Purjelaivaa Korjaamassa. Kuvaaja: Hannu Matikka

Mihin päätökset perustuvat?

Asiantuntijalautakunta 

Museovirasto voi asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan asiantuntijalautakuntia, joiden tehtävänä tukea Museovirastoa arvioimalla oman alansa kulkuvälineiden kulttuurihistoriallista merkitystä ja antamalla lausuntoja harkinnanvaraista restaurointiavustusta koskevista hakemuksista.

Lautakuntaan kuuluu vähintään 10 mutta enintään 16 jäsentä, jotka edustavat kattavasti alan erikoisosaamista. Jäseniksi lautakuntiin pyydetään viranomaisten, museoiden ja harrastajajärjestöjen edustajia sekä restauroinnin asiantuntijoita. Jäsenten vaihtuvuus ja alueellinen kattavuus lisäävät päätöksenteon luotettavuutta.

Asiantuntijalautakuntien toimikausi on 2018 – 2020. Vesiliikenteen asiantuntemusta edustaa vuodesta 1994 lähtien toiminut perinnealusten asiantuntijalautakunta, jota johtaa Suomen merimuseo. Maantieliikenteen asiantuntijalautakunnan koolle kutsumisesta vastaa tieliikenteen erikoismuseo Mobilia. Ilmaliikenteen asiantuntijalautakunnasta vastuun ottaa Suomen ilmailumuseo ja raideliikenteen asiantuntijalautakunnasta Suomen rautatiemuseo. Lautakuntien työtä ohjaa Museoviraston laatima työjärjestys.

Lautakunnan jäsenen tulee ilmoittaa, mikäli hän on esteellinen käsittelemään hakemusta. Esteellisyyttä arvioitaessa noudatetaan mitä on säädetty esteellisyydestä hallintoasian käsittelyssä. Lautakunnan jäsen ei saa antaa mitään tietoa hakuasiakirjoista ja asiantuntijalausunnosta arviointiprosessin aikana ulkopuolisille, eikä myöskään käyttää niistä saamaansa luottamuksellista tietoa omaksi hyödykseen tai kenenkään toisen henkilön hyödyksi tai haitaksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu hakemusten arviointiprosessin jälkeenkin. Hakuasiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti ja luottamuksellisina.

Museovirasto on nimittänyt 9.1.2018 kaudeksi 2018 - 2020 seuraavat neljä lautakuntaa


Perinnealusten asiantuntijalautakunta

Anne Ala-Pöllänen

Guy Björklund (Pietarsaaren kaupunginmuseo)

Heikki Häyhä (Metropolia AMK)

Timo Kunttu (Suomen merimuseo)

Pirkka Leino  

Tuomas Juva (Suomen höyrypursiseura ry)

Manne Kallio (Skutföreningen Kustkultur i Finland rf)

Jerker Klawer (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi)

Juha Puustinen (Suomen merimuseo)

Visa Roine (Viaporin telakka ry)

Jarmo Saarinen (Merikeskus Forum Marinum)

Petri Sipilä (Suomen Laivahistoriallinen yhdistys ry)

Risto Salmia (Mahogany Yachting Society ry / Klassikkorekisteri)


Perinneilma-alusten asiantuntijalautakunta

Markku Hiedanpää (Hämeenlinnan ilmasilta ry)

Heikki Häyhä (Metropolia AMK)

Jouni Kantojärvi (Jone Air Oy)

Esa Korjula (Redstone AERO Oy)  

Matias Laitinen (Suomen ilmailumuseo)

Antti Lappalainen (Suomen Ilmavoimamuseo)

Antti Laukkanen (Suomen ilmailumuseo)     

Jouni Laukkanen (Mikkelin Ilmailuyhdistys ry) 

Jyrki Laukkanen (Lentotekniikan Kilta ry ja Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseo)

Harri Mustonen (Oldtimer Finland ry) 

Jukka Raunio (Polyteknikkojen ilmailukerho ry)

Pentti Saaristo (Ilmailukerho Kutonen ry)

Pertti Virtanen (Lentotekniikan Kilta ry)


Maantieliikenteen kulkuvälineiden asiantuntijalautakunta

Esko Huttunen (Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto - SAHK ry)

Juhani Intosalmi                       

Mauno Kumpulainen (Veteraanikuorma-autoseura ry)

Juha-Pekka Levä (Finnish Hot Rod Association FHRA ry)

Juha Liukkonen (AKK-Motorsport ry)

Jussi Muotiala (Autohistoriallinen Seura ry, Vanhat Velot ry, Espoon Automuseo, Automuseoiden neuvottelukunta ry)

Mikko Pentti (Mobilia säätiö)

Martti Piltz (Suomen Maanrakennuskoneiden Liitto ry

Simo Pyykkönen (Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto - SAHK ry)

Leila Suutarinen (Vehoniemen automuseo)

Aarno Torikka (Veteraanimoottoripyöräklubi ry)


Raideliikenteen kulkuvälineiden asiantuntijalautakunta

Taina Rantala (Suomen Rautatiemuseo)

Elina Holopainen (Suomen Rautatiemuseo)

Iiro Niemi (Suomen Rautatiemuseo)

Visa Tammi (Rautatiemuseon Säätiö)

Timo Lintinen

Markku Nummelin

Kimmo Alanko (Haapamäen Museoveturiyhdistys ry.)

Mikko Alameri (Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta)

Juha Vuorinen

Marko Laine (Jokioisten Museorautatie/Museorautatieyhdistys)

Marko Anttila (Toijalan Veturimuseo/Museoveturiseura ry.)

Sakari K. Salo (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura SRHS ry, Resiina-lehden toimitussihteeri)

Raimo Helomaa (Rautatiemuseon Ystävät ry.)

