaan toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilölle ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä ja vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Museovirastoon jätetyt valtionavustushakemukset ovat laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja.

Museovirastoon toimitettu avustushakemus tulee julkiseksi, kun Museovirasto on sen vastaanottanut. Julkinen asiakirja voi sisältää ehdottomasti salassa pidettäviä ja harkinnanvaraisesti julkisia osia. Harkinnanvaraisesti julkiset asiakirjat voivat olla joko lähtökohtaisesti julkisia tai lähtökohtaisesti salassa pidettäviä.

Avustushakemuksen käsittely

Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille kun se on vastaanotettu asiointipalvelussa, tai kun vapaamuotoinen hakemus on toimitettu Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut asiakirjat. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman täydelliset hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Hakemusasiakirjan lähettäjälle ilmoitetaan, miten asiakirjaa on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Valtionavustuslaissa (668/2001) säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan valtionavustuksia myönnettäessä. Avustuksen myöntämiseen, käyttöön ja valvontaan liittyen noudatetaan lisäksi

  • Hallintolakia (434/2003)
  • Hallintolainkäyttölakia (586/1996)
  • Tietosuojalakia (1050/2018)
  • Lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)
  • Asetusta viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999)
  • Lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)
  • Lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)
  • Asetusta valtion talousarviosta (1243/1992)

Lait ja asetukset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi

Asiantuntijalautakunnat

Lautakunnat avustavat Museovirastoa entistämisavustusten myöntämisessä arvioimalla valtionavustushakemukset. Lautakunnan kaikki jäsenet saavat arvioitavakseen kaikki haluamansa hakemukset. Jokaisella hakemuksella on vähintään yksi arvioija. Ensisijaisesti kukin lautakunnan jäsen arvioi edustamansa erikoisalan hakemukset. Hakemusten laadullisessa arvioinnissa (ns. vertaisarviointi) kiinnitetään ensimmäisenä huomioita hankkeen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.Tämän jälkeen arvioidaan kohteen arvo sekä hankkeen laatu ja vaikuttavuus kohteen palauttamiseksi tai säilyttämiseksi käyttökuntoisena.

Lautakuntaan kuuluu vähintään 10 mutta enintään 16 jäsentä, jotka edustavat kattavasti alan erikoisosaamista. Jäseniksi lautakuntiin pyydetään viranomaisten, museoiden ja harrastajajärjestöjen edustajia sekä restauroinnin ja konservoinnin asiantuntijoita. Jäsenten vaihtuvuus ja alueellinen kattavuus lisäävät päätöksenteon luotettavuutta.

Museovirasto on nimittänyt kaudeksi 2018 - 2020 neljä lautakuntaa. Vesiliikenteen asiantuntemusta edustaa vuodesta 1994 lähtien toiminut perinnealusten asiantuntijalautakunta. Maantieliikenteen asiantuntijalautakunnan koolle kutsumisesta vastaa tieliikenteen erikoismuseo Mobilia. Ilmaliikenteen asiantuntijalautakunnasta vastuun ottaa Suomen ilmailumuseo ja raideliikenteen asiantuntijalautakunnasta Suomen rautatiemuseo. Lautakuntien työtä ohjaa Museoviraston laatima työjärjestys.

Lautakunnan jäsenen tulee ilmoittaa, mikäli hän on esteellinen käsittelemään hakemusta. Esteellisyyttä arvioitaessa noudatetaan mitä on säädetty esteellisyydestä hallintoasian käsittelyssä. Lautakunnan jäsen ei saa antaa mitään tietoa hakuasiakirjoista ja asiantuntijalausunnosta arviointiprosessin aikana ulkopuolisille, eikä myöskään käyttää niistä saamaansa luottamuksellista tietoa omaksi hyödykseen tai kenenkään toisen henkilön hyödyksi tai haitaksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu hakemusten arviointiprosessin jälkeenkin. Hakuasiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti ja luottamuksellisina.

Perinnealusten asiantuntijalautakunta

Petri Sipilä (Suomen Laivahistoriallinen yhdistys ry), lautakunnan puheenjohtaja
Anne Ala-Pöllänen (Suomen merihistoriallinen yhdistys ry)
Guy Björklund (Pietarsaaren kaupunginmuseo)
Heikki Häyhä (Metropolia AMK)
Timo Kunttu (Suomen merimuseo)
Pirkka Leino
Tuomas Juva (Suomen höyrypursiseura ry)
Manne Kallio (Skutföreningen Kustkultur i Finland rf)
Jerker Klawer (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi)
Juha Puustinen (Suomen merimuseo)
Visa Roine (Viaporin telakka ry)
Jarmo Saarinen (Merikeskus Forum Marinum)
Risto Salmia (Mahogany Yachting Society ry / Klassikkorekisteri)

