Kylämaisemaa Porajärveltä. Kuva: Väinö Kaukonen / Museoviraston Kuvakokoelmat. Objektinumero: SUK475:165
Kylämaisemaa Porajärveltä. Kuva: Väinö Kaukonen / Museoviraston Kuvakokoelmat (SUK475:165)

Sota-aikaan Kalevalan laulumailla

Väinö Kaukonen kuvasi Vienan-Karjalan runokylät.

Taistelut Vienan-Karjalassa olivat tauonneet. Elettiin jatkosodan asemasotavaihetta loppukesällä 1942.

Rintamamiehillä oli aikaa tehdä puhdetöitä ja rakentaa korsukyliä. He pääsivät myös käymään lomilla kotipuolessa. Rauhoittuneet olot avasivat tutkijoille mahdollisuuden vierailla Itä-Karjalassa rintamalinjan tällä puolella.

Yksi tutkijoista oli Kalevalaan syvällisesti perehtynyt luutnantti Väinö Kaukonen. Hän oli väitellyt tohtoriksi muutamaa vuotta aiemmin, vuonna 1939. Väitöskirjassaan hän oli käsitellyt Vanhan Kalevalan kokoonpanoa ja syntyhistoriaa.
Nyt hänelle tarjoutui mahdollisuus kulkea Elias Lönnrotin jalanjäljissä Vienan runokylissä ja tavata alueelle sodasta huolimatta jääneitä asukkaita.
Kaukonen teki runokyliin kaksi matkaa: ensimmäisen elo-syyskuussa 1942 ja toisen kolmen kuukauden mittaisen seuraavana kesänä. Osan ajasta hän kulki yhdessä matkakumppaninsa Vilho Uomalan kanssa.

Jatkosodan aikana Suomen ainoa filmintoimittaja oli Saksa, ja toimituksessa oli sodan edetessä ongelmia. Kaukonen kuitenkin onnistui hankkimaan filmiä ennen matkaansa, ja hän kuvasi Vienan-Karjalaista maisemaa, rakennuksia ja tapaamiaan ihmisiä.
Osan kuvista hän sai ottaa siihen aikaan harvinaiselle värifilmille. Suomussalmen ja Valkeajärven välisellä matkalla hän pääsi lisäksi kuvaamaan aluetta lentokoneesta.
Kaukonen tapasi matkoillaan runonlaulajia ja kirjoitti heiltä muistiin jopa 12 000 säettä runoja ja tietoja runonlaulajasuvuista. Lönnrotin matkakertomuksista Kaukonen oli lukenut tämän tavanneen Vuonnisen kylässä runonlaulaja Ontrei Malisen, joka oli laulanut useita pitkiä, johdonmukaisesti eteneviä runoja. Nyt sata vuotta myöhemmin Kaukonen pääsi laulattamaan tämän pojanpojantytärtä runonlaulaja Okahvie Malista ja kuuli myös Lönnrotin Ontreilta muistiinkirjaamien runojen uudemmat versiot.

Väinö Kaukonen syntyi Kuopiossa vuonna 1911. Elämäntyönsä hän teki Kalevalan kulttuurihistorian ja Elias Lönnrotin parissa, ja hänen on luonnehdittu olleen Kalevan tuntijana vertaansa vailla.
Kaukonen toimi Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuodet 1956–1962 ja apulaisprofessorina vuodesta 1962 lähtien. Hän oli 1950-luvulla mukana rakentamassa kulttuurisuhteita Neuvostoliittoon. Hän edusti Suomea komiteassa, joka laati tieteellis-teknistä yhteistoimintasopimusta maiden välille. Tämän sopimuksen myötä suomalaisten tutkijoiden matkat Vienan-Karjalaan tulivat jälleen mahdollisiksi.
Kaukonen pääsi itsekin matkustamaan alueelle uudestaan vuosina 1966 ja 1968. Jäätyään apulaisprofessorin virasta eläkkeelle vuonna 1974 hän jatkoi tuotteliaana kirjoittajana aina kuolinvuoteensa 1990 asti.
Väinö Kaukosen Vienan-Karjalassa vuosina 1942 ja 1943 kuvaama aineisto kuuluu Museoviraston Kuvakokoelmiin. Osa kuvista on digitoitu, ja niihin voi tutustua Kuvakokoelmat.fi- ja Finna-palveluissa.

Teksti: Saija Kainulainen

Kamera 10-11/2018

Väinö Kaukonen haastattelee Anni Huotarista Kontokin Akonlahdessa. Kuva: Väinö Kaukonen / Museoviraston Kuvakokoelmat

Väinö Kaukonen haastattelee Anni Huotarista Kontokin Akonlahdessa. Kuva: Väinö Kaukonen / Museoviraston Kuvakokoelmat (SUK475:305)