Kotiseutu kuvissa - Museovirasto Kotiseutu kuvissa
Jussilan veräjä Tammelan Hykkilässä 1920-1930-lukujen taitteessa (kuva rajattu). Kuva: Esko Aaltonen / Kansatieteen kuvakokoelma / Museovirasto. Objektinumero: KK1929:110
Jussilan veräjä Tammelan Hykkilässä 1920-1930-lukujen taitteessa (kuva rajattu). Kuva: Esko Aaltonen / Kansatieteen kuvakokoelma / Museovirasto (KK1929:110)

Kotiseutu kuvissa

Esko Aaltonen ikuisti Suur-Tammelan kyliä asukkaineen.

”Pitkä järvenselkä oli kutsuvan sininen, kummut toistensa takaa ja mäkipellot maantien toiselta puolelta siristivät vihreydellään silmiä ja katse pysähtyi hajallaan sijaitseviin rakennuksiin, joissa oli enemmän vanhaa patinaa kuin uuden linjakkuutta ja väriä.”

Näin professori Esko Aaltonen vuonna 1965 kuvasi Tammelan Hykkilän kylän maisemia aiemmin perustamassaan Forssan Lehdessä. Hän muisteli ensikohtaamistaan kylän asukkaiden kanssa vuonna 1919, jolloin hän perheineen oli Hykkilässä kesänvietossa. Ensi alkuun kyläläisistä tuttuja olivat vain Sipilän nuori isäntä ja emäntä, joiden rantapytingissä lomailijat majoittuivat. Pian Aaltonen ystävystyi myös Jussilan talon isännän ja tämän veljien kanssa, ja muutaman vuoden kuluttua hän osti näiltä rantatontin kesähuvilaa varten.

Perheen kahdeksasta lapsesta toiseksi nuorimmainen Esko Aaltonen syntyi vuonna 1893. Perhe asui Oy Forssa Ab:n tehtaan asunnossa Viksbergin pytingeillä. Tehdastyöläisen lapsille opintielle pääsy ei ollut itsestään selvää, ja Esko Aaltonen olikin sisaruksista ainoa ylioppilaaksi kirjoittanut. Yliopistoon hän hakeutui opiskelemaan Suomen ja Skandinavian historiaa heti ylioppilaslakin saatuaan.

Aaltonen tunsi kiinnostusta kotiseutua, mennyttä aikaa ja valokuvausta kohtaan jo nuorena yhteiskoulua käydessään. Kirjoitus ”Paikannimityksiä ym. Tammelassa” oli hänen ensimmäinen painettu tekstinsä. Se julkaistiin Kotiseutu-lehdessä vuonna 1911. Yliopistossa opiskellessaan Aaltonen osallistui Hämäläis-osakunnan toimesta tehtyyn kansanrunouden keruuseen merkittävällä työpanoksella.

Tammelan Hykkilään Jussilan rantatontille vuonna 1923 valmistuneelta huvilaltaan käsin Aaltonen teki retkiä lähialueille tullen tutuksi kaikkien Hykkilän ja Lunkaan kylän asukkaiden kanssa. Hän kirjoitti muistiin keskusteluissa esille tulleita seikkoja talojen vaiheista ja asukkaiden elämästä, ja käytti muistiinpanojaan lukuisten lehtiartikkeleidensa pohjana. 1920- ja 1930-lukujen taitteessa hän kuvasi monipuolisen kuvasarjan tilojen rakennuksista, asukkaista ja työmenetelmistä Suur-Tammelan alueella.

Aaltonen luonnehti kotiseudun muodostuvan maiseman yhdistyessä omakohtaisten kokemusten kanssa. Lisäksi hän korosti kyläläisten yhteistoiminnassa syntyvän kotiseudun sosiaalisen ilmapiirin merkitystä. Kotiseutu- ja museoyhdistyksen aktiivina Aaltonen pyrki tekemään kotiseutua tunnetuksi ja toimimaan kotiseutuhengen nostattajana.

Kaiken toiminnan ohella Tammelan Hykkilä oli Aaltoselle myös rauhoittumisen ja levon paikka. Ystävälleen sota-aikana kirjoittamassaan kirjeessä hän kertoo: ”Olen täällä Hykkilässä Kuivajärven rannalla viettänyt ihanan viikon valkovuokkojen, käenkukunnan ja tukkiponttoiden lumoissa. Olen tehnyt ahkerasti puutarhatöitä, olen kuin uudestisyntynyt. Mieli on herkkä jälleen, pää ajatuksia tulvillaan. Odotan paljon tältä kesältä.”

Lisää Esko Aaltosen ottamia kuvia on Museoviraston Kuvakokoelmien sivulla: https://museovirasto.finna.fi.

Teksti: Saija Kainulainen

Kamera 4/2021

Heikkilän talo Tammelan Huuvalassa vuonna 1928. Kuva: Esko Aaltonen / Kansatieteen kuvakokoelma / Museovirasto

Heikkilän talo Tammelan Huuvalassa vuonna 1928. Kuva: Esko Aaltonen / Kansatieteen kuvakokoelma / Museovirasto (KK1929:28)

Jussilan veräjä Tammelan Hykkilässä 1920-1930-lukujen taitteessa. Kuva: Esko Aaltonen / Kansatieteen kuvakokoelma / Museovirasto

Jussilan veräjä Tammelan Hykkilässä 1920-1930-lukujen taitteessa. Kuva: Esko Aaltonen / Kansatieteen kuvakokoelma / Museovirasto (KK1929:110)