Perinneilma-alusten asiantuntijalautakunta

Matias Laitinen (Suomen ilmailumuseo), lautakunnan puheenjohtaja
MArkku Hiedanpää (Hämeenlinnan ilmasilta ry)
Heikki Häyhä
(Metropolia AMK)
Jouni Kantojärvi (Jone Air Oy)
Esa Korjula (Redstone AERO Oy)
Antti Lappalainen (Suomen Ilmavoimamuseo)
Antti Laukkanen (Suomen ilmailumuseo)
Jouni Laukkanen (Mikkelin Ilmailuyhdistys ry)
Jyrki Laukkanen (Lentotekniikan Kilta ry ja Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseo)
Harri Mustonen (Oldtimer Finland ry)
Jukka Raunio (Polyteknikkojen ilmailukerho ry)
Pentti Saaristo (Ilmailukerho Kutonen ry)
Pertti Virtanen (Lentotekniikan Kilta ry)

Maantieliikenteen kulkuvälineiden asiantuntijalautakunta

Juhani Intosalmi, lautakunnan puheenjohtaja
Esko Huttunen (Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto - SAHK ry)
Mauno Kumpulainen (Veteraanikuorma-autoseura ry)
Juha-Pekka Levä (Finnish Hot Rod Association FHRA ry)
Juha Liukkonen (AKK-Motorsport ry)
Jussi Muotiala (Autohistoriallinen Seura ry, Vanhat Velot ry, Espoon Automuseo, Automuseoiden neuvottelukunta ry)
Mikko Pentti (Mobilia säätiö)
Martti Piltz (Suomen Maanrakennuskoneiden Liitto ry)
Simo Pyykkönen (Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto - SAHK ry)
Leila Suutarinen (Vehoniemen automuseo)
Aarno Torikka (Veteraanimoottoripyöräklubi ry)

Raideliikenteen kulkuvälineiden asiantuntijalautakunta

Markku Nummelin, lautakunnan puheenjohtaja
Tiina Lehtinen
(Suomen Rautatiemuseo)
Elina Holopainen (Suomen Rautatiemuseo)
Iiro Niemi (Suomen Rautatiemuseo)
Visa Tammi (Rautatiemuseon Säätiö)
Timo Lintinen
Kimmo Alanko (Haapamäen Museoveturiyhdistys ry.)
Mikko Alameri (Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta)
Juha Vuorinen
Marko Laine (Jokioisten Museorautatie/Museorautatieyhdistys)
Marko Anttila (Toijalan Veturimuseo/Museoveturiseura ry.)
Sakari K. Salo (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura SRHS ry, Resiina-lehden toimitussihteeri)
Raimo Helomaa (Rautatiemuseon Ystävät ry.)
Janne Ridanpää
Matti Mäntyvaara (Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat PoRha ry. ja Museorautatieliitto ry.)
Ilkka Hovi (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura SRHS ry.)

Hakemuksen arvioiminen

Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Avustettavuus määräytyy kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen sekä esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja hankkeen laadun tuloksena.

Hankkeen avustettavuutta arvioidessa käytetään arviointiperusteina edellä näillä verkosivuilla olevia kohteiden sekä avustettavien toimenpiteiden määritelmiä. Kaikissa tapauksissa on suunniteltujen toimenpiteiden oltava näillä verkkosivuilla esitettyjen ehtojen mukaisia.

Hakemusten laadullisessa arvioinnissa (ns. vertaisarviointi) kiinnitetään ensimmäisenä huomioita hankkeen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.Tämän jälkeen arvioidaan kohteen arvo sekä hankkeen laatu ja vaikuttavuus kohteen palauttamiseksi tai säilyttämiseksi käyttökuntoisena.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, joista kustakin seuraavista yksi piste.

Kulttuurisesti kestävä hanke

  • Säilyttää käyttökuntoisena kohteen, jonka arvo ja merkitys on tunnistettu ja tunnustettu.
  • Työllistää alan erikoisosaajia varmistaen työpaikkojen ja erikoisosaamisen säilymisen.
  • Säilyttää ja jakaa kohteen käyttöön, ylläpitoon ja kunnostukseen liittyvää tietoa ja taitoa.
  • Tarjoaa kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua hankkeeseen ja/tai hankkeen kohteena olevaan kulkuvälineeseen sen jälkeen, kun hanke on valmistunut.
  • Tarjoaa kohteesta kiinnostuneille mahdollisuuden päästä mukaan kohteen käyttöön ja käyttökuntoa varmistavaan toimintaan.

