Hakemusten käsittely ja päätös - Museovirasto Hakemusten käsittely ja päätös
Purjelaivaa Korjaamassa. Kuvaaja: Hannu Matikka

Hakemusten käsittely ja päätös

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 1 §:n julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Lain tarkoituksena on 3 §:n mukaan toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilölle ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä ja vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Museovirastoon jätetyt valtionavustushakemukset ovat laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja.

Museovirastoon toimitettu avustushakemus tulee julkiseksi, kun Museovirasto on sen vastaanottanut. Julkinen asiakirja voi sisältää ehdottomasti salassa pidettäviä ja harkinnanvaraisesti julkisia osia. Harkinnanvaraisesti julkiset asiakirjat voivat olla joko lähtökohtaisesti julkisia tai lähtökohtaisesti salassa pidettäviä.

Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille kun se on vastaanotettu asiointipalvelussa, tai kun vapaamuotoinen hakemus on toimitettu Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut asiakirjat. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman täydelliset hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Hakemusasiakirjan lähettäjälle ilmoitetaan, miten asiakirjaa on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Valtionavustuslaissa (668/2001) säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan valtionavustuksia myönnettäessä. Avustuksen myöntämiseen, käyttöön ja valvontaan liittyen noudatetaan lisäksi

  • Hallintolakia (434/2003)
  • Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)
  • Tietosuojalakia (1050/2018)
  • Lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)
  • Asetusta viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999)
  • Lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)
  • Lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)
  • Asetusta valtion talousarviosta (1243/1992)
  • Tuloverolakia (30.12.1992/1535)
  • Lakia digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019)

Lait ja asetukset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi

Lautakunnat avustavat Museovirastoa entistämisavustusten myöntämisessä arvioimalla valtionavustushakemukset. Lautakunnan kaikki jäsenet saavat arvioitavakseen kaikki haluamansa hakemukset. Jokaisella hakemuksella on vähintään yksi arvioija. Ensisijaisesti kukin lautakunnan jäsen arvioi edustamansa erikoisalan hakemukset.

Hakemusten laadullinen arviointi (ns. vertaisarviointi) on kaksiportainen. Ensin arvioidaan kohteen arvo ja merkitys sekä hankkeen vaikuttavuus ja laatu kohteen palauttamiseksi tai säilyttämiseksi käyttökuntoisena. Tämän jälkeen kohteen hoitoa ja käyttöä arvioidaan kestävän kehityksen periaatteiden arviointikriteereillä.

Lautakuntaan kuuluu vähintään 10 mutta enintään 16 jäsentä, jotka edustavat kattavasti alan erikoisosaamista. Jäseniksi lautakuntiin pyydetään viranomaisten, museoiden ja harrastajajärjestöjen edustajia sekä restauroinnin ja konservoinnin asiantuntijoita. Jäsenten vaihtuvuus ja alueellinen kattavuus lisäävät päätöksenteon luotettavuutta.

Museovirasto on nimittänyt kaudeksi 2021 - 2023 neljä lautakuntaa. Vesiliikenteen asiantuntemusta edustaa vuodesta 1994 lähtien toiminut perinnealusten asiantuntijalautakunta. Maantieliikenteen asiantuntijalautakunnan koolle kutsumisesta vastaa tieliikenteen erikoismuseo Mobilia. Ilmaliikenteen asiantuntijalautakunnasta vastuun ottaa Suomen ilmailumuseo ja raideliikenteen asiantuntijalautakunnasta Suomen rautatiemuseo. Lautakuntien työtä ohjaa Museoviraston laatima työjärjestys.

