Rakennettu hyvinvointi

Hyvinvointiyhteiskunnan tuottamien rakennettujen ympäristöjen taustalla ovat kaupungistuminen ja elämäntapojen muutokset sekä julkisten palvelujen, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen uudistukset. Rakennettu hyvinvointi -kokonaisuudessa julkaistaan näitä ilmiöitä ja ympäristöjä koskevia tutkimustuloksia.

Hyvinvointi-Suomea rakennettaessa

  • julkiset palvelut haluttiin ulottaa koko maahan, kaikille ja kaikenikäisille
  • toteutettiin uusia asuinalueita ja niihin päiväkoteja, kouluja, liikuntapaikkoja, terveyskeskuksia
  • rakentamisen määrä oli ennennäkemätön
  • uutta suunniteltiin ennakkoluulottomasti ja kokeilunhaluisesti.

Rakennettu hyvinvointi -teemahankkeissa selvitetään, mitkä olivat ne hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteet ja arvot, joihin rakentaminen aikanaan perustui. Monet ajankohtaiset muutokset kohdistuvat 1900-luvun jälkipuolen ympäristöön. Se on yhteistä perintöämme, ja on tarpeen päättää, miten haluamme sitä säilyttää

Hyvinvointi-Suomen rakennuskulttuuri vuodesta 1945

Suomen rakennuskanta ja infrastruktuuri ovat nuoria; yli 80 prosenttia niistä on syntynyt 70 viimeksi kuluneen vuoden aikana. Nämä rakennukset ja ympäristöt ovat meille arkipäiväisiä ja itsestään selviä. Ne ovat niin lapsuuden maisemaamme kuin ominta elinympäristöämmekin. Silti niitä ei aina nähdä rakennusperintönä. Siksi yhteistä keskustelua niiden arvoista, säilyttämisestä ja käytöistä tarvitaan.

Kulttuuriympäristön nuorimmat kerrostumat ja niiden säilyttäminen ja suojeleminen ovat jo esillä kaavahankkeissa, kulttuuriympäristöselvityksissä ja korjausrakentamisessa. Inventointeja ja tutkimuksia on tehty ja tehdään eri puolilla maata. Niitä tarvitaan kuitenkin lisää, samoin kuin laajempia analyysejä.

Moderni yhteiskunta muuttui voimakkaasti

Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kiihkeän kasvun ja kehityksen vuosikymmenet muuttivat myös rakennettua ympäristöä. Suomi kaupungistui nopeasti, noin 25 vuodessa. Teollisuus siirtyi kaupunkikeskustoista laitamille ja kehitysalueavustusten turvin myös maaseudulle. Maatalous supistui ja teollistui. Ihmisiä muutti maalta kaupunkeihin paitsi töihin tehtaisiin myös ennen kaikkea palvelualoille. Maaseutua tyhjeni etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Rakennemuutos vaikutti myös elämäntapoihin. Ihmisten elinympäristö vaihtui maaseudun yksittäistaloista kaupunkilähiöiden kerrostaloihin. Tehokas infrastruktuuri oli tärkeä osa modernia yhteiskuntaa. Autoistuminen ja siihen liittyvä rakentaminen, kuten tiet, paikoitusalueet ja huoltoasemat, muuttivat maisemaa maaseudullakin. Energiatuotantoa vahvistettiin. Pohjois-Suomen jokiin rakennettiin vesivoimalaitoksia samalla kun kivihiilen ja öljyn käyttöä lisättiin voiman ja lämmön lähteenä. Neuvostoliitosta vedettiin Suomeen maakaasuputki, ja ensimmäinen ydinvoimala aloitti toimintansa Loviisassa 1977.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ulotettiin kaikkien saataville. Yhteiskunta otti vastuuta myös lasten päivähoidosta. Kouluikäisten määrä kasvoi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Kansa- ja oppikoulujärjestelmästä siirryttiin peruskouluun. Ammatillinen koulutus ja yliopistoverkosto laajenivat.

Vapaa-aika lisääntyi ja kulutustottumukset muuttuivat. Valintamyymälät ja lähiöiden ostoskeskukset yleistyivät 1960-luvulla ja automarketit ja pysäköintihallit 1970-luvulta lähtien. 1980-luvulta alkaen ostoskeskukset muuttuivat katetuiksi gallerioiksi ja oleskelutiloiksi.

