Kronprins Gustav Adolfin hylkypuisto. Kuvaaja: Jesse Jokinen

Helsingin hylkypuisto Kronprins Gustav Adolf

Itämeren ensimmäinen vedenalainen puisto avattiin vuonna 2000 Kronprins Gustav Adolf- nimisen ruotsalaisen linjalaivan hylylle Helsingin edustalle. Puistosta vastaa Museovirasto. Yhteistyökumppanit puiston ylläpidossa ovat Sea Safety Scandinavia Oy ja Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Hylkypuistoon on vapaa pääsy. Puisto avataan kesäkuussa ja suljetaan ennen syysmyrskyjä. Tällä hetkellä puisto on auki. Puiston kunnostustyöt on nyt pääosin tehty ja kyltit vaihdettu. Pieniä kunnostustöitä tehdään vielä tämän sukelluskauden aikana.

Puisto on merkitty poijulla, johon vene voi kiinnittyä. Hylkyaluetta kiertää opasköyden yhdistämänä tietopolku, jonka varrella on linjalaiva Kronprins Gustav Adolfin historiasta ja laivan rakenteesta kertovia tauluja. Hylyn keulassa ja perässä on nousu- ja laskeutumisköydet sukeltajia varten. Vedenalaisten puistojen tavoitteena on avustaa vierailijaa oivaltamaan ja tulkitsemaan näkemäänsä, sekavasta lankkukasasta onkin tulkittavissa vanha sotalaiva muistona menneisyyden tapahtumista. Hylkypuisto auttaa ymmärtämään Itämeren valtavan potentiaalin ainutlaatuisena ”vedenalaisena ulkomuseona”, jossa on säilynyt tuhansia erilaisia hylkyjä.

Ennen sukeltamista tulee tutustua puiston järjestyssääntöihin ja sukeltajan karttaan.

Gustav Adolfin hylky sijaitsee Helsingin kaupungin vesialueella, noin 3,5 merimailia Harmajan majakasta etelä-lounaaseen. Puiston koordinaatit ovat (WGS84) 60°03.010 N, 24°55.445 E.

Syvyys: 19-21 metriä, moreeni/hiekkapohja, ei yleensä haittaavia virtauksia, näkyvyys 1-10 metriä, normaalisti 4-6 metriä.

Puistoon on vapaa pääsy. Puistossa liikutaan seuraamalla vedenalaista köysipolkua. Hylkyyn voi tutustua niin läheltä kuin se hylkyä vahingoittamatta on mahdollista.

Puiston ohi kulkevat suuret alukset saattavat aiheuttaa korkeita aaltoja, joten veneeseen tulee jättää vahti sukelluksen ajaksi. Museovirasto toivottaa turvallisia sukelluksia.

Puistoa koskeviin tiedusteluihin vastaavat Museovirastossa tutkijat Riikka Alvik, puh. 0295 33 6220 ja Minna Koivikko, puh. 0295 33 6215.

Lisää tietoa Suomen, Ruotsin ja Viron hylkypuistoista löytyy Baltic History Beneath Surface: Underwater heritage trails in situ and online (BALTACAR) - hankkeen sivuilta.

Puiston järjestyssäännöt

Järjestyssäännöt on laadittu turvallisen merenkulun ja sukeltamisen varmistamiseksi. Puistossa sukellettaessa on syytä suhtautua vakavasti luonnonvoimiin: Kronprins Gustav Adolfin hylky sijaitsee avoimella merellä, jossa pienikin tuuli voi aiheuttaa hankalaa aallokkoa ja jälkimaininkeja. Lisäksi kohde on vilkkaasti liikennöityjen aallokkoa nostattavien laivaväylien läheisyydessä. Puisto on suljettu, kun tuulee yli 6 m/s. Sukellustoiminnan aikana yhteysveneessä on oltava riittävä ja osaava miehistö huolehtimassa pintatoiminnoista. Sukellustoiminnan ajaksi vene kiinnitetään keltaiseen kiinnityspoijuun, mutta sitä ei tule jättää yksin. Poijun kiinnitysmekanismi rajoittaa kiinnityksen koskemaan alle 12 metriä pitkiä veneitä, joiden maksimipaino on 15 tn.

1. Järjestyssääntöjä on noudatettava

Puistossa sukeltaminen edellyttää järjestyssääntöjen noudattamista. Ennen kuin vierailet Kronprins Gustav Adolfin hylyn vedenalaisessa puistossa tutustu huolella esitteeseen, järjestyssääntöihin ja hylkyä ja puistoa esittävään sukeltajan karttaan.

2. Järjestyssääntöjen tavoitteet

Järjestyssääntöjen tavoitteena on taata kaikille miellyttäviä ja turvallisia sukelluksia ja pintatoimintaa Kronprins Gustav Adolfin hylyn vedenalaisessa puistossa. Noudata kaikissa toimissa huolellisuutta ja varovaisuutta.

