Kiviaita Porvoon Kevätkummussa. Kuvaaja: Helena Ranta

Kaavoitus ja arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavoituksella turvataan arkeologisen kulttuuriperinnön eli kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kohteiden suojelu ja dokumentointi.

Miksi arkeologinen kulttuuriperintö on merkittävän kaavaan?

Kaavoitus on keino välittää tietoa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä maankäytön suunnittelijoille ja viranomaisille. On yleisen edun mukaista, että kaava antaa oikean kuvan maankäytön mahdollisuuksista. Maankäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon muinaisjäännöksen ja muiden arkeologisten kohteiden ympäristö. Tavoitteena on saada kohteiden ympärille maaston tai historiallisen yhteyden mukaan määräytyvä luonnollinen suoja-alue. Kaavoitus on siten tärkein keino suojella arkeologisten kohteiden ympäristöä.


Miten kaavoittaja saa tiedon arkeologisesta kulttuuriperinnöstä?

Kaavoittajalla on vastuu siitä, että arkeologinen kulttuuriperintö otetaan asianmukaisesti huomioon kaavoituksessa. Museoviranomainen ottaa asiantuntijana kantaa arkeologisen kulttuuriperinnön luonteeseen eli siihen, mitkä kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja mitkä muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet tulisi lisäksi ottaa huomioon kaavoituksessa.

Ajantasaiset tiedot kiinteistä muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista on saatavissa Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä. Muinaisjäännösrekisterin tietoja voi selata ja ladata kulttuuriympäristön palveluikkunan kautta.

Lue lisää Museoviraston ohjeesta Arkeologinen kulttuuriperintö ja kaavoitus