Huomisen perintö

Modernin yhteiskunnan muutos vaikutti merkittävästi elinympäristöömme kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla. On tärkeää selvittää, mitä hyvinvointi-Suomen rakentama perintö on, mikä siinä on kestävää ja säilyttämisen arvoista. Päämääränä on lisätä 1900-luvun jälkipuolella syntyneiden ympäristöjen arvostusta kulttuuriperintönä.

Maakunnallinen modernin rakennusperinnön inventointihanke

Keski-Suomen museo on toteuttanut koko maakunnan 23 kuntaan ulottuvan inventointihankkeen, jossa paneuduttiin 1900-luvun jälkipuolen ympäristöihin ja rakennustyyppeihin. Artikkeli kuvaa uraauurtavaa työtä, joka paljasti jokapäiväisten ja tuttujen rakennusten arvon.

Uutta kokemusta ja tietoa - Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointi

Kaupungistuminen: kasvun kaavoitus ja asumisen alueet


Kaupungit kasvoivat 1900-luvun jälkipuolella nopeasti. Kaupunkien suunnittelua ohjattiin kaavajärjestelmällä, joka oli kaupunkikeskustojen uudistamisen ja asuinalueiden rakentamisen keskeinen väline. Kaupunkien kasvu, tiivistäminen ja kaavoitusjärjestelmän uudistaminen ovat taas ajankohtaisia.

Kaavoitushistorian tunteminen auttaa ymmärtämään nykyisiä kaupunkeja. Yhdyskuntarakenteen kehityksen, toiminnallisesti erilaisten kaupungin osien, kortteleiden ja rakennusten, viherympäristöjen ja liikenneväylien ominaisuuksien analyysi paljastaa, miksi kaupunki on sellainen kuin se on. Tieto auttaa erottamaan nyky-ympäristöstä eri vuosikymmenten tavoitteita sekä arvostamaan ja säilyttämään niitä.

Teemahankkeen artikkelit käsittelevät 1900-luvun jälkipuolen kaupunkisuunnittelun keskeisiä piirteitä ja kaavoitusjärjestelmää. Artikkelit auttavat hahmottamaan sekä paikallista että valtakunnallista kokonaiskuvaa erilaisista kaavaratkaisuista ja niiden perusteista. Esille nostetaan kaupunkisuunnittelun ideologit, opettajat ja suunnittelijat. Heidän työllään on ollut maanlaajuinen, yhä yhdyskuntien perusrakenteissa näkyvä vaikutus. Esimerkit tehdyistä inventoinneista kertovat, miten olemassa olevaa kaupunkikokonaisuutta ja sen muutoksia on tarkasteltu kaavahistorian avulla. Artikkelit osoittavat asuinrakentamisen roolin kaupunkikehityksessä: keskustojen uudistamisessa ja uusien asuinalueiden rakentamisessa keskustojen ulkopuolelle.

Kaavoituksella ohjataan nopeaa kaupungistumista
Kasvun kaavoitus
Kaavoituslainsäädäntö ja kaupungistuvan hyvinvointiyhteiskunnan suunnittelu 1945-1990
Kaupunkisuunnittelun uranuurtajia, opettajia ja vaikuttajia
Arkkitehtuurikilpailut yhdyskuntasuunnittelussa 1945-1990

Kaupunkikeskustat uudistetaan
Uusi haastaa vanhan - Turun ruutukaavakeskusta 1900-luvun jälkipuolella
Joensuun ruutukaavakeskusta – moderni kivikaupunki
Joensuun keskustan kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys osayleiskaavaa varten
Kaavoituksen kerrostumat Kouvolan keskustassa
Kaavoituksen historia rakennetun ympäristön inventoinnissa - Kouvola

Asumisen alueet
Asumalähiörakentaminen 1900-luvun jälkipuolella
Ollinsaaren lähiö Raahessa ja Olli Kivinen, lähiösuunnittelun vaikuttaja
Pikku-Palomäki - Kouvolan ensimmäinen lähiö
Amuri - kerrostaloalue Tampereen keskustan kupeessa

Kansakoulusta peruskouluun - koulurakennuksia kolmelta vuosikymmeneltä

Koulu on lähellä koteja, lapsia ja yhteisöjä. Koulussa opitaan, ystävystytään, harrastetaan. Perusopetus on jokaisen lapsen oikeus. www.koulurakennus.fi -sivustolla Museoviraston kutsumat asiantuntijat jakavat tietoaan: miksi koulu on sellainen kuin se on, miten sitä voi säilyttää, miten korjata, mikä koulussa on arvokasta.