3. Muinaismuistolaki ja suoja-alue

Vedenalaiset muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muinaismuistolain (295/63) nojalla. Muinaismuistolain mukainen suoja-alue on kaksi metriä luettuna jäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista. Kronprins Gustav Adolfin vedenalaisessa puistossa voit mennä tätä kahta metriä lähemmäksi tutustuaksesi informaatiotauluihin ja hylkyyn. Varo kuitenkin vahingoittamasta kohdetta äläkä ota mukaasi "matkamuistoja". Puistoon on vapaa pääsy. Sukeltaminen ei edellytä lupaa. Vedenalainen kuvaaminen hylyllä ja puistossa on sallittu. Varsinainen tutkimustyö vaatii normaaliin tapaan Museovirastolta haettavan tutkimusluvan.

4. Vedenalaisen puiston avoinnaolo ja tuuliraja

Puisto on käytettävissä järjestyssäännön ehdoilla puiston avoinnaolon aikana. Puiston käyttö on kielletty, kun tuuli puiston merialueella on yli 6 m/s.

5. Kiinnittyminen kohteelle

Jokainen kiinnittyy ja sukeltaa hylkypuistoon omalla vastuullaan.

Sukellustoiminnan ajaksi vene kiinnitetään kiinnityspoijuun. Poijun kiinnitysmekanismi rajoittaa kiinnityksen koskemaan alle 12 metriä pitkiä veneitä, joiden maksimipaino on 15 tn. Viitassa on heijastinnauha ja tutkaheijastin. Poijun painon kokonaismäärä merenpohjalla on noin 6000 kg. Paino on moreenipohjalla.

Veneen kiinnittämistä varten viitan yläpäässä on rengas, lisäksi viitan sivulla on kiinnityspanta. Maksimimäärä veneitä kerrallaan on yksi alus riippumatta aluksen koosta/painosta yms. tekijöistä.

Alusten kiinnittäminen on sallittu ainoastaan tähän erikoisviittaan. Pienempiin pyöreisiin oransseihin laskeutumis/nousupoijuihin alusten ja veneiden kiinnittäminen on kielletty. Niiden kiinnitysmekanismit eivät kestä veneen kiinnityksen aiheuttamaa rasitusta.

Alusten kiinnittämiseen tarkoitetulta erikoisviitalta on matkaa lähimmälle oransseille laskeutumis-/nousupoijjulle noin 20-30 metriä.

Kun toimit kohteella, ota huomioon laivaväylät, niillä liikkuvien alusten aiheuttamat aallot ja muut haittatekijät sekä muut vesillä liikkujat.

Sukellustoiminnan aikana yhteysveneessä on oltava riittävä ja osaava miehistö huolehtimassa pintatoiminnoista.

Venettä ei saa jättää yksin pinnalle.

6. Sukeltaminen vedenalaisessa puistossa

Laskeutumista ja nousua varten Kronprins Gustav Adolfin hylyllä on kaksi hylkyyn kiinnitettyä punaista pyöreätä poijua. Toisessa poijussa on teksti "keula" merkitsemässä hylyn keulaosan sijaintia.

Puiston reitti on merkitty valkoisella köydellä. Köysi on kiinnitetty metallisiin pikkupainoihin sekä puiston informaatiokyltteihin. Köyteen on merkitty keula- ja peräpoijun läheisyyteen suuntanuolilla reitin kiertosuunta. Noudata kiertosuuntaa.

Puiston informaatiotaulut ovat A3-kokoisia metallijalustalle sijoitettuja keltapohjaisia muovitauluja. Kohteella on yhteensä 12 informaatiotaulua sekä "Tervetuloa"-taulu.

  • Jätä tukialukselle riittävä miehitys sukelluksen ajaksi.
  • Tarkista hätäyhteyksien toimiminen ja hätänumeroiden esillä olo.
  • Jokainen sukeltaa omalla vastuullaan.
  • Järjestä sukeltaminen yhdessä sukellusvanhimman kanssa.
  • Järjestä sukeltaminen siten, että hylyllä ei ole liikaa sukeltajia yhdellä kertaa.
  • Ennen sukeltamista aseta esille tukialukseen sukeltajalippu.
  • Sukella pareittain.
  • Säästä ja vuorokauden ajasta riippuen hylyllä voi olla pimeää - ota lamppu mukaasi.
  • Laskeudu ja nouse merkittyjä alasmeno-/nousupoijuja ja köysiä pitkin.
  • Älä poistu sukelluksen aikana puiston vedenalaisen reitin valkoisen ohjausköyden näkyvyysetäisyydeltä.
  • Hylyn suurin syvyys on noin 20-21 metriä.
  • Varaa aikaa vedenalaisen reitin kiertämiseen noin 25 minuuttia.
  • Tarkkaile ilman määrää.