Lautakunnan jäsenen tulee ilmoittaa, mikäli hän on esteellinen käsittelemään hakemusta. Esteellisyyttä arvioitaessa noudatetaan mitä on säädetty esteellisyydestä hallintoasian käsittelyssä. Lautakunnan jäsen ei saa antaa mitään tietoa hakuasiakirjoista ja asiantuntijalausunnosta arviointiprosessin aikana ulkopuolisille, eikä myöskään käyttää niistä saamaansa luottamuksellista tietoa omaksi hyödykseen tai kenenkään toisen henkilön hyödyksi tai haitaksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu hakemusten arviointiprosessin jälkeenkin. Hakuasiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti ja luottamuksellisina.

Juha Puustinen (Suomen merimuseo)
Pekka Mattila (Merikeskus Forum Marinum)
Timo Kunttu (Suomen merimuseo)
Nikke Kaartinen (Savonlinnan museo)
Petri Sipilä (Suomen Laivahistoriallinen yhdistys), puheenjohtaja
Visa Roine (Viaporin telakka ry)
Manne Kallio (Skutföreningen Kustkultur i Finland r.f.)
Heikki Häyhä (Metropolia AMK)
Tuomas Juva (Suomen höyrypursiseura)
Lauri Elo (Suomen höyrypursiseura)
Risto Salmia (Mahogany Yachting Society, MYS)
Pirkka Leino
Aaro Sahari (Suomen merihistoriallinen yhdistys)

Matias Laitinen (Suomen ilmailumuseo), puheenjohtaja
Antti Lappalainen (Suomen Ilmavoimamuseo)
Antti Laukkanen (Suomen ilmailumuseo)
Diego Carlozzo (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK)
Heikki Häyhä (Metropolia AMK)
Jouni Kantojärvi (Jone Air Oy)
Jouni Laukkanen (Mikkelin Ilmailuyhdistys ry)
Jyrki Laukkanen (Lentotekniikan Kilta ry ja Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseo)
Harri Mustonen (Oldtimer Finland ry)
Ilkka Ruohonen (Suomen ilmailuliitto ry / Experimental- ja ultrakevyttoimikunta)
Pertti Virtanen (Lentotekniikan Kilta ry)

Mikko Pentti (Mobilia)
Juha Hirvilammi (Maatalousmuseo Sarka)
Anssi Saari (Sotamuseo)
Leila Suutarinen (Vehoniemen automuseo), puheenjohtaja
Timo Tuomisto (Automuseoiden neuvottelukunta)
Mika Peippo (Suomen automobiilihistoriallinen keskusliitto ry, SAHK)
Mauno Kumpulainen (Veteraanikuorma-autoseura ry, VETKU)
Aarno Torikka (Veteraanimoottoripyöräklubi ry, VMPK)
Juhani Intosalmi (Suomen linja-autohistoriallinen seura ry, SLAH ja Suomen linja-autoharrastajat ry, SLAH)
Jussi Muotiala (Autohistoriallinen Seura ry, AHS)
- (AKK Motorsport)
Arto Sorvali (Finnish Hot Rod Association ry, FHRA)
Martti Piltz (Maarakennuskoneiden liitto ry)
Anni Antila (Vanhat Velot ry)
Ari Ojala (Masinistit ry)
Petri Luoto (Suomen Vaunuhistoriallinen Seura ry, SVHS)

Tiina Lehtinen (Suomen rautatiemuseo)
Iiro Niemi (Suomen rautatiemuseo)
Elina Holopainen (Suomen rautatiemuseo)
Markku Nummelin, puheenjohtaja
Timo Lintinen (VR-Yhtymä)
Kimmo Alanko (Haapamäen Museoveturiyhdistys, HMVY)
Sakari K. Salo (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura, SRHS ja Resiina-lehti)
Mikko Alameri (Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta)
Matti Bergström (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura, SRHS)
Visa Tammi (Rautatiemuseon Ystävät)
Juha Vuorinen
Marko Anttila (Toijalan veturimuseo)
Marko Laine (Museorautatieyhdistys)
Daniel Federley
Janne Ridanpää (Topparoikka ry)
Matti Mäntyvaara (Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat, PoRHa)