Siirry Koulurakennus.fi-sivustolle

Kulttuurirakennukset – tiedon, taiteen ja viihteen tilat


Kulttuurirakennusten verkosto on Suomessa tiheä. Kirjasto ja museo toimivat kaikissa kunnissa, ja teatterit ja orkesterit esiintyvät joka puolella maata. Keskeiselle paikalle rakennetun kulttuurirakennuksen korkeatasoinen arkkitehtuuri ulottuu ympäristöstä sisätilojen yksityiskohtiin ja kalustukseen saakka. Taideteokset ovat tyypillinen osa kulttuurirakennuksia.

Rakentamista on tukenut valtion määrätietoinen kulttuuripolitiikka. Rakennusten ylläpidossa sekä korjaus- ja muutosrakentamisessa on tärkeää huomioida kulttuurirakennusten arvokkaat ominaisuudet.

Teemahankkeen artikkelit tarjoavat tietoa neljästä rakennustyypistä. Valtakunnallisen kehityksen lisäksi julkaistaan onnistuneet esimerkit kirjaston ja teatterin korjauksista.

Kirjastot
Julkiset kirjastot ja kirjastoarkkitehtuuri
Kirjastojen kehitys ja valtionapupolitiikka
Kirjastot Alvar Aallon tuotannossa
Seinäjoen Aallon kirjaston peruskorjaus ja restaurointi

Konserttisalit
Konserttisalit 1900-luvun jälkipuolella
Luettelo konserttisaleista Suomessa 2019

Teatterit
Teatterirakennukset 1945-2000
Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus
Julkisivuvalaistus peruskorjauksessa – esimerkkinä Helsingin kaupunginteatteri
Piha- ja puisto peruskorjauksessa – esimerkkinä Helsingin kaupunginteatteri

Museot
Museorakennukset 1900-luvun jälkipuolella

Julkisten rakennusten taide

Taidetta on julkisissa rakennuksissa joka puolella maata. Teoksia on teetetty niin kouluihin, päiväkoteihin, terveydenhuollon rakennuksiin, kunnantaloihin kuin kulttuurirakennuksiinkin. Seurakunnat ovat olleet ahkeria taiteen tilaajia, samoin pankit ja monet yritykset. Jos rakennusta uhkaa purkaminen tai sen käyttötarkoitusta muutetaan, rakennuksessa olevat taideteokset voivat olla vaarassa. Artikkeli nostaa esiin tärkeän aiheen ja kannustaa inventoimaan teokset sekä huolehtimaan niistä.

Julkisten rakennusten taide

Terveyttä kaikille – terveydenhuoltorakentaminen 1900-luvun jälkipuolella


Terveydenhuollon yhteiskunnallinen merkitys tiedostettiin jo itsenäisyyden ensi vuosikymmenillä. Toisen maailmansodan takia koko maan kattava perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon verkosto rakennettiin vasta 1900-luvun jälkipuolella. Terveydenhuoltopalveluiden saatavuus, lääkäreiden ja sairaansijojen määrä moninkertaistuivat. Suomalaisten terveystilanne koheni niin, että 2002 syntyneellä oli edessään keskimäärin 20 vuotta pidempi elämä kuin 1945 syntyneellä.

Kun Suomessa 2000-luvulla tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistuksia, joudutaan pohtimaan myös sitä, minkälaisiin tiloihin palvelut tulevaisuudessa järjestetään ja mikä on olemassa olevien rakennusten kohtalo.

