Talkoot Helsingin Vartiokylän linnavuorella. Kuvaaja: Päivi Maaranen

Arkeologisen kulttuuriperinnön hoito

Arkeologisen kulttuuriperinnön hoidolla tarkoitetaan kiinteän muinaisjäännöksen tai muun arkeologisen kohteen ja sen lähiympäristön maiseman hoitoa. Hoidon ensisijainen tavoite on arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu ja kohteen tuominen esille tämän päivän maisemassa.

Ympärillämme oleva maisema muuttuu koko ajan. Muinaisjäännösten säilyttäminen kulttuurimaiseman varhaisimpana aikakerrostumana tuo menneisyyden osaksi arkipäiväämme. Hoidettuina, opastettuina ja merkittyinä muinaisjäännöskohteet lisäävät asuinympäristömme ajallista ulottuvuutta ja viihtyisyyttä.

Museovirasto ohjaa, neuvoo ja valvoo muinaisjäännösten maisemanhoitoa ja merkitsemistä yhdessä maakuntamuseoiden kanssa.

Maisemanhoidon toimenpiteet pyritään ulottamaan luonnollisesti rajautuviin maisemallisiin kokonaisuuksiin, jolloin maiseman kerroksellisuus ja aikaperiodit tulevat paremmin huomioiduksi. Maisemanhoito ei siis pyri pysäyttämään alueen kehitystä millekään tietylle tasolle eikä se näin ollen tavoittele myöskään mitään muinaista maisemaa. Hoitoa suunniteltaessa muinaisjäännösaluetta tarkastellaan kokonaisuutena, jossa maaston muodot, muinaisjäännös rakenteineen ja alueen kasvillisuus ohjaavat käytännön hoitotyötä. 

Arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoa ohjaa ensisijassa muinaismuistolaki (295/1963). Hyväksi työkaluksi ja tueksi on osoittautunut eurooppalainen maisemayleissopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut vuonna 2006. Maisemayleissopimus on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka koskee yksinomaan maisemia. Erilaiset maisemat huomioon ottava sopimus korostaa maisemien merkitystä mm. sosiaalisen hyvinvoinnin, ekologian ja matkailun kannalta. Sopimus painottaa erityisesti viranomaisten ja alueellisen tai paikallisen tason yhteistyötä, joka on koettu erityisen tärkeäksi arkeologisen kulttuuriperinnön hoidon ja käytön suunnittelussa.  


Hoidon suunnittelu ja toteutus

Jokaista hoitokohdetta varten tehdään hoitosuunnitelma, jossa otetaan huomioon varsinaisten hoito-ohjeiden lisäksi hoidon perustelu, tulevan käytön tavoitteet ja vaatimukset. Arkeologisen kulttuuriperinnön hoidossa huomio kiinnitetään sekä ihmistoiminnan tuloksena syntyneisiin jälkiin ja rakenteisiin että muinaisjäännöksen luonnonympäristöön.

Arvokkaimpia luontoarvoja muinaisjäännösalueella ovat ihmisen toiminnan kautta syntyneet biotoopit. Pyrkimyksenä on elvyttää tai korostaa ympäristöön historian kuluessa kehittyneitä ominaisuuksia.

Hoidettavan arkeologisen kohteen valinta voi olla itsestään selvä. Lähiympäristössä on ehkä yksi ainoa kohde, jota halutaan hoitaa. Usein hoitokohde on kuitenkin valittava monen mahdollisen joukosta. Kohteen valintaan vaikuttaa monta eri tekijää. Muinaisjäännös voi olla edustava joko näyttävyytensä tai sijaintinsa vuoksi tai sillä voi olla merkittävä asema arkeologian tutkimushistoriassa. Hoidetut muinaisjäännökset ja kulttuuriperintökohteet ovat monipuolisia käyntikohteita, joita voidaan hyödyntää niin opetuksessa, matkailussa kuin virkistyskäytössäkin. Muinaisjäännökset ovat korvaamattomia ja ainutlaatuisia. Siksi muinaisjäännösten suojelu ja säilyttäminen ovat etusijalla kohteen käyttöä suunniteltaessa. Tärkein lopulliseen valintaan vaikuttava tekijä on käytettävissä olevat voimavarat. Tarvittavien resurssien määrän on oltava tasapainossa hoitosuunnitelman tavoitteiden kanssa.

Linkit:

Muinaisjäännösrekisteri
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Hoitoluvan hakeminen

Muinaisjäännösten hoito kuuluu muinaismuistolain mukaan (295/1963 10 §) Museovirastolle, joka pitää yllä rekisteriä hoidetuista kohteista. Museovirasto voi myös antaa toiselle taholle luvan hoitaa kiinteää muinaisjäännöstä.  

Kun haluat hoitaa muinaisjäännöstä tai merkitä sen maastoon, ota yhteys Museovirastoon tai alueesi maakuntamuseoon. Kun hoitosuunnitelman ja hoidon tavoitteet ovat selkiytyneet, voi hoitolupaa hakea kirjallisesti Museovirastolta sähköpostilla osoitteeseen (kirjaamo@museovirasto.fi) tai postilla osoitteeseen PL 913, 00101 Helsinki. 

Lupaa haetaan vapaamuotoisesti, mutta siitä tulisi käydä ilmi:

Hoidettavaksi suunnitellun muinaisjäännöksen nimi
Muinaisjäännösalue voidaan tuntea paikkakunnalla toisella nimellä kuin millä se on rekisteröity esim. muinaisjäännösrekisteriin. Lupahakemuksessa tulisi käyttää rekisteröityä nimeä tai yksilöidä alue selvästi liitteenä olevaan karttaan.

Hoitoalueen maanomistusolosuhteet
Lupahakemukseen selvitetään hoidetun alueen kiinteistöt, niiden rajat ja maanomistajat. Lupahakemuksen liitteenä on oltava jokaisen maanomistajan kirjallinen suostumus alueen hoitoon.

Hoitoalueen sijainti ja rajaus
Lupahakemuksen tulee liittää karttaote (peruskartta tai tarkempi), johon hoitoalue on merkitty. Karttaotteeseen merkitään ne kiinteistöt rajoineen, joita hoito koskee.

Hankkeen vastuullinen johtaja ja toteuttajat

Hoitosuunnitelma
Hoitosuunnitelmassa selvitetään perustelut hoidon aloittamiselle, hoidon suunniteltu aikataulu ja tavoitteet, tehtävät toimenpiteet ja peruskunnostuksen jälkeisen ylläpitävän hoidon järjestelyt.

Ohjeita muinaisjäännösten hoitosuunnitelman laatimiselle

Hoitoavustukset

Museovirastolta voi hakea avustusta muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kohteiden hoitoon. Valtion maalla sijaitseviin kohteisiin ei myönnetä avustusta.

Lue lisää:

Muinaisjäännösalueiden hoitoavustukset
Kulttuuriympäristön hoitoavustukset