Selvityksiä ja raportteja

Kulttuuriperintöbarometri 2017

Kulttuuriperintöbarometri on suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä selvittävä kansalaiskysely. Se sisältää tärkeää tietoa siitä, miten kulttuuriperinnön ja -ympäristön käsitteet ymmärretään ja tunnetaan kansalaisten keskuudessa.

Barometrissä on selvitetty aluksi kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristö käsitteiden tuntemista sekä asioita, jotka liitetään kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön. Tutkimuksessa käsitellään myös kulttuuriperinnön koettua tärkeyttä ja sen merkitystä sekä kansalaisten mielipiteitä kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja suojelusta. Kiinnostuksen kohteina ovat olleet kansalaisten asenteet, jotka liittyivät kulttuuriperinnön vaalimiseen, kulttuuriperinnön eri osa-alueiden suojelemisen tärkeys sekä se, mitä asiaa kansalaiset pitivät kaikkein tärkeimpänä vaalimisen arvoisena asiana. 

Kulttuuriperintöbarometri 2017

Museoviraston kokoelmapolitiikka 2014

2017, 41 s., ISBN 978-951-616-287-7, ISSN 2489-2947
Museoviraston selvityksiä 2

Museoviraston kokoelmapolitiikka on asiakirja viraston kokoelmia ylläpitävien yksiköiden kokoelmahallinnan tavoitteista, linjauksista ja periaatteista sekä niiden toteuttamiseen käytetyistä toimintatavoista ja -menetelmistä. Kokoelmapolitiikka on tarkoitettu joustavaksi työvälineeksi, jonka ajankohtaisuus tarkistetaan säännöllisesti. Se on myös tarkoitettu yleisohjeeksi ja lähtökohdaksi Museoviraston kokoelmien hoidon yksityiskohtaisemmalle määrittelylle.

Suomen kansallismuseon kokoelmapoliittinen ohjelma

Outi Järvinen (toim.)
2010, 48 s., ISBN 978-951-616-205-1

Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa linjataan Suomen kansallismuseon lähivuosien tavoitteet kokoelmien tutkimuksen, luetteloinnin, hoidon, konservoinnin, käytön ja kartuttamisen suhteen. Se muodostaa pohjan jatkuvalle työlle kokoelmatoimintojen kehittämiseksi. Samalla se helpottaa jokapäiväistä työtä museossa.

Paikallismuseotoiminta Suomessa 2015

Pia Lonardi, Anu Niemelä ja Marianne Koski (toim.)
2017, 34 s., ISBN 978-951-616-283-9, ISSN 2489-2947
Museoviraston selvityksiä 1

Raportti kokoaa yhteen vuoden 2015 paikallismuseokyselyn tulokset sekä esittelee suomalaista paikallismuseotoimintaa esimerkkitapausten kautta. Kyselyn teemoina ovat vapaaehtoistyö, paikallismuseoiden tapahtumat, alueellisen yhteistyön hyödyt sekä museon omien vahvuuksien löytäminen.

Museoiden kokonaisarkkitehtuuri 2016

Museoiden kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on esittää muun muassa mitä museot tekevät, minkälaisessa toimintaympäristössä ne toimivat, minkälaisia tietovarantoja niillä ja miten niitä hallinnoidaan. Näkökulmaa on laajennettu edellisestä versiosta, mutta painotus on edelleen kokoelmahallinnassa.

Museot vaikuttajina – Tarve- ja tavoitekartoitus

Minna Karvonen, Ulla Teräs, Mirva Mattila ja Eeva Kukko
2007, 44 s., nid., ISBN 978-951-616-175-7 (nid.), ISBN 978-951-616-176-4 (pdf)

Julkaisussa on kartoitettu yhteiskunnan haasteita museoiden toiminnalle ja hahmoteltu museoalan yhteisiä tavoitteita sekä yleisiä kehittämistarpeita. Selvitys on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi.

Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä

Taustaselvitys Faron yleissopimuksen voimaansaattamiseksi Suomessa
Ulla Salmela, Hannu Matikka, Pauliina Latvala ja Petja Kauppi (toim.)
2015, pdf, 97 s, ISBN 978-951-616-260-0

Faron sopimuksena tunnettu Euroopan neuvoston puiteyleissopimus korostaa kulttuuriperintöä yhteisenä ja arvokkaana voimavarana. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi sopimuksen voimaansaattamista edeltävän taustaselvitystyön Museovirastolle, joka toteutti sen yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa 2014. Selvityksessä kartoitettiin kulttuuriperintötyön kehittämistarpeita, joilla voidaan edistää Faron yleissopimuksen tavoitteiden toteutumista Suomessa ja esitetään suosituksia toimintatavoista, jotka tukevat sopimuksen viitoittamaa kestävää kulttuuriperintötyötä.

Engelin merkintöjä - Havaintoja tavasta rakentaa Pietarissa ja rakennusmateriaalien ominaisuuksista

Jarkko Sinisalo (toim.)
2015, 78 s., pdf, ISBN 978-951-616-259-4, ISSN 2243-1365
Museoviraston raportteja 3

Saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel vietti vuoden 1815–1816 Pietarissa, jossa hänellä oli erinomainen tilaisuus tehdä havaintoja paikallisesta rakentamisesta, materiaaleista ja työmenetelmistä. Nämä havainnot hän tallensi muistiinpanoiksi, jotka on nyt julkaistu pdf-muodossa. Engelin havainnot tarjoavat kiinnostavia näkökulmia 1800-luvun rakennusten restauroinnin ja korjauksen parissa työskenteleville, mutta myös kaikille Engelin ajan arkkitehtuurista kiinnostuneille.

Vrouw Maria veden alla -hankkeen 2009–2012 loppuraportti

Riikka Alvik, Vesa Hautsalo, Ulla Klemelä, Aki Leinonen, Hannu Matikka, Sallamaria Tikkanen ja Eeva Vakkari (toim.)
2014, 79 s., PDF, ISBN 978-951-616-247-1, ISSN 2243-1365
Museoviraston raportteja 1

Vrouw Maria veden alla -hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa tämän Suomen rannikolle vuonna 1771 uponneen aluksen hylystä, lastista ja maisemasta sekä tämän tiedon tulkitseminen ja esittely eri tavoin. Konkreettiset tutkimuskysymykset liittyivät mm. siihen, millainen alus Vrouw Maria oli, millaista lastia ja taidelastia se kuljetti mukanaan ja millaisia elementtejä on ollut hylyn sijaintipaikan menneessä ja nykyisessä maisemassa. Lisäksi hankkeessa pohdittiin sitä, miten hylky tulee säilymään ja miten hylkyä voidaan suojella löytöpaikallaan. Tämä loppuraportti kuvaa koko hankkeen vuosien 2009-2012 tavoitteet ja tulokset sekä vuositasolla että teemoittain. Raportti on julkaistu suomeksi ja englannniksi.

Suvorovin kanavat

Venäjän Saimaan laivaston sotakanavien restaurointihanke 2002–2008
Tuula Hakala, toim. Marja-Leena Ikkala ja Selja Flink
Museovirasto 2012, 54 s., pdf-julkaisu, ISBN 978-951-616-218-1

Saimaan sotakanavat, ns. Suvorovin kanavat, rakennettiin 1790-luvulla osaksi Pietarin puolustusvyöhykettä. Museovirasto restauroi jo hieman unohduksissakin olleet kanavat Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten tuella vuosina 2002–2008. Suvorovin kanavat -raportti kuvaa restaurointihankkeen etenemistä sekä sen yhteydessä tehtyjen arkeologisten tutkimusten tuloksia. Lisäksi raportissa kerrotaan, millaisissa oloissa kanavien rakennustyöhön ryhdyttiin. Omat lukunsa ovat saaneet myös kanavaverkoston suunnittelijat Aleksandr Vasiljevits Suvorov ja Jan Peter van Suchtelen.

Arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmät

Kati Salo ja Marianna Niukkanen (toim.)
2011, 112 s., ISBN 978-951-616-137-5, ISSN 1236-6447, URN:ISBN:978-951-616-137-5
Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 22

Julkaisu keskittyy hautausten, kalmistojen ja vainajien arkeologiseen tutkimukseen. Alan johtavien asiantuntijoiden laatimat monipuoliset artikkelit käsittelevät esimerkiksi hautakaivausten etiikkaa ja hautojen etsimistä, luututkimusta, paleoepidemiologiaa, esinetutkimusta ja konservointia. Tarjolla on myös uusinta tietoa muinais-DNA:sta, hautojen ajoitusmenetelmistä ja muiden luonnontieteellisten näytteiden ottamisesta ja mahdollisuuksista. Opaskirja on suunnattu lähinnä kenttätöitä tekeville arkeologeille, mutta myös arkeologian opiskelijoille ja harrastajille sekä lähitieteiden edustajille.