Rakennustyyppitutkimukset arvioinnin apuna

Terveystalojen, kunnanlääkärintalojen, terveyskeskusten, keskussairaaloiden ja B-mielisairaaloiden rakennustyyppitutkimukset kertovat, miksi, miten ja minne niitä on rakennettu ja millaisia ne valmistuessaan olivat. Tutkimukset tarjoavat tietoa rakennustyyppien ominaisluonteesta sekä niiden keskeisistä piirteistä. Ne antavat valtakunnallisen kokonaiskuvan, johon suhteuttaa paikallisia kohteita, rakennuksia ja alueita. Tavoite on, että rakennusten merkitys tunnistetaan ja ne voivat säilyä käytössä. Esimerkkinä säilyttämisestä esitellään Helsingin Meilahden tornisairaalan peruskorjaus.

Terveys- ja kunnanlääkärintalot 1940-1960-luvuilla
Terveyskeskukset 1970-luvulta 1990-luvulle

Keskussairaalat 1940-luvulta 1980-luvulle
Meilahden tornisairaala – näkökulmia peruskorjaukseen

B-mielisairaalat 1950-luvulta 1970-luvulle

Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt

Suomessa on aina liikuttu luonnonympäristöissä. Kaupungistuminen ja lisääntynyt vapaa-aika vauhdittivat liikuntaympäristöjen rakentamista. Niistä on tullut oleellinen osa jokapäiväistä elinympäristöämme ja rakennettua maisemaamme.

Liikuntapaikkojen suunnittelun ja rakentamisen aloitteentekijöinä ja asiantuntijoina ovat lajien aktiivit, järjestöt ja seurat olleet ratkaisevia. Kunnat ovat investoineet liikuntapaikkarakentamiseen. Valtion tuki on vuosikymmeniä ollut keskeinen liikuntapoliittinen väline. Sillä on tuettu liikunnan kansalaistoimintaa, opastettu rakentamista, linjattu liikuntakulttuurin kehitystä sekä liikuntatieteellistä tutkimusta.

Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt
Tutustu liikuntaympäristöihin - linkki inventointiin
Liikuttavat ympäristöt -julkaisu, Euroopan rakennusperintöpäivien teemajulkaisu 2012

Opas arviointiin

Kunta-, palvelu- ja yhdyskuntarakenteen muutokset koskettavat ja jopa vähentävät liikunnan peruspalveluita. On oleellista huomioida liikuntarakennukset ja -ympäristöt rakennetussa kulttuuriympäristössämme ja arvioida niiden laatua sekä merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Tätä tukee Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä – opas arviointiin (2013). Opas on julkaistu osana Museoviraston ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteistä, opetus- ja kulttuuriministeriön 2011–2012 tukemaa teemahanketta.

Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä - opas arviointiin.

Hyvinvointivaltion virastotalot

Valtion virastotaloissa suunniteltiin, valvottiin ja toteutettiin hyvinvointivaltiolle asetettuja tavoitteita. Sitä mukaa kuin lainsäädäntö lisäsi valtionhallinnon tehtäviä, rakennettiin keskus- ja lääninhallinnon tilojen lisäksi poliisin, postin sekä vero- ja työvoimahallinnon toimistotaloja kuntien keskuksiin. Artikkelit kuvaavat toimistorakennusten kehitystä 1950-luvulta 1980-luvulle.

Valtion virastotalo – hyvinvointivaltion tunnusrakennus
Byrokratian käytävillä – virastotalojen tausta

Seurakunnat rakentavat

Evankelis-luterilainen kirkko vahvisti rooliaan yhteiskunnassa ja seurakuntalaisten arjessa. Rakentaessaan kaupunkien asuinalueille lähiökirkkoja ja työkeskuksia, kirkon tuntumaan seurakuntataloja ja järvimaisemaan leirikeskuksia kirkko haki uudella tavalla paikkaansa yhteisöissä. Seurakuntien rakennuksista ja ympäristöistä tuli merkittävä osa seurakuntalaisten arkea.


Siunauskappeli – rakennustyyppitutkimus arvioinnin apuna

Seurakuntien panostus arkkitehtuurin ja ympäristön laatuun näkyy myös siunauskappeleissa ja niiden lähiympäristöissä sekä vainajan hyvästelemiseen tarkoitettujen tilojen sisustuksessa ja taideteoksissa.

