Talonpojan elämää
Samuli Paulaharju kuvasi talonpoikien arkea 1900-luvun alussa.
Samuli Paulaharjun ottamia valokuvia on digitoitu Museovirastossa.
Paulaharjun kuvakokoelmat muodostuvat hänen haastattelu- ja kuvausretkiltään Pohjanmaalla, Karjalassa, Kainuussa ja Suomen Lapissa. Lisäksi hän kuvasi paljon pohjoiskalotin alueella.
Paulaharjun haastattelu- ja kuvausmatkat sijoittuivat pääasiallisesti vuosiin 1900-1942, koulun kesäloma-aikoihin. Hän kuvasi ainakin 800 paikkakunnalla, ja kilometrejä kertyi arviolta 80 000. Keräysretkillään hän otti yhteensä yli 8300 valokuvaa.
Paulaharju oli itseoppinut kuvaaja, ja hän kehitti negatiivit itse. Negatiiveja säilytetään Museoviraston kuva-arkistossa. Digitoituja kuvia on lähes 1500.
Paulaharjun valokuvat kertovat asuinhistoriasta, maanviljelyn kehityksestä, tervan poltosta ja yleensä talonpojan elämästä eri puolilla Suomea. Kuvat tuovat hyvin esiin alueelliset erot myös rakennuskulttuurissa ja ammattien harjoittamisessa.
Paulaharjun arvostus käsityötaitoa kohtaan näkyy monissa valokuvissa, joissa käsityöläiset, sepät, suutarit ja kärryn tekijät sekä naiset ja lapset suorittavat askareitaan. Henkilökuvista välittyy hänen kykynsä luoda luottamuksellinen suhde kuvattaviin – kuvissa on rauhallinen ja luonnollinen tunnelma.
Käsityöläisten arvostus on peräisin hänen omasta puusepänkoulutuksestaan ja kodin perinnöstä. Paulaharju oli kärrymestarisuvusta lähtöisin. Käsityöt olivat hänelle taiteellisia tuotteita.
Samuli Paulaharju syntyi Kurikassa 1875 ja kuoli Oulussa 1944. Hän oli Oulun kuurojen koulun veisto- ja kuvaamataidon opettaja, Oulun museon kokoelmien hoitaja, kirjailija, kansanperinteen dokumentoija ja erinomainen valokuvaaja. Vuonna 1943 Paulaharjulle myönnettiin professorin arvo.
Samuli Paulaharjun digitoidut valokuvat julkaistaan vuoden 2016 loppuun mennessä Finnassa, osoitteessa museot.finna.fi.
Teksti: Ritva Veijola-Reipas
Kamera 10-11/2016
Kyrölä soittaa viulua. Hailuoto, 1912. Kuva: Samuli Paulaharju / Museoviraston Kuvakokoelmat (KK3490:1352)