Sukeltamiseen liittyviin turvaohjeisiin voit muistin virkistämiseksi käydä tutustumassa esim. Sukeltajaliiton sivuilla.

7. Sukellustoiminnan päättäminen

  • Tarkista, että kaikki sukeltajat ovat nousseet turvallisesti ylös veneeseen.
  • Kun viimeinen sukeltaja on tullut vedestä, laske sukeltajalippu.

8. Kohteelta lähteminen

Irrottaudu kohteelta varovaisuutta noudattaen. Anna tilaa myös toisille tukialuksille ja sukeltajille.

9. Muuta

Liikkuessasi puiston alueella - veden päällä tai veden alla - ota huomioon muut vesilläliikkujat ja sukeltajat. Ole huomaavainen toisia kohtaan ja jätä puisto sellaiseen kuntoon kuin se oli saavuttuasi. Jos havaitset puistossa vikoja ilmoita niistä Museovirastoon (intendentti Riikka Alvik, puh. 0295 33 6220 tai intendentti Minna Koivikko, puh. 0295 33 6215).

Kronprins Gustav Adolf

Ruotsalainen linjalaiva Kronprins Gustav Adolf tuhoutui ja upposi Helsingin edustalla vuonna 1788. Aluksen hylky löydettiin vuonna 1995. Se sijaitsee Harmajan majakasta muutaman merimailin lounaaseen. Aluksen jäänteet makaavat 18-20 metrin syvyydessä osittain levinneenä noin 100 m x 100 m alueelle.

Hylky muodostuu aluksen rungon pohjaosasta, kaatuneista kyljistä, erilaisista irrallisista rakenteellisista osista sekä tykeistä, tykinkuulista ja muista irtoesineistä. Tykkejä hylystä on löydetty kaikkiaan 71. Kaksi niistä on nostettu, konservoitu ja tutkittu. Hylyssä on myös kaksi suurta ankkuria.

Linjalaiva Gustav Adolfin rakentaminen liittyi Ruotsin avomerilaivaston aluskannan voimakkaaseen uudistamiseen 1780-luvulla. Vuoden 1780 suunnitelmiin kuului rakentaa lisää useita uusia linjalaivoja sekä pienempiä aluksia. Suunnitelmien toteuttamiseksi Ruotsin Karlskronassa rakennettiin kymmenen linjalaivaa samojen piirustusten mukaan. Alukset oli suunnitellut aikansa tunnetuin laivasuunnittelija Fredrik Henrik af Chapman, joka oli vuodesta 1781 toiminut laivanrakennustöiden johtajana.
Linjalaiva Gustav Adolfin rakennustyöt kestivät useamman vuoden, täysin valmis alus oli vuonna 1784. Samanaikaisesti telakalla rakennettiin useita muitakin aluksia.
Linjalaiva Gustav Adolf oli suurikokoinen alus, jonka pituus oli 49,6 m ja leveys 13,59 m. Aluksen aseistuksena oli 62 tykkiä. Aluksen miehistövahvuus oli vuoden 1788 esityksen mukaan 567 miestä, joista 112 oli merisotilaita. Aluksen päällikkönä toimi eversti Christiernin.

Elokuun alussa 1788 ruotsalaiset alukset jatkoivat partiointiaan Suomenlahdella. Joukko aluksia, mukana linjalaiva Kronprins Gustav Adolf, ankkuroitui erään tiedusteluretken jälkeen yöksi Viaporin lähettyville. Seuraavana aamuna 6. elokuuta 1788 venäläiset yllättivät alukset. Muut ruotsalaiset alukset pääsivät pakoon, mutta linjalaiva Gustav Adolfilla oli vaikeuksia ankkurinsa noston kanssa. Lopulta linjalaiva pääsi kuitenkin pakoon, mutta ajoi pakomatkallaan noin neljän metrin syvyydessä olleelle ennen tuntemattomalle karille ja menetti isomaston märssytankonsa. Myös aluksen pohja rikkoutui, jolloin linjalaivan ruutivarasto täyttyi vedellä. Muutaman laukauksen jälkeen aluksen oli antauduttava venäläisille. Karikkoa ruvettiin myöhemmin kutsumaan Gustav Adolfin matalikoksi ja nimi on yhä edelleen käytössä merikartoilla.

Vänrikki Gustav Klint, joka kuvasi tapahtumia päiväkirjassaan, sai käskyn purjehtia pelastamaan aluksen miehistö. Häntä vastaan tuli kuitenkin kaksi venäläistä fregattia ja venäläiset olivat jo Gustav Adolfin luona. Näin miehistön pelastusyritys epäonnistui. Venäläiset ottivat aluksen miehistön sotavangeiksi ja sytyttivät aluksen palamaan. Lopulta alus räjähti.