Rajavartijoita Salmin Manssilassa 1930-luvulla. ”Maantie Suomea, pellot neuvostolaa.” Kuva: Uuno Peltoniemi / Museoviraston Kuvakokoelmat. Objektinumero: KK5575:65
Rajavartijoita Salmin Manssilassa 1930-luvulla. ”Maantie Suomea, pellot neuvostolaa.” Kuva: Uuno Peltoniemi / Museoviraston Kuvakokoelmat (KK5575:65)

Rajankävijän kuvia Suomenlahdelta Jäämerelle

Uuno Peltoniemi kuvasi rajan elämää 1930- ja 1940-luvulla.

Kun Suomi oli itsenäistynyt, valtiovalta, yksityiset kansalaiset ja yhdistykset ryhtyivät kiinnittämään huomiota rajaseutuihin.
Vuonna 1924 aloitettiin myös Suomen Sotilaskotiliiton rajaseututyö. Liitto palkkasi valistusohjaajia, jotka vierailivat rajavartiostojen kenttävartioissa ja tekivät valistustyötä siviiliväestön keskuudessa. Rajaseututyötä tehtiin aluksi vain Laatokan ja Jäämeren välisellä erämaa-alueella mutta vuodesta 1936 myös Kannaksella.

Maisteri Uuno Peltoniemi (1907–1989) palkattiin Sotilaskotiliiton valistusohjaajaksi 1934. Hän sai tehtäväkseen myös perustaa rajaseutulehti Rajamme Vartijan.
Lehti oli tarkoitettu rajamiesten ja heidän perheidensä sekä rajaseudun väestön yhdyssiteeksi. Siitä tuli suosittu. Myös rajavartiosotilaat ja rajaseudun asukkaat saivat kirjoituksiaan ja kuviaan lehteen, jossa oli alusta alkaen historiaa, kansantaloutta, yhteiskuntaoppia ja maantiedettä käsitteleviä artikkeleita.

Aluksi Uuno Peltoniemi teki matkoja vartiosta toiseen. Hän kulki rajaseudulla joko rajamiesten mukana tai yksin. Matkat taittuivat kesäisin jalan ja talvella suksilla.
Valistusohjaajana Peltoniemi avusti rajasotilaita heidän harrastuksissaan ja edisti itseopiskelua, piti oppitunteja ja esitelmiä ja seurusteli sekä rajasotilaiden että siviiliväestön kanssa. Samalla hän kuvasi itärajan elämää poikkeuksellisen laajasti 1930- ja 1940-luvuilla.
Kuvissaan Uuno Peltoniemi esittelee vivahteikkaasti itäistä rajaa, rajapitäjien ominaislaatua, luontoa, elinkeinoja, rajaseututyötä ja rajavartijoita. Hänen sanoin ”Jäämeren rannikon ja Lapin jylhä luonto vaihtuu miltei huomaamatta Kuusamossa Kainuun ja Karjalan vaaramaisemiksi ja etelässä taasen Laatokan rannikko Salmissa on jo samanlaista tasaista hietikkoa kuin Kannaksen kuulut rannat”.
Uuno Peltoniemen perusteellinen rajaseudun historian ja olojen tuntemus näkyy kirjoissa Rajavartiolaitoksen historia 1918–1939 ja Itärajan kuvia. Itärajan kuvia joutui sodan päätyttyä kiellettyjen painotuotteiden joukkoon.

Uuno Peltoniemen kuvakokoelma siirtyi Museovirastolle vuonna 1990. Kuvakokoelmassa on yli 12 000 kuvaa.
Peltoniemi on itse merkinnyt kuviin ja negatiivipusseihin tietoja kuva-aiheista ja kuvausajankohdista, mikä on helpottanut kuvien luettelointia. Otos tästä kokoelmasta on katsottavissa Museoviraston Kuvakokoelmien www.kuvakokoelmat.fi-palvelussa.

Teksti: Jaana Onatsu

Kamera 1/2018

Linja-autoa katsomaan tullut poika seisoo aidalla Suomussalmella 1939. Kuva: Uuno Peltoniemi / Museoviraston Kuvakokoelmat

Linja-autoa katsomaan tullut poika seisoo aidalla Suomussalmella 1939. Kuva: Uuno Peltoniemi / Museoviraston Kuvakokoelmat (KK5575:1237)