Kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajojen vahvistaminen

Kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajojen vahvistaminen

Muinaismuistolain 4 §:n mukaan kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu sellainen maa-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilyttämiseksi sekä jäännöksen laadun ja laajuuden kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille. Tätä maa-aluetta nimitetään pykälän mukaan suoja-alueeksi.

Muinaismuistolain 5 §:n mukaan Museovirasto voi vahvistaa kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajat joko maanomistajan hakemuksesta tai omasta aloitteestaan.

Lisäksi Museovirasto voi vahvistaa muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajat saamelaiskäräjien aloitteesta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella ja kolttien kyläkokouksen aloitteesta kolttalain (253/1995) 2 §:ssä tarkoitetulla koltta-alueella.

Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen määräämistä koskeva asia pannaan vireille Museoviraston kirjaamoon osoitetulla kirjallisella hakemuksella

Hakemuksessa ilmoitettavat tiedot

Hakemuksessa on esitettävä tarpeellinen ja riittävä selvitys kiinteästä muinaisjäännöksestä ja sen sijainnista, maanomistussuhteista sekä alueen maankäytöstä.

1. Selvitys muinaisjäännöksestä ja sen sijainnista

  • Hakemuksessa on selvitettävä, mistä muinaisjäännöksestä on kysymys ja missä muinaisjäännös sijaitsee.
  • Hakija voi hyödyntää esimerkiksi Museoviraston muinaisjäännösrekisteriä tai muinaisjäännöstä koskevaa mahdollista tutkimusraporttia sekä muinaisjäännösrekisterin karttapalvelua.
  • Jos tietoa ei ole saatavilla, muinaisjäännös tulee yksilödä muun käytettävissä olevan aineiston ja tiedon perusteella, esimerkiksi kuvaamalla muinaisjäännös vapaamuotoisesti.
  • Kiinteän muinaisjäännöksen sijainnin todentamiseksi hakijan on ilmoitettava kiinteän muinaisjäännöksen sijainti karttaotteelle merkittynä ja mahdollisuuksien mukaan muinaisjäännöksen sijaintipaikkaa osoittava koordinaattipiste.

2. Selvitys maanomistussuhteista

  • Hakijan tulee selvittää, minkä kiinteistöjen alueella hakemuksen kohteena oleva muinaisjäännös sijaitsee ja kyseisten kiinteistöjen omistajat.
  • Kiinteistötunnukset ovat saatavilla mm. muinaisjäännösrekisteristä.
  • Sekä tunnukset että omistajatiedot ovat saatavissa myös kiinteistötietojärjestelmästä

3. Selvitys alueen maankäytöstä

  • Hakemuksessa tulee kuvailla hakemuksen tarkoittaman alueen maankäyttö.
  • Maankäyttöselvityksen voi laatia esimerkiksi selostamalla vapaamuotoisesti, mihin aluetta hakemuksentekohetkellä käytetään tai antamalla arvio alueen käytöstä tulevaisuudessa.

Hakemukseen tulee liittää ehdotus kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajoiksi merkittynä karttaotteelle.

Hakijan tulee hakemuksessaan ilmoittaa nimensä ja osoitteensa sekä puhelinnumeronsa, joihin asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa.

Käsittelyaika

Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen määräämistä koskeva asian käsittelyaika määräytyy tapauskohtaisesti muinaisjäännöksen sijainnin ja ominaisuuksien perusteella. Hakemukset pyritään kuitenkin käsittelemään pääsääntöisesti 120 vuorokauden kuluessa.

Suoja-alueen määräämistä koskevan asian käsittely edellyttää useimmiten maastotarkastusta, joka on mahdollista suorittaa ainoastaan sulan maan aikaan, joten tarkastuksen järjestämismahdollisuudet vaikuttavat tosiasialliseen käsittelyaikaan. Etenkin laaja-alaisia muinaisjäännöksiä koskevissa hakemuksissa on varauduttava pidempään käsittelyaikaan.

Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Jos hakemus on puutteellinen, Museovirasto kehottaa hakijaa määräajassa täydentämään hakemusta. Täydentämistarve pidentää asian käsittelyaikaa.

Päätös kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajojen vahvistamisesta on maksuton.