Siunauskappeleita käsittelevä tutkimus tarjoaa tietoa rakennustyypin ominaisluonteesta ja keskeisistä toiminnallisista piirteistä. Nykyään Suomessa on noin 280 evankelis-luterilaista siunauskappelia. Rakennustyypin vaiheita esitellään 20:n ajallisesti ja alueellisesti edustavan kohteen kautta. Tulokset auttavat ymmärtämään siunauskappelirakennusten ominaisuuksia ja luovat kokonaiskuvaa tästä seurakunnallisen rakentamisen ilmiöstä. Tieto tukee rakennusten arviointia ja säilyttämistä muutostilanteissa.

Evankelis-luterilaiset siunauskappelit 1917-2000

Kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970

Ajanjaksolla rakennettiin noin kaksisataa uutta kirkkoa. Museoviraston julkaisu esittelee viisikymmentä arkkitehtuuriltaan sekä yhteiskunnallisilta ja toiminnallisilta tavoitteiltaan korkeatasoista kirkkoa. Niistä 44 on suojeltu kirkkolain nojalla.

Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970

Muutoksen kampukset

Yliopisto - yhteiskunnan keskeinen instituutio

Toisen maailmansodan jälkeen tiedosta tuli yhteiskunnan muutosvoima. Tieteen, koulutuksen ja taloudellisen kasvun välistä riippuvuutta korostettiin. Tästä seurasi korkeakoulutuksen rakennemuutos 1960-luvulla. Yliopistoja rakennettiin ja uusia yliopistoja perustettiin eri puolille maata. Opiskelijoiden ja koulutuksen sekä rakentamisen määrä moninkertaistuivat.

Uudet yliopistokokonaisuudet

Uudet yliopistot olivat kansainvälisellä arkkitehtuurikentälläkin mielenkiintoinen kohde. Laajat rakennuskokonaisuudet näyttivät tarjoavan mahdollisuuden uudistaa arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun välistä suhdetta. Uudet yliopistot toteutettiin kaupunkimaisiksi järjestelmäarkkitehtuurin periaatteilla. Niissä yhtyivät systemaattinen teollinen rakenne, liikkumisen jako eri tasoille ja kehittyneet tekniset järjestelmät. Uusien yliopistojen suunnittelu ja rakentamishankkeet muuttivat julkisen rakentamisen käytäntöjä ja edistivät elementtitekniikan läpimurtoa toimitilarakentamisessa.

Yliopiston perustaminen oli merkittävää koko kaupungin identiteetin kannalta. Kampusten rakentamisen lisäksi niiden ympärille on toteutettu laajoja ylioppilas- ja teknologiakyliä.

Muutoksen kampukset - uusien suomalaisten yliopistokokonaisuuksien suunnittelu korkeakoulujen kehittämislaista (1965-) uuteen yliopistolakiin (-2009)

Muutoksen kampukset -analyysissä ovat mukana Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopiston kampusalueet Kuopiossa ja Joensuussa, Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot sekä Lapin yliopisto Rovaniemellä. Ne ovat korkeakoulujen kehittämislain 1965 myötä perustettujen uusien yliopistojen kampusalueita. Analyysi tehtiin, kun uusi yliopistolaki astui voimaan 2009 ja valtion kiinteistövarallisuus siirrettiin kiinteistöosakeyhtiöille.

Analyysin päämäärä on tunnistaa kunkin yliopistoalueen kulttuurihistoriallinen merkitys ja eritellä kokonaisuuksien keskeiset arvot. Selvitys käsittelee koko yliopistokentän sodanjälkeistä kehitystä sekä antaa suuntaviivoja tuleville yksittäiseen kohteeseen keskittyville rakennushistoriallisille selvityksille.

Muutoksen kampukset
Muutoksen kampukset liite

Rakennettu hyvinvointi kaupunginarkkitehtien työnä

Monella kaupunginarkkitehdilla on ollut näkyvä rooli kaavoittajana sekä erityisesti julkisten rakennusten suunnittelijana. Kun laaditaan rakennetun ympäristön inventointeja ja selvityksiä, on tärkeää tunnistaa kaupunginarkkitehdin työn merkitys rakennetun ympäristön kehityksessä. Kaupunkien teknisille toimille 2011 tehdyllä kyselyllä on kartoitettu tietoa kaupunginarkkitehtien työstä eri osissa maata.

Kunnat hyvinvointi-Suomen rakentajina

Anna palautetta

rakennettu.hyvinvointi@museovirasto.fi