Katse Siperian erämaihin

Suomen kansallismuseossa on esillä Kulttuurien museon ja Museoviraston kuvakokoelmien näyttely Seikkailuja Siperiassa. Näyttely esittelee Siperian kielten ja kulttuurien tutkija Kai Donnerin vuosien 1911–1914 tutkimusmatkoilta ottamia valokuvia. Ensimmäinen matka 1911–1913 suuntautui lähinnä ostjakkisamojedien keskuuteen Obin latvoille, Jeniseille ja Tas-joelle. Toisen, vuoden 1914 matkan kohteena oli Sajan-vuorten rinteillä asuva kamassisamojedien heimo.

Samojedien asuinalue oli kylmä, karu ja kesäisin sääskien valtaama. Asukkaita vaivasivat taudit, köyhyys, alkoholin väärinkäyttö ja nälkä. Venäläiset kauppiaat käyttivät samojedeja taloudellisesti hyväkseen. Donner kuvasi näitä väheksyttyjä, unohdettuja ihmisiä. Hän eli samojedien joukossa niin, että häntä erehdyttiin monasti luulemaan alkuasukkaaksi. "Ankarista oloista huolimatta alkuperäiskansojen elämäntapa viehätti. Nautin sanomattomasti siitä, että vihdoinkin pääsin syventymään seutuihin, joita sivistys ei vielä milloinkaan ollut koskettanut, joiden maaperää ei yksikään kulttuuri-ihminen ollut polkenut", Donner kirjoitti.

Kai Donnerilla oli tutkimusmatkoilla mukanaan kaksi kevyttä rullafilmikameraa: Bulls-Eye Kodak No. 2 ja Eastman No. 3A Folding Pocket Kodak. Kylmissä olosuhteissa rullafilmikameran käyttö oli laakafilmikameraa helpompaa. Valon puute teki kuvaamisesta Siperiassa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Filmi vaati pitkää valotusaikaa (ISO noin 5). Se oli herkkää vain siniselle valolle, joten taivaasta tuli niin vaalea, että pilvet hävisivät. Keltainen ja punainen taas näkyivät tummempina. Filmin ominaisuuksien takia samojedien ihonvärikin näyttää entistä tummemmalta. Suurin osa Donnerin ottamista kuvista on henkilökuvia. Hän kuvasi myös mm. maisemia, asumuksia, venäläisiä kauppiaita ja virkamiehiä ja jopa itseään perheelleen todisteeksi
elossaolostaan. Siperiassa valokuvaamiseen ei kuitenkaan aina suhtauduttu hyväksyvästi. Šamaani Kotšijader uskoi kameran sisältävän pahoja henkiä, jotka voisivat vahingoittaa häntä. Lopulta hän suostui kuvattavaksi uskottuaan kameran tekevän vain yhden kuvan ja saatuaan lupauksen saada sen itse.

Karl (Kai) Reinhold Donner syntyi 1.4.1888 Helsingissä. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1914 opiskeltuaan Helsingin, Budapestin ja Cambridgen yliopistoissa. Vuonna 1923 hänet vihittiin filosofian tohtoriksi. Kai Donnerin isä, senaattori Otto Donner, toivoi pääsevänsä tutkimaan samojediheimoja – tämä oli yksi Kai Donnerin kenttätyömatkojen motiivi. Kai Donner oli jo nuorena halunnut seurata M. A. Castrénin jälkiä Siperian erämaihin. Vuonna 1924 Kai Donner nimitettiin uralilaisen kielitieteen dosentiksi Helsingin yliopistoon ja fonetiikan vt. professoriksi vuodesta 1934 alkaen. Hän kuoli 12.2.1935 Helsingissä.

Kai Donnerin Siperiasta ottamat kuvat on talletettu Museoviraston kuvakokoelmiin.

Teksti: Jaana Onatsu ja Peter Sandberg

Kamera 10-11/2014

museovirasto.finna.fi