Arkiston historiaa

Museoviraston arkisto hallinnoi yli 140 vuoden aikana muodostunutta arkistoaineistoa, joka on osa Suomen kansallista kulttuuriperintöä. Arkistoaineistot alkavat pääosin vuodesta 1884, jolloin Museoviraston edeltäjä, Muinaistieteellinen toimikunta perustettiin. Arkistossa on jonkin verran myös tätä ajankohtaa vanhempaa aineistoa. Arkistoaineistot liittyvät pääasiassa kulttuuriympäristöön ja -perintöön, sen tutkimiseen, hoitamiseen ja hallintaan. Suurimmat aineistokokonaisuudet liittyvät arkeologiaan, rakennettuun ympäristöön ja kansatieteeseen.

Myös arkiston vanhempia aineistoja käytetään edelleen aktiivisesti esimerkiksi eri alojen tutkimusmateriaaleina ja Museoviraston toiminnassa. Asiakirjojen kontekstin ja keskeisten rajavuosien hahmottaminen helpottaa arkistoaineistojen tutkimista ja potentiaalisten lähdeaineistojen tunnistamista. Joidenkin arkistoaineistojen säilytysjärjestys heijastelee edelleen aiempia organisaatiorakenteita.

Organisaatio ja keskeiset rajavuodet

Museoviraston arkistossa on aineistoja pääosin vuodesta 1884 alkaen. Suomen ensimmäinen muinaismuistojen säilymistä valvonut valtiollinen toimielin, Arkeologinen toimisto (Arkeologisk Komission) perustettiin 19.6.1884. Toimistosta alettiin vuodesta 1908 lähtien käyttää nimitystä Muinaistieteellinen toimikunta. Muinaistieteellisen toimikunnan osastojako vahvistettiin vuonna 1912 esihistorialliseen, historialliseen ja kansatieteelliseen. Muinaistieteellisen toimikunnan uudelleenjärjestely varsinaiseksi virastoksi toteutettiin vuonna 1920.

Kansallismuseo sai alkunsa vuonna 1893, jolloin muodostettiin Valtion historiallinen museo yhdistämällä useita eri kulttuurihistoriallisia museokokoelmia ja asettamalla ne Muinaistieteellisen toimikunnan alaisuuteen. Museorakennuksen avauduttua yleisölle vuonna 1916 museon viralliseksi nimeksi tuli Suomen kansallismuseo.

Organisaatiorakenteeseen tehtiin joitakin muutoksia jo 1960-luvun aikana, esimerkiksi vuonna 1966 perustettiin rakennushistorian toimisto. Suurempi organisaatiomuutos toteutettiin vuonna 1972, jolloin Muinaistieteellinen toimikunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin Museovirasto. Museovirasto jaettiin neljään osastoon: yleinen osasto, tutkimusosasto (esihistorian toimisto, historian toimisto, kansatieteen toimisto, merihistorian toimisto), rakennushistorian osasto ja Suomen kansallismuseo.

Museoviraston organisaatiorakennetta uudistettiin vuonna 1992 muun muassa niin, että virastoon perustettiin johtokunta aiemman virkamieskollegion tilalle. Johtokunnan rinnalla virastossa oli niin sanottu erityisistunto, jossa ratkaistiin esimerkiksi maastavientiä koskevat asiat. Uudistuksen jälkeen Museovirastossa oli viisi osastoa: hallinto-osasto, kulttuurihistorian osasto, arkeologian osasto, rakennushistorian osasto ja Suomen kansallismuseo.

Museoviraston organisaatiorakenteessa on tapahtunut useita muutoksia myöhemminkin. 1.1.2026 aiemmin itsenäisenä virastona toiminut Suomenlinnan hoitokunta yhdistyi Museovirastoon. Virastojen fuusio oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan Sivistyshallinto 2030 -uudistushanketta.

Lisätietoa Museoviraston historiasta.