Kohteen arvo

  • 5 pistettä: valtakunnallisesti merkittävä kulkuväline, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on kiitettävä.
  • 4 pistettä: valtakunnallisesti merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä.
  • 3 pistettä: kohteella on maakunnallista merkitystä, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä.
  • 2 pistettä: kohteella on paikallista tai alueellista tunnettuutta, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä.
  • 1 piste: kohteella ei ole merkittävyyttä ja/tai lähde- ja dokumentaatioarvoa, tai niitä ei pystytä hakemuksen perusteella määrittämään

Hankkeen vaikutus kohteen säilymiselle

  • 5 pistettä: välttämättömät, kiireelliset ja kohdennetut kohteen tuhoutumiselta pelastavat toimenpiteet, joilla varmistetaan kulkuvälineen käytön säilymiseksi tehtyjen suunnitelmallisten töiden laatu ja jatkuvuus.
  • 4 pistettä: toimenpiteet, joilla perustellusti pysäytetään tai poistetaan kohteen käyttökuntoon vaikuttavia uhkia ja/tai torjutaan äkillisiä muutoksia ja/tai ehkäistään vaurioitumista.
  • 3 pistettä: toimenpiteet, joilla perustellusti palautetaan kulkuvälineen historiaan kuuluvia rakenteita, osia ja/tai materiaaleja.
  • 2 pistettä: toimenpiteet, joilla lisätään kohteen käytettävyyttä.
  • 1 piste: toimenpiteet, joilla ei ole merkitystä kohteen säilymiselle käyttökuntoisena, jotka ovat kohteen historiallisiin vaiheisiin kuulumattomia toimenpiteitä tai jotka ovat kohteen kunnossapitoon kuuluvia säännöllisiä toimenpiteitä.

Hankkeen toteutustapa

  • 5 pistettä: Kohteen käytön jatkuvuuden varmistava esimerkillisesti suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke.
  • 4 pistettä: Kohteen käytön jatkuvuuden varmistava hanke, joka on keskeisten materiaali-, palkkio- ja palkkakulujen osalta hyväksyttävissä pienistä puutteista huolimatta.
  • 3 pistettä: Kohteen käytön palauttava hyvin suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke, joka on keskeisten materiaali-, palkkio- ja palkkakulujen osalta hyväksyttävissä pienistä puutteista huolimatta.
  • 2 pistettä: Hankesuunnitelmassa on huomattavia puutteita.
  • 1 piste: Hankkeella ei ole suunnitelmaa ja/tai budjettia lainkaan.
Utvärdering av avsökan

Ansökningarna kommer att utvärderas på grundval av informationen i bidragsansökan. Behörigheten bestäms av platsens kulturella och historiska värden samt effektiviteten av de föreslagna åtgärderna och projektets kvalitet.

Vid den kvalitativa utvärderingen av ansökningar (den så kallade kollegiala granskningen) tas den första hänsyn till projektets sociala påverkan.

Social påverkan, en poäng för var och en av följande

Ett kulturellt hållbart projekt

- Håller ett föremål i gott skick vars värde och betydelse har identifierats och erkänts. - Anställer specialister på fältet, vilket säkerställer att jobb och expertis bevaras. - Underhåller och delar kunskap och färdigheter relaterade till användning, underhåll och renovering av webbplatsen. - Ger intresserade parter möjlighet att bekanta sig med projektet och / eller det transportmedel som projektet omfattar efter att projektet har slutförts. - Ger en möjlighet för dem som är intresserade att engagera sig i objektets användning och underhåll.

Objektvärde

5 poäng: ett nationellt viktigt transportmedel med prisvärt historiskt värde, representativitet och käll- och dokumentationsvärde.

4 poäng: en nationellt betydelsefull objekt med bra historiskt värde, representativitet och käll- och dokumentationsvärde.

3 poäng: objektet har en provinsiell betydelse, representativiteten och källan och dokumentationsvärdet är bra.

2 poäng: objektet har lokalt eller regionalt betydelse, representativitet och bra käll- och dokumentationsvärde.

1 poäng: objektet har ingen betydelse och / eller käll- och dokumentationsvärde, eller kan inte fastställas på ansökan

Projektets inverkan på fordonets överlevnad

5 poäng: nödvändiga, brådskande åtgärder för att spara förstörelse för att säkerställa kvaliteten och kontinuiteten i det planerade arbetet med att bevara fordonet.

4 poäng: åtgärder för att rimligt stoppa eller eliminera hot mot fordonets tillstånd och / eller för att förhindra plötsliga förändringar och / eller för att förhindra skador.

3 poäng: åtgärder för att motivera restaurering av strukturer, delar och / eller material som tillhör fordonets historia.

2 poäng: åtgärder för att öka fordonets användbarhet.

1 punkt: åtgärder som inte är relevanta för underhållet av transportmedlet, vilka är åtgärder som inte ingår i de historiska stadierna av transportmedlet eller som är regelbundna åtgärder som ingår i underhållet av transportmedlet.

Metod för projektgenomförande

5 poäng: Ett exemplariskt projekt utformat, förberett och budgeterat för att säkerställa kontinuiteten i användningen av transportmedlen.

4 poäng: Ett projekt för att säkerställa kontinuiteten i användningen av transportmedlet, vilket är acceptabelt när det gäller nyckelmaterial, provision och lönekostnader, trots mindre brister.

3 poäng: Ett väldesignat, förberett och budgeterat projekt för att återställa användningen av transportmedlen, vilket är acceptabelt när det gäller viktiga material, provisioner och lönekostnader, trots mindre brister.

2 poäng: Det finns betydande brister i projektplanen.

1 poäng: Projektet har ingen plan och / eller budget alls.