Arkiston historiaa

Museoviraston arkistossa on asiakirjoja 1800-luvulta lähtien. Myös vanhempia aineistoja käytetään edelleen aktiivisesti esimerkiksi eri alojen tutkijoiden ja Museoviraston virkamiesten toimesta.

Museoviraston arkisto sijaitsee vuonna 2011 valmistuneissa, arkistotilamääräyksen mukaisissa maanalaisissa arkistotiloissa. Uusien tilojen myötä aineistoja on systemaattisesti keskitetty päätearkistoon, niiden yhdenmukaiseen hallintaan on panostettu ja arkiston asiakaspalvelu on keskitetty Sturenkadun tutkijasaliin.

Organisaatio ja keskeiset rajavuodet

Asiakirjojen kontekstin ja keskeisten rajavuosien hahmottaminen helpottaa arkistoaineistojen tutkimista ja potentiaalisten lähdeaineistojen tunnistamista. Joidenkin arkistoaineistojen säilytysjärjestys heijastelee edelleen vanhoja organisaatiorakenteita.

Museoviraston arkistossa on aineistoja pääosin vuodesta 1884 alkaen. Suomen ensimmäinen muinaismuistojen säilymistä valvonut valtiollinen toimielin, Arkeologinen toimisto (Arkeologisk Komission) perustettiin 19.6.1884. Toimistosta alettiin vuodesta 1908 lähtien käyttää nimitystä Muinaistieteellinen toimikunta. Muinaistieteellisen toimikunnan osastojako vahvistettiin vuonna 1912 esihistorialliseen, historialliseen ja kansatieteelliseen. Muinaistieteellisen toimikunnan uudelleenjärjestely varsinaiseksi virastoksi toteutettiin vuonna 1920.

Kansallismuseo sai alkunsa vuonna 1893, jolloin muodostettiin Valtion historiallinen museo yhdistämällä useita eri kulttuurihistoriallisia museokokoelmia ja asettamalla ne Muinaistieteellisen toimikunnan alaisuuteen. Museorakennuksen avauduttua yleisölle vuonna 1916 museon viralliseksi nimeksi tuli Suomen kansallismuseo.

Organisaatiorakenteeseen tehtiin joitakin muutoksia jo 1960-luvun aikana, esimerkiksi vuonna 1966 perustettiin rakennushistorian toimisto. Suurempi organisaatiomuutos toteutettiin vuonna 1972, jolloin Muinaistieteellinen toimikunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin Museovirasto. Museovirasto jaettiin neljään osastoon: yleinen osasto, tutkimusosasto (esihistorian toimisto, historian toimisto, kansatieteen toimisto, merihistorian toimisto), rakennushistorian osasto ja Suomen kansallismuseo.

Museoviraston organisaatiorakennetta uudistettiin vuonna 1992 muun muassa niin, että virastoon perustettiin johtokunta aiemman virkamieskollegion tilalle. Johtokunnan rinnalla virastossa oli niin sanottu erityisistunto, jossa ratkaistiin esimerkiksi maastavientiä koskevat asiat. Uudistuksen jälkeen Museovirastossa oli viisi osastoa: hallinto-osasto, kulttuurihistorian osasto, arkeologian osasto, rakennushistorian osasto ja Suomen kansallismuseo.

Museoviraston organisaatiorakenteessa on tapahtunut useita muutoksia 2010-luvulla. Lisätietoa Museoviraston historiasta.