Meriväylien rakennusperintö

Harri Nyman, toim. Marja-Leena Ikkala

2009, 76 s., ISSN 1236-6447, URN:ISBN:978-951-616-200-6 (pdf)
Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21

Merimerkit muovaavat saariston ja rannikon kulttuurimaisemaa, samalla ne muodostavat tärkeän liikennehistoriallisen kokonaisuuden. Meriväyliemme vanhimpia merimerkkejä ovat olleet kivistä kootut kummelit sekä riukukaasat. Pookeja, eli valottomia tunnusmajakoita on pystytetty 1600-luvulta alkaen. Suomen vanhin säilynyt merimerkki on komea Lyökin pooki vuodelta 1757. Julkaisussa esitellään 142 maamme merkittävimpiin kuuluvaa merenkulun rakennusperintökohdetta. Tiedot perustuvat Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella vuosina 1996-2000 tehtyihin rakennushistoriallisiin inventointeihin. Suurimman tilan saavat kohde-esittelyt. Jokaisesta kohteesta kerrotaan lyhyesti sen historia, rakennusaika, kuinka sitä käytettiin ja miten kohde on säilynyt.

Suomenlinnan arkeologinen selvitys

Ritva Veijola-Reipas
2008, 25 s., ISBN 978-951-616-186-3(pdf), ISSN1236-6447
Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 19

Selvitys on tehty Suomenlinnan linnoituksen käytön ja hoidon tueksi. Se palvelee linnoituksen käynnissä olevaa asemakaavoitusta ja hoitosuunnitelman tekoa. Se ohjaa myös muinaismuistolain soveltamista linnoituksessa.

Kansallisaarteita kaikille - Museoviraston saavutettavuussuunnitelma

Tapani Sainio ja Helena Edgren (toim.)
2007, ISBN 978-951-616-165-8

Saavutettavuussuunnitelmassa on määritelty Museoviraston tavoitteet kulttuuriperinnön saavutettavuuden edistäjänä sekä alustavat toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma kattaa Museoviraston tilat, toiminnan ja tiedon.

Oppia menneisyydestä, katse tulevaisuudessa

Museoviraston kulttuuriperintökasvatuksen strategia 2006–2010
Kulttuuriperintökasvatus-työryhmä
2006, 23 s., ISBN 951-616-151-0 (pdf), ISBN 951-616-152-9 (nid.)

Vrouw Maria –​ selvitys tutkimuksista, tuloksista ja tulevaisuuden eri vaihtoehdoista

Marja Pelanne ja Sallamaria Tikkanen (toim.)
2007, ISBN 978-951-616-169-6 (pdf), ISBN 978-951-616-168-9 (nid.)

Amsterdamista Pietariin matkalla ollut hollantilainen kauppalaiva Vrouw Maria haaksirikkoutui ja upposi Nauvon ulkosaaristoon vuonna 1771. Alukseen oli lastattu mm. sokeria, väriaineita, sinkkiä, kankaita sekä taide-esineitä Venäjän keisarinna Katariina Suurelle. Aluksen hylky löydettiin vuonna 1999. Museovirasto on tutkinut hylkyä vuosina 2000-2004. Selvityksessä esitellään tutkimuksia ja niiden tuloksia, tarkastellaan hylyn kulttuurihistoriallista merkitystä, vastataan julkisuudessa usein esille nousseisiin kysymyksiin, kuvataan miten hylkykohteita on on esitelty eri puolilla maailmaa sekä tarkastellaan viittä eri vaihtoehtoa Vrouw Maria -hylyn tulevaisuudesta. Selvityksen lopussa on Museoviraston suositus siitä mitä Vrouw Marialle tulisi tehdä.

Nomination of Paimio hospital for inclusion in the World Heritage list

Margaretha Ehrström, Sirkkaliisa Jetsonen ja Tommi Lindh (toim.)
2005, 84 s., nid.,ISBN 951-616-134-0, ISBN 951-616-135-9 (pdf), ISSN 1236-6447
Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 13

Esitys Paimion sairaalan liittämiseksi maailmaperintökohteisiin.