Janne Ridanpää  

Matti Mäntyvaara (Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat PoRha ry. ja Museorautatieliitto ry.)

Ilkka Hovi (Suomen Rautatiehistoriallinen Seura SRHS ry.)

Perusteet

Valtionavustusten myöntöharkinnan tulee perustua valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin sekä hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Lautakunnat avustavat Museovirastoa entistämisavustusten myöntämisessä arvioimalla valtionavustushakemukset. Lautakunnan kaikki jäsenet saavat arvioitavakseen kaikki haluamansa hakemukset. Jokaisella hakemuksella on vähintään yksi arvioija. Ensisijaisesti kukin lautakunnan jäsen arvioi edustamansa erikoisalan hakemukset. Hakemusten laadullisessa arvioinnissa (ns. vertaisarviointi) kiinnitetään huomioita seuraaviin tekijöihin. 

Kohteen arvo 

Kulkuvälineillä, kuten kaikilla esineillä ja ilmiöillä, on oma elinkaarensa. Ajan kuluessa kulkuvälineen käyttötarkoitus voi muuttua, jolloin yleensä myös kohteen arvo muuttuu.

Arvio kohteen arvosta perustuu ensisijaisesti avustushakemuksessa esitettyihin tietoihin. Arvo määritellään sillä miten hyvin ja millaista tietoa kohde pystyy välittämään menneisyydestä. Kohde voi olla alkuperäinen tai siinä voi näkyä historiallinen kerroksisuus eli eri aikakausia edustavia rakenteita, materiaaleja ja tyylipiirteitä.

Kohteen arvoa määriteltäessä otetaan huomioon merkkiin, malliin, valmistukseen ja materiaaleihin liittyvien tietojen lisäksi aina myös kohteen käytöstä ja merkityksistä kertovat tiedot. Ihannetapauksessa kohteen historia on pystytty selvittämään kokonaisuudessaan. Kohteen arvo siis korreloi ennen kaikkea kulkuvälineen tietoarvon kanssa.

Kohteen merkitystä arvioidaan suhteessa Suomen maa-, vesi-, ilma- tai raideliikenteen historiaan. Kohteella voi olla paikallista, maakunnallista tai kansallista merkitystä. Merkittävyys voi liittyä esimerkiksi

- teollisuuteen ja talouselämään.
- valtiolliseen itsenäisyystematiikkaan tai maailmansotiin.
- merkkihenkilöiden vaiheisiin. 
- sosiaalisiin ja henkisiin arvoihin ja tunnemerkityksiin muistojen ja muistelun kiinnekohtana.

Kohteen edustavuus on arvio, joka määrittää kohteen kokonaisuuden säilyneisyyttä ja jatkuvuutta. Huomio kiinnitetään

- miten hyvin kohde edustaa kokonaisuutena omaa tyyppiään
- miten hyvin kohde edustaa kokonaisuutena tiettyä aikakautta  
- miten hyvin kohde pystyy välittämään tietoa toiminnastaan ja/tai toiminnan muutoksista

Kohteen lähde- ja dokumentaatioarvo kertoo oman aikansa käyttöolosuhteista, arvoista ja kulttuurivaikutteista. Lähde- ja dokumentaatioarvoa määriteltäessä huomio kiinnitetään kohteen aitouteen. Aitous voi kohdistua esimerkiksi muotoon, materiaaleihin, valmistustekniikkaan, toiminnalliseen alkuperäisyyteen tai sijainnin alkuperäisyyteen. Aitous ei kuitenkaan ole itseisarvo.  Aito voi tarkoittaa, että kulkuvälineeseen ei sen käyttöiän aikana ole tehty muutoksia lukuun ottamatta kuluvien osien välttämätöntä vaihtamista. Kunnoltaan aidon kulkuvälineen ei kuitenkaan tarvitse olla tehdasuuden tai alkuperäisen kaltainen. Aitoutta on myös historiallinen kerroksisuus, joka ilmentää kohteen rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta. Aitous voi siis säilyä osien vaihdosta ja rakenteen uusimisesta huolimatta, jos muutokset ovat osa kulkuvälineen käyttöhistoriaan kuuluneita toimenpiteitä.

Avustushakemuksessa esitetään kysymyksiä myös hankkeen yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta vaikuttavuudesta. Arviointi tehdään KYLLÄ / EI perustein seuraavasti  

- Onko hankkeella taloudellista vaikuttavuutta (esimerkiksi työllistävä ja / tai työpaikkoja varmistava vaikutus)
- Onko hankkeella sosiaalista vaikuttavuutta (esimerkiksi yhteisöllisyys ja /tai suuri yleisö pääsee tutustumaan kohteeseen) 
- Onko hankkeella perinnettä elvyttävä tai säilyttävä vaikutus (esimerkiksi restaurointitöiden dokumentointi tai koulutus)  

Päätöksenteko


Kokonaisarvion avustushakemuksesta ja päätöksen avustuksen myöntämisestä tekee Museovirasto valtion talousarvion, valtionavustuksia koskevan lainsäädännön, Museoviraston vahvistaman hakuoppaan ja avustusten jakoperiaatteiden sekä asiantuntijalautakunnan lausunnon perusteella.

Sovellettu lainsäädäntö

Valtionavustuslaissa (668/2001) säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan valtionavustuksia myönnettäessä.  Avustuksen myöntämiseen, käyttöön ja valvontaan liittyen noudatetaan lisäksi - Hallintolakia (434/2003) - Hallintolainkäyttölakia (586/1996) - Henkilötietolakia (523/1999) - Lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) - Asetusta viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) - Lakia julkisista hankinnoista (348/2007) - Lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) - Asetusta valtion talousarviosta (1243/1992)

Lait